Vieraskielisen vuorovaikutuksen sujuvuuden tutkimusta

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella englannin oppiaineessa syksyllä alkanut Vieraskielisen vuorovaikutuksen sujuvuus eri konteksteissa (ILFACT) -hanke tuo sujuvuustutkimukseen uusia näkökulmia. Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa tutkitaan vieraskielisen vuorovaikutuksen sujuvuutta videoidun vuorovaikutusaineiston kautta. Hankkeen tavoitteena on antaa lisätietoa vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehittää työkaluja sujuvuuden arviointiin vuorovaikutustilanteissa.

Multimodaalinen vuorovaikutusaineisto tutkimuksen pohjana

Puheen sujuvuus on keskeinen osa suullista kielitaitoa​, ja sen tutkimuksessa on usein keskitytty yksilön puheen sujuvuuteen muun muassa oppimisen, opettamisen ja arvioinnin näkökulmista. Siitä, miten sujuvuutta rakennetaan ja ylläpidetään vieraskielisessä vuorovaikutuksessa, on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa, vaikka jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet ovat tyypillisesti luonteeltaan vuorovaikutuksellisia. ILFACT-hankkeen tavoitteena on selvittää vuorovaikutuksen sujuvuuden luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä etenkin henkilökohtaisen puhetyylin ja dialogisen tehtävätyypin näkökulmista.

Hanketta varten kerätään vuorovaikutusaineistoa suomalaisilta ja saksalaisilta englannin yliopisto-opiskelijoilta heidän äidinkielellään ja englanniksi. Opiskelijat tekevät molemmilla kielillä pareittain kaksi tehtävää, joista toinen on ongelmanratkaisutehtävä, jossa parin tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen tiettyjen esineiden tärkeysjärjestyksestä ja ratkaista ongelma yhdessä keskustellen. Toinen tehtävä on vapaampi keskustelutehtävä, jossa opiskelijat keskustelevat heille annetusta aiheesta.

Vuorovaikutustilanteet äänitetään ja videoidaan ja aineisto analysoidaan monimenetelmäisesti määrällisin ja laadullisin menetelmin. Videotallenteita hyödynnetään aineiston multimodaalisessa analyysissa, jossa perinteisten puheen sujuvuuteen liittyvien piirteiden, kuten taukojen, lisäksi vuorovaikutuksen sujuvuutta tarkastellaan aiempaa laajemmin esimerkiksi osallistujien ilmeiden ja eleiden näkökulmista.

Hankkeessa käytettävän vuorovaikutusaineiston kerääminen suomalaisilta yliopisto-opiskelijoilta aloitettiin helmikuussa 2025. Aineiston kerääminen Saksassa käynnistyy myöhemmin kevään aikana.

Sujuvuustutkimuksesta hyötyä kielitaidon arviointiin ja kielten opetukseen

Hankkeen myöhemmässä vaiheessa kerätään myös keväällä 2025 koottuihin puhe- ja videonäytteisiin pohjautuvia sujuvuusarviointeja. Sujuvuusarvioinnit kerätään maisterivaiheen englannin yliopisto-opiskelijoilta. Myös arviointikonteksteissa tutkimus on painottunut voimakkaasti yksilön puheen sujuvuuden arviointiin, joten tutkimuksen avulla pyritään lisäämään ymmärrystä vuorovaikutuksen sujuvuuden arviointiin vaikuttavista tekijöistä erityisesti puhujan henkilökohtaisen puhetyylin ja multimodaalisuuden näkökulmista.

Kokonaisuutena hanke edistää sekä vieraskielisen puheen sujuvuuden tutkimusta että kielitaidon arviointia ja kielten opetusta. Hankkeen avulla saatu tieto vuorovaikutuksen sujuvuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä voi esimerkiksi tukea suullisen kielitaidon opetusmenetelmien kehittämistä vuorovaikutuksellisempaan ja kommunikatiivisempaan suuntaan, ja hankkeessa käytettyjä dialogitehtäviä voidaan hyödyntää laajemmin sekä kielten opetuksessa että kielitaidon arvioinnissa. Hanke tuottaa lisäksi tärkeää tietoa vuorovaikutteisiin tehtäviin perustuvasta suullisen kielitaidon arvioinnista ja edistää siten luotettavampien ja tasa-arvoisempien arviointikäytäntöjen kehittämistä.

Hankkeesta lisää: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/projektit/ilfact/.

Kuvat: Pauliina Peltonen. Kuvissa aineistonkeruuasetelmaa havainnollistavat hankkeen projektitutkijat.

Kirjoittajat: Saara Naapila työskentelee ILFACT-hankkeessa projektitutkijana. Elina Lehtilä on väitöskirjatutkija Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa ja työskentelee hankkeessa projektitutkijana. Pauliina Peltonen työskentelee hankkeessa akatemiatutkijatohtorina ja toimii hankkeen vastuullisena johtajana.