Uusi teos tarinankerronnan ja etiikan kytköksistä eri taidemuodoissa

Nelivuotisen tutkimusprojektin Historian kokemus ja kertomisen etiikka nykytaiteissa (Emil Aaltosen Säätiö, 2013–2016) päätuotos Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (toim. Hanna Meretoja ja Colin Davis, Routledge) ilmestyi syyskuussa 2017. Kokoelmateoksen kirjoittajina on hankkeen tutkijoita sekä hankkeen yhteistyökumppaneina toimineita kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkimuksen kansainvälisesti johtavia tutkijoita.

Kertomisen käytäntöjen eettinen potentiaali ja vaarat

Teos tutkii erilaisten kertomisen käytäntöjen eettistä potentiaalia ja vaaroja. Kaunokirjallisuus ja visuaaliset taiteet asettuvat teoksessa dialogiin, samoin erilaiset monitieteiset tutkimuskentät, kuten kertomuksen tutkimus, traumatutkimus ja kulttuurisen muistin tutkimus. Huomio on erityisesti erilaisten kerronnallisten strategioiden mahdollisuuksissa käsitellä traumaattisia, kerronnallistamista pakenevia historian tapahtumia. Teos korostaa kuvittelun ja muistamisen kiinteää yhteyttä ja esittää, että taiteet voivat kehittää omilla keinoillaan historiallista, kerronnallista ja eettistä mielikuvitustamme. Moraalitotuuksien opettamisen sijaan taiteet muodostavat parhaimmillaan avoimen tilan eettisten kysymysten tutkimiselle.

Kertomuksissa on voimaa – hyvässä ja pahassa

Kirja esittää, että kertomuksilla on voimaa niin hyvässä kuin pahassa: tietyt kulttuuriset kertomisen käytännöt ovat kytköksissä alistaviin vallan mekanismeihin, toiset taas voimaannuttavat. Sen sijaan että ihannoisi tai vastustaisi kertomusmuotoa sinänsä, teos tarjoaa analyyttisiä välineitä kertomusten monimutkaisen eettisen ulottuvuuden erittelyyn. Se tarkastelee niitä mahdollisuuksia ja riskejä, joita kertomuksilla on identiteettien ja yhteisöjen rakentamisessa sekä ihmisen ja muun luonnon välisen suhteen tutkimisessa.

Kirjan kirjoittajia (vas. Colin Davis, Louie Palu, Robert Eaglestone ja Hanna Meretoja) konferenssissa Ethics of Storytelling: Historical Imagination in Contemporary Literature, Media and Visual Arts, Turun kaupunginkirjastossa 6.6.2015.

Kertomisen mahdollisuudet ja rajat

Teoksen ensimmäinen osio keskittyy kertomisen mahdollisuuksiin ja rajoihin. Colin Davis tutkii kysymystä totuudesta ja etiikasta suhteessa Platonin taiteelle esittämään haasteeseen. Mieke Bal pohtii visuaaliseen kerrontaan sisältyvää eettistä potentiaalia ja sitä, miten kuvat liikuttavat meitä. Robert Eaglestone tarkastelee traumatutkimuksen nykytilanteesta käsin kysymystä kertomuksesta ja teloksesta. Ernst Van Alphen pohtii kertomusta ja arkistoa kahtena erilaisena, kilpailevana järjestyksen muotona. Omassa artikkelissani hahmottelen ei-subsumptiivisen kertomusmallin, joka teoretisoi eroa hallintaan ja haltuunottoon pyrkivien ja dialogiseen tutkiskeluun pyrkivien kertomusten välillä. Danielle Sands päättää osion pohtimalla ihmisen ja muiden kädellisten suhdetta nykykirjallisuudessa.

Ajattelusta ja toisen kuvittelusta

Teoksen toinen osio keskittyy ajallisuuden ja toisen kuvittelun kysymyksiin. Leslie A. Adelson tutkii ”heliotrooppista” kokeellista kerrontaa Alexander Klugen teoksissa. Kaisa Kaakinen erittelee melankoliaa ja ylirajaista traumakerrontaa W.G. Sebaldin ja Teju Colen teoksissa. Riitta Jytilä tarkastelee muistin ja kuvittelun kytköstä Elina Hirvosen romaanissa. Molly Andrews käsittelee populaarikulttuurin kerronnallisia representaatioita Itä-Saksasta. Ilona Hongisto analysoi tarinoinnin etiikkaa dokumentaarielokuvassa.

Väkivallan ja trauman kerronallinen käsittely nykytaiteessa

Kokoelman kolmas osio keskittyy väkivallan ja trauman kerronalliseen käsittelyyn nykytaiteissa. Aleida Assmann tarkastelee empaattisen kuuntelijan hahmoa nykykirjallisuudessa ja Anna Reading kysymystä restituutiosta teatterin kontekstissa. Mia Hannulan aiheena on kulttuurienvälinen estetiikka ja Eija-Liisa Ahtila. Cassandra Falke pohtii kertomusten väkivaltaista potentiaalia suhteessa terroristien rekrytointilehtiin. Osion lopussa sotavalokuvaaja ja journalisti Louie Palu reflektoi oman työnsä ytimessä olevia eettisiä kysymyksiä. Kokoelman päättää Andreea Ritivoin reflektoiva lopetus, jossa hän nostaa esiin artikkelien hänessä herättämiä ajatuksia ja pohtii teoksen laajempaa merkitystä.

Hanna Meretoja on yleisen kirjallisuustieteen professori ja humanistisen tiedekunnan varadekaani. Hän johtaa SELMA-tutkimuskeskusta.

Lisätietoja kirjasta