Jopa 15-vuotiaat kertovat kokevansa stressiä köyhyyden vuoksi

Turun yliopiston mediatiedote 2.3.2023

Lue kirjoituskilpailusta lisää Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -verkkosivulta.

Köyhyys aiheuttaa nuorille stressiä, osoittavat Turun yliopiston sosiaalityön tutkijoiden nuorilta saamat vapaamuotoiset kirjoitukset. Tutkijat toteuttivat ensimmäisinä Suomessa lapsille ja nuorille suunnatun köyhyyskokemuksiin liittyvän kirjoituskilpailun. Esille nousivat vahvoina myös nuorten kykenemättömyys kuluttaa vertaisten lailla sekä energiakriisin ja inflaation vaikutukset.

Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat pyysivät viime vuoden lopulla nuoria kertomaan omin sanoin kokemuksistaan köyhyydestä. Vastaukset yllättivät Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -hankkeen tutkijat.

– Kirjoitusten sisällöissä yllätti se, kuinka paljon nuoret sukupuolesta riippumatta kirjoittivat kykenemättömyydestään kuluttaa samalla tavoin kuin heidän vertaisensa. Energian hinta ja inflaatio kuuluivat valtaosassa tekstejä. Hälyttävää oli se, että yli puolet kirjoittivat jo nuorina stressistä, jonka he yhdistivät köyhyyteen liittyviin tuntemuksiin. Tätäkin useampi kirjoitti köyhyyteen liittyvistä kielteisistä tuntemuksista, Turun yliopiston sosiaalityön erikoistutkija Anna-Maria Isola sanoo.

Esimerkkejä nuorten kirjoituksista on luettavissa hankkeen nettisivuilta:

  • Tulee paha mieli pyytää äitiltä mitään kun aina se vastaa ettei ole rahaa. Jätän välillä välistä esim kavereiden kanssa olon. Ettei nekin saa tietää että olen köyhä.
  • Lapsena jo ymmärsin, että olemme köyhiä. Jo 6-vuotiaana stressasin meidän taloudellisesta tilanteesta. Tiesin jo silloin, etten voi saada asioita mitä haluan, vaikka äiti haluaisi antaa ne minulle. Kaupassa valittiin aina halvin vaihtoehto, ja silti välillä kassalla otettiin tavaroita pois, kun ei ollut varaa.
  • Multa tippuu hiukset päästä, en saa nukuttua, en saa syötyä. Olen räjähdysherkkä. En jaksa enää. Aina ollut köyhä ja en varmaa ikinä pääse tästä. Sitä mukaa, ku sais enemmän rahaa ni hinnat nousee. En jaksa uskoa että saisin elämästä enää mitään ikinä irti.
  • Perheessä ei koskaan puhuttu ääneen rahasta tai raha-ongelmista. Se oli tabu. Sen takia en ikinä oppinut ymmärtämään miten rahaa käsitellään. Olen vain oppinut stressaamaan rahasta.

Tutkijat korostavat, että jokainen kirjoitus, lyhytkin, oli merkittävä apu tutkittaessa nuorten kokemaa köyhyyttä.

– Yllätykseksemme kirjoittajakuntaan kuului useita nuoria eli noin 15-vuotiaita kirjoittajia. Olimme onnellisia myös lyhyistä kirjoituksista, joita oli paljon, koska niistä näkyi, ettei kirjoittaminen välttämättä ollut helppoa nuorella, Isola sanoo.

Aiemmin Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -keruut ovat tavoittaneet aikuisia vastaajia. Isolan mukaan vastaajien on tuolloin arvioitu olevan hyväsosaisia köyhiä, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että he ovat olleet kirjallisesti suuntautuneita ja ovat pystyneet ilmaisemaan kokemuksiaan monisanaisesti.

– Osa nuorten kirjoituksista oli myös tällaisia, mutta suurin osa ei. Siksi arvelemme tavoittaneemme juuri sellaisia nuoria, joiden ääni jää yhteiskunnassamme kuulumattomiin, Isola sanoo.

Kirjoitusten sanoma yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tutkimusaineistoksi

Tutkijoilla oli kirjoituskeruulle kaksi toivetta. Niiden toivotaan herättävän yhteiskunnallista keskustelua sekä toimivan tutkimusaineistona.

– Tutkimusryhmämme keskittyy aineiston pohjalta erittelemään asiat, tunteet, kokemukset ja tapahtumat, jotka nuoret liittävät omaan köyhyyteensä, tarkastelemaan koettua köyhyyttä kuluttamisen kulttuurin läpi, Isola sanoo.

Aineistoa verrataan myös aiemmin kerättyihin, lapsiperheiden vanhemmille suunnattuihin kirjoituskilpailuaineistoihin.

– Stressin teema korostui niin vahvasti nuorten kirjoituksissa, että otamme myös sen tutkimusteemaksemme, Turun yliopiston sosiaalityön professori Johanna Kallio sanoo.

Aineisto on avoimen tieteen periaatteita noudattaen myös muiden tutkijoiden saatavilla maisteritutkielmista eteenpäin. Alkuvaiheessa hankkeen ulkopuoliset tutkijat saavat aineiston käyttöönsä luvanvaraisesti, vuodesta 2025 alkaen Tietoarkistoon arkistoitu aineisto on saatavilla ilman erityistä lupaa.

Tutkimushankkeen työ jatkuu keväällä nuorten teemahaastatteluilla.

Nuorten parissa työtä tekevätkin yllättyivät tuskan syvyyttä

Kokemuksiaan ja näkemyksiään köyhyydestä kertoi 84 nuorta, heistä 35 osallistui kirjoituskilpailuun. Kilpailun yhteistyökumppanit palkitsivat kuusi henkilöä, ja palkituille on kerrottu asiasta. Hanke jakoi myös arvonta- ja kiitoslahjoja osallistuneille. Etukäteen ilmoitetun mukaisesti palkittujen nimiä ei kerrota julkisesti. Kukin palkittu on saanut palkintoraadilta henkilökohtaisen palautteen kirjoituksestaan.

Kirjoituksia arvioi palkintoraati, johon kuuluivat dokumentaristi, ohjaaja ja tuottaja Sami Kieksi, Varsinais-Suomen aluevaltuutettu ja ex-jalkapalloilija Timo Furuholm, TikTok-sossut Maija Haapala ja Camilla Jokela, toimittaja, kolumnisti Maryan Abdulkarim sekä lastensuojelun asiantuntija, kehittämispäällikkö Onni Westlund.

– Sami Kieksi kertoi, että vaikka hän on tehnyt dokumenttisarjasyrjään jääneistä nuorista, hän oppi kirjoituksista uutta. TikTok-sossuja havahdutti se, kuinka kulutuskulttuuri synnyttää pienituloisissa perheissä kasvavilla nuorilla suoranaista tuskaa, kun perusasioistakin on pulaa eikä ekstraan ole koskaan varaa, Isola kertoo.

Kirjoitusten keruu toteutettiin yhteistyössä Suomen köyhyyden vastainen verkosto, Ehkä ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto ITLA, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry, SOS-Lapsikylä ry. Kirjoituskutsua levittivät lukuisat muut järjestöt ja kuntien etsivä nuorisotyö ja etsivä työ

>> Lisätietoa hankkeesta. Hankkeen nettisivuilla on julkaistu kirjoituksia, joiden jakamiseen mm. median siteerattavaksi nuori on antanut luvan.

Lisätietoja:
Turun yliopiston sosiaalityön erikoistutkija Anna-Maria Isola (anna-maria.isola@utu.fi, 046 810 3877)
väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja Toni Rajala (toni.j.rajala@utu.fi, 050 328 3846)
professori Johanna Kallio (jomkall@utu.fi, 050 326 4057).