Uskonto ja talous

Uskontoa ja taloutta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa kuvataan usein näiden alueiden yhdistämisestä aiheutuvaa ristiriitaa. Kaupallisuuden ja uskonnon suhde koetaankin usein varsin epämiellyttäväksi puheenaiheeksi. Jännitteen taustalla voi olla esimerkiksi romanttinen käsitys ”puhtaasta” uskonnosta, joka on erillinen ”turmeltuneista” elämän ja kulttuurin osa-alueista kuten rahasta. Myös uskonnollisten tapojen ja käsitysten muokkaaminen houkuttelevammiksi nykyajan uskonnon ”kuluttajille” voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita.

Uskonto ja kaupallisuus

Kristillisessä perinteessä hengellisyys ja varallisuus on nähty usein vastakkaisina. Joissakin yhteisöissä taloudellinen toiminta nähdään kuitenkin niin erottamattomana osana ihmisen elämää, että taloudelliseen menestymiseen kannustetaan (ks. Tuija Hovin artikkeli tässä numerossa). Uskonnon ja talouden tai uskonnon ja kaupallisuuden suhde on ollut olemassa aina ja ne ovat erottamattomasti limittyneet toisiinsa. Erilaisissa uskonnollisissa perinteissä kautta aikojen ja ympäri maailmaa on esimerkiksi myyty rituaaliesineitä, annettu korvauksia parantajien palveluista sekä kerätty almuja ja jäsenmaksuja. Jo pelkästään uskonnollisten organisaatioiden ylläpitäminen aiheuttaa kustannuksia. Vaikka uskonnon opit olisivat irrotettavissa taloudellisesta ajattelusta, on ihmisten ja organisaatioiden toiminta siihen tavalla tai toisella sidottua.

Uskonnolliset organisaatiot ja markkinat

Uskonnon ja talouden limittyminen näkyy myös keinoissa, joilla organisaatiot vastaavat ”kuluttajien” tarpeisiin ja rekrytoivat uusia jäseniä – toiset aktiivisemmin ja toiset maltillisemmin. Uskonnolliset organisaatiot voivat muokata toimintaansa houkuttelevampaan muotoon perustuen makkinoilta saatuun informaatioon. Pelkkä instituutio ja oppi eivät enää riitä, vaan organisaatiot tarjoavat rajatummille kuluttajaryhmille räätälöityjä tuotteita. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko on järjestänyt sunnuntain jumalanpalveluksen ohella erityisjumalanpalveluksia kuten vauvakirkkoa, metallimessua ja sateenkaarimessua.

Lukuseminaari uskonnon ja talouden suhteesta

Tutkimuskirjallisuudessa uskonnon ja talouden suhdetta on lähestytty perinteisesti kahdesta näkökulmasta. Kuinka ihmisten uskonnollisuus vaikuttaa taloudelliseen toimintaan? Ja kuinka taloudellinen kehitys vaikuttaa ihmisten uskonnollisuuteen? Uskonnon ja talouden suhteet ovat kuitenkin huomattavasti monimuotoisemmat ja tarjoavat laajan tutkimusaiheiden kirjon. Näitä lähestymistapoja ja näkökulmia pohditaan tarkemmin syksyllä alkavassa uskontotieteen aineopintojen lukuseminaarissa.

Katriina Hulkkonen ja Ilmari Raevuori ovat uskontotieteen tohtorikoulutettavia. Katriina tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan uushenkisyyteen liittyvää kanavointi-ilmiötä sekä alan yrittäjyyttä. Ilmarin tutkimuskohteena on uskonnollinen markkinointi ja markkina-ajattelu.