Erilaisia kankaasta ommeltuja, pääasiassa eläinhahmoisia käsinukkeja pöydällä.

Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen monella kielellä – opettajien täydennyskoulutusta korona-aikana

Vuodesta 2020 alkaen ensimmäisen vieraan kielen opetus alkaa kaikissa Suomen kouluissa jo peruskoulun ensimmäisellä vuosiluokalla, viimeistään ensimmäisen vuosiluokan keväällä. Varhennetun kielenopetuksen tavoitteena on motivoida lapsia kielten oppimiseen jo varhaisella iällä sekä monipuolistaa koulujen kielivalintoja.

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella toteutettiin vuosina 2019–2020 Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke ”Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen”. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli toteuttaa täydennyskoulutusta kieltä varhentaville luokan- ja aineenopettajille. Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille eväitä toiminnallisten ja monipuolisten työtapojen toteuttamiseen sekä siihen, miten alakouluikäisille suunnatussa opetuksessa ilolle ja leikillisyydelle tulee antaa tilaa.

Erivärisia muovilautasia pöydällä. Hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä toteutettiin lokakuussa 2019. Kaiken kaikkiaan hanke sisälsi viisi koulutuspäivää sekä osallistujille vapaaehtoisen loppuseminaarin. Täydennyskoulutus koostui kieli- ja käännöstieteiden laitoksella työskentelevien kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijoiden toteuttamista luennoista sekä monikielisestä kielikohtaisesta koulutuksesta, jonka toteutuksesta vastasivat luokan- ja aineenopettajina toimivat kokeneet englannin, espanjan, ranskan ja saksan kielen varhentajat. Luentojen aiheita olivat

  • varhainen kielenoppiminen ja kielitietoisuus (Katja Mäntylä),
  • alkuopetuksen oppisisällöt, opetusmenetelmät ja oppilaan osaamisen arviointi (Maarit Mutta & Minna Maijala),
  • suullinen kielitaito ja ääntäminen (Pekka Lintunen & Outi Veivo),
  • kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen kielten oppimisessa (Minna Maijala & Maarit Mutta) sekä
  • toiminnalliset menetelmät ja kaksikielinen pedagogiikka (Katja Mäntylä).

Erivärisiä koulutustehtävässä käytettyjä muovikuutioita pinottuna,Joulukuussa järjestetyssä loppuseminaarissa koulutukseen itsekin osallistunut, luokanopettajana työskentelevä Tiia Vahtola kertoi kokemuksistaan toteuttamastaan kieliseikkailusta ja varhennetun suomen projektista. Hankkeeseen osallistuneet opettajat laativat koulutuksen aikana oman opetuksen kehittämishankkeen, esimerkiksi omaa varhennetun kielen opetusmateriaalia.

Koronaviruksesta johtuvien rajoitusten takia hankkeen täydennyskoulutusta toteutettiin alkuperäisestä poiketen myös etänä. Syyskuun 2020 kielikohtaisen koulutuksen aiheena olikin varhennetun kielenopetuksen toteuttaminen korona-aikana.

Koulutuksessa kerätyn palautteen mukaan koulutus oli osallistujille hyödyllistä, innostavaa ja inspiroivaa. Suurin osa koulutukseen osallistuneista opettajista varhensi englantia ja tulevaisuuden koulutusten haasteeksi jääkin se, miten varhennetun kielenopetuksen kautta pystytään monipuolistamaan kielivalintoja.

Kieliasiantuntija, FM Henrik Hurme toimi hankkeen projektitutkijana, kieli- ja käännöstieteiden laitoksen apulaisprofessori Minna Maijala hankkeen vastuullisena johtajana.

Kuvissa Virike-hankkeessa käytettyjä opetusmateriaaleja. Kuvat: Minna Maijala.