Tutkijat ja osahankkeet

Historiatieteellisen osahankkeen tutkijat

Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut sukupuoli- ja taloushistoriaa, naisten yrittäjyyden, ammattityön, seksityön ja käsityöläisyyden historiaa sekä kotitalouksien ja palvelijoiden historiaa. Hän on julkaissut mm. artikkelit ”Women and Professional Ambitions in Northern Europe, c. 1650–1850” (yhdessä Johanna Ilmakunnaksen ja Marjatta Rahikaisen kanssa) sekä ”Midwives: Birthing Care Professionals in Eighteenth-Century Sweden and Finland” teoksessa Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650–1850 (Routledge 2017) ja ruotsiksi käännetyn monografian 1700-luvun kätilötyöstä “De frimodiga. Barnmorskor, födande och kroppslighet på 1700-talet” (2016). Suomeksi hänen uusin monografiansa “Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa” on ilmestynyt 2018.

Tässä hankkeessa Kirsi Vainio-Korhonen tutkii Turun Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asunutta ja toiminutta ammattikätilöä Anna Lundahnia ja tämän asiakasverkostoja. Tutkimuksen päälähteenä toimivat Turun seurakuntien kastettujen luettelot kummimerkintöineen. Suositulle “akusöörskalle” on rekisteröity kasteiden yhteyteen useita kymmeniä kummilapsia. Vanhan tavan mukaan lapsenpäästäjälle tarjottiin usein sylikummin kunniatehtävää, ja siten kummius tarjoaa mahdollisuuden tutkia Lundahnin kätilötyötä ja hänen asiakaskuntaansa. Lundahnin ohella Vainio-Korhonen tutkii yhdessä FT Taina Saarenpään kanssa saman ajan Luostarinmäellä asuneiden ihmisten rikkeitä ja rikoksia Turun poliisikamarin lähdeaineistoon tukeutuen.

Panu Savolainen on arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Aalto-yliopistossa. Hän on tutkinut varhaismodernin aikakauden kaupunkihistoriaa, arkkitehtuurin historiaa ulottuen keskiajalta 1900-luvulle sekä rakennusarkeologiaa, viime aikoina erityisesti keskiajan kirkkojen puurakenteita. Savolainen on julkaissut noin 30 tieteellistä artikkelia, toistakymmentä kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitystä, useita kirjoja sekä runsaasti yleistajuista tekstiä, muun muassa lastenkirjan. Hän toimii myös suunnittelevana arkkitehtina ja on erikoistunut rakennussuojelu- ja restaurointiasioihin.

Luostarinmäkeä koskevassa hankkeessa Savolainen tutkii 1800-luvun alkupuoliskon rakennushistoriallisia lähteitä sekä ulkomuseon syntyprosessia kulttuuriperintödiskurssin ja historian representaatioiden näkökulmasta yhdessä FT Taina Saarenpään ja FT Lauri Viinikkalan kanssa.

Taina Saarenpää (FT) työskentelee museoarkistosta ja käsikirjastosta vastaavana tutkijana Turun museokeskuksessa. Saarenpään tutkimusintresseihin kuuluvat erityisesti arkiston ja historiantutkimuksen suhde, arkistotiede sekä perhe- ja sukupuolihistoria.

Tässä hankkeessa Saarenpää tutkii yhdessä professori Vainio-Korhosen kanssa Luostarinmäellä asuneiden ihmisten rikkeitä ja rikoksia 1830- ja 1840 luvuilla Turun poliisikamarin lähdeaineistoon tukeutuen. Toisessa hankkeen osatutkimuksessa Saarenpää, apulaisprofessori Panu Savolainen ja FT Lauri Viinikkala tarkastelevat Turun vähäosaisten elinympäristöstä ja arjesta saatavilla olevan historiallisen tiedon reunaehtoja. Tutkimus valottaa historiallista tutkimusprosessia ja nostaa esiin esimerkkejä Luostarinmäellä 1830-luvulla eläneistä ihmisistä ja heidän fyysisestä elinympäristöstään.

Topi Artukka (FM) toimii tutkijana Suomen historian oppiaineessa. Hän viimeistelee Tie meren yli -hankkeessa väitöskirjaansa Tanssiva kaupunki. Turun 1810-luvun seurapiiri sosiaalisena, poliittisena ja kulttuurisena näyttämönä. Väitöskirjassaan Artukka tutkii Turun seurapiiriä, sen toimijoita, rakenteita ja tiloja sekä seurallisuuden ylirajaista ilmiötä. Tutkimus tarkastelee uuden, modernin sosiaalisen kulttuurin syntyä Suomessa ja tuottaa uutta tietoa suomalaisen eliitin keskinäisistä suhteista, yhteisöllisyydestä ja seurapiirien rakenteista sekä erilaisista kulutus- ja seurustelutavoista, etiketeistä, seuraelämän näyttämöistä sekä säätyjärjestelmän rajapintojen muotoutumisesta ja purkautumisesta.

Luostarinmäkeä koskevassa hankkeessa Artukka tutkii 1827 suuren palon jälkeistä Turkua ja sen jälleenrakennusta. Tutkimuksessaan Artukka on kiinnostunut siitä, miten asutus syntyi ja jakaantui uudelleen sosiaalisesti ja kaupunkitilallisesti. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan laajemmin palosta toipumisen tematiikkaa sekä selvitetään myös köyhäinhoidon vaiheista 1830- ja 1840-lukujen Turussa.

Noora Viljamaa (FM) toimii hankkeessa projektitutkijana. Hän tutkii Maria Syväniemen kanssa Luostarinmäellä 1830-40-luvuilla syntyneitä lapsia, erityisesti heidän elinolosuhteitaan ja sosiaalisia verkostojaan. Tutkimuksessa selvitetään, millaista oli lasten arki ja miten osattomuus näkyi heidän elämässään. Tutkimuksen päälähteitä ovat syntyneiden ja kastettujen luettelot sekä rippikirjat.

Maria Syväniemen (FM) tutkimusintressit suuntautuvat kokemushistoriaan sekä kokemuksen, valokuvan ja muistitiedon suhteeseen. Tässä hankkeessa Syväniemi toimii projektitutkijana tutkien yhdessä Noora Viljamaan kanssa Luostarinmäen osattomien lasten elämää. Lisäksi Syväniemi tekee taustatyötä Artukan tutkimusta varten ja käy läpi Turun henkikirjoja kartoittaen, minkälaista väkeä kaupungissa palon jälkeen asui.

Sosiaalitieteellisen osahankkeen tutkijat

Johanna Kallio toimii sosiaalityön professorina Turun yliopistossa ja johtaa hankkeen sosiaalitieteellistä osiota. Hänen tutkimusintressinsä liittyvä huono-osaisuuteen, köyhyyteen ja näiden taustalla vaikuttaviin ylisukupolvisiin mekanismeihin. Lisäksi hän on kiinnostunut sosiaalityöntekijöiden työurista, työhyvinvoinnista, sosiaalipoliittisista mielipiteistä, poliittisista preferensseistä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Tässä tutkimushankkeessa Johanna Kallio tarkastelee erityisesti lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia ja miten perheen taloudellinen niukkuus ja vanhempien matala koulutustaso muokkaavat lasten vapaa-ajanviettoa, kuten harrastamista ja sosiaalisia verkostoja. Kulttuurisosiologisen tutkimuksen perusteella hän olettaa, että perheen taloudellinen tilanne ja vanhempien koulutus ovat yhteydessä siihen, mitä, kuinka paljon ja kuinka monipuolisesti lapset tai nuoret harrastavat. Kallio käyttää tutkimuksessaan erilaisia määrällisiä lapsiaineistoja, kuten Kouluterveyskyselyä. Hän perehtyy hankkeen puitteissa myös ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ja osattomuuteen turkulaisilta kerättävän laadullisen haastatteluaineiston avulla.

Anna-Maria Isola (VTT) on sosiaalipolitiikasta väitellyt valtiotieteen tohtori, ja väitöksen jälkeen hän on tutkinut köyhyyden kokemuksia Suomessa, joista hän on akateemisten artikkelien lisäksi julkaissut vuonna 2016 yhdessä Esa Suomisen kanssa yleistajuisen teoksen Suomalainen köyhyys. Viime aikoina hän on osallistunut yhteiskunnalliseen ja akateemiseen keskusteluun osallisuudesta hyvinvoinnin tekijänä. Isola johtaa osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Tässä hankkeessa Isola tutkii ylisukupolvisesti osattomaksi itsensä kokevien turkulaisten kanssa juuritarinoita ja niiden hiljaisuuksia, kokonaan kertomatta jätettyjä tarinoita sekä itselle kerrottuja tarinoita. Sukupolvesta toiseen kerrotut tai ihmisten itselleen kertomat juuritarinat sisältävät pieniä kertomuksia, joita ihmiset käyttävät hallitakseen käsitystä itsestään vuorovaikutuksessa muiden, myös edellisten sukupolvien, kanssa. Kertomukset täsmentävät tietoa esimerkiksi siitä, miten ylisukupolvisesti toistettu tieto auttaa näkemään tai estää näkemästä mahdollisuuksia tässä hetkessä. Osatutkimus auttaa ymmärtämään, miten ylisukupolvinen huono-osaisuus ja/tai osattomuus rakentuu, miten sitä voidaan ehkäistä ja millä keinoin ylisukupolvista osattomuutta voidaan alkaa purkamaan sosiaalityön keinoin.

Enna Toikka (VTM) työskentelee yliopisto-opettajana sosiaalityön oppiaineessa ja tekee väitöskirjaansa lasten ja nuorten materiaalisesta puutteesta ja subjektiivisesta hyvinvoinnista. Siinä hän tutkii lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia ja niiden yhteyttä koettuun hyvinvointiin määrällisesti. Tässä hankkeessa tutkimusintressit kohdistuvat turkulaislasten köyhyyskokemuksiin arkielämässä, muun muassa harrastamisen ja vapaa-ajan saralla. Näiden teemojen tutkimiseen käytetään aineistona lapsille suunnattuja kyselytutkimuksia.