Vuoden tiedekirja -palkinto professori Kirsi Vainio-Korhoselle

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historia (WSOY, 2012) sai tammikuussa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton vuosittain myöntämän Vuoden tiedekirja -palkinnon, joka on suuruudeltaan 10 000 euroa. Perusteluissaan palkintolautakunta kiitti teoksen ansioita mikro- ja makrotason yhdistämisessä.

Kirsi Vainio-Korhonen kertoo, että idea kirjaan tuli hänen aiemmista tutkimuksistaan, jotka ovat käsitelleet naisten työtä 1700-luvulla. Tällöin hän oli havainnut, että kaupungeissa toimi koulutusta saanut naisammattiryhmä, kätilöt. Tutkimusprosessin edetessä Vainio-Korhonen yllättyi, miten paljon materiaalia kätilöistä löytyi. Koska kätilöt olivat valtion virkamiehiin verrattava ammattiryhmä, on heidän koulutuksestaan ja toiminnastaan säilynyt tietoja. Ruotsissa kätilöitä alettiin kouluttaa 1700-luvulla Saksasta ja Hollannista saatujen mallien mukaan. Jokaiseen valtakunnan kaupunkiin oli palkattava kaupunginkätilö, joka huolehtisi synnytyksistä parhaan tieteellisen ja käytännöllisen ammattitaidon mukaan. Taustalla oli valtakunnan pyrkimykset kasvattaa asukkaidensa lukumäärää.

Tutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoiseksi osoittautui Ruotsin kansallisarkistossa Riksarkivetissa säilytettävä lääkintöhallituksen arkisto, jossa on tietoja kätilökoulutuksesta, sekä Tukholman kaupunginarkistossa säilytettävä, Ruotsin valtakunnan ensimmäisen, vuonna 1775 toimintansa aloittaneen synnytyssairaalan arkisto. Synnytyskertomukset antavat yksityiskohtaista tietoa monista naisia koskeneista asioista; niihin on kirjattu heidän ikänsä sekä syntyneen lapsen ja äidin terveystietoja.

Vuoden tiedekirja -palkintoon johtaneen tutkimus- ja kirjoitusprojektin mahdollisti professori Vainio-Korhosen Suomen Akatemialta saama vuoden pituinen tutkimusapuraha. Varsinainen kirjoitustyö tapahtui Uppsalassa, jossa Vainio-Korhonen oli kolmen kuukauden ajan tutkijaprofessorina. Tällöin hän pääsi käyttämään hyväkseen Uppsalassa sijaitsevia kirjastoja, joista löytyy Ruotsissa tehtyä tutkimusta muun muassa synnyttämisen historiasta. Suomessa tähän aiheeseen ei ole tartuttu.

Palkintoraati kiitti palkitun teoksen rakennetta, jossa kätilöiden koulutusta ja työtä lähestytään yksilöiden kautta, mutta heidän toimintansa kytketään osaksi valistuksen ideologiaa sekä hyödyn ajan kaupunkikulttuuria. Tämä oli Vainio-Korhosen mukaan alkuperäinen idea, joka osoittautui toimivaksi. Kirja rakentuu naisten työuran varaan, mutta samalla se valottaa synnyttämisen historiaa, perheiden historiaa ja pureutuu aiheensa kautta laajemmin 1700-luvun yhteiskuntaan.

Kirsi Vainio-Korhonen kertoo olevansa iloinen, että sai kirjoittaa kirjan tärkeästä aiheesta, jota hän onnistui lähestymään uudenlaisesta näkökulmasta.

Ulla Ijäs
Suomen historian jatko-opiskelija