Väitöskirjatutkija Meri Lindeman tutkii queer-lingvistiikkaa – ”Jos eroavaisuuksista ei keskustella, eivät asiat voi myöskään muuttua”

Kuvassa on teksti "Tutkijakuvassa Meri Lindeman" sekä kuva Lindemanista ja LaWen logosta.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 7.4.2020.

Kello on kahdeksan illalla Suomen aikaan, kun istahdan Meri Lindemanin kanssa Skypen ääreen. Hän on tällä hetkellä opetusmatkalla Yhdysvalloissa Wisconsissa, jossa kello näyttää vasta yhtä päivällä. Yhdysvalloissa on siis vielä valoisaa, ja Merin takana roikkuvat abstraktit maalaukset tulevatkin oikeuksiinsa auringonvalossa.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Meri Lindeman opettaa suomen alkeita Fulbright FLTA:ssa eli Finnish Language and Culture Teaching -ohjelmassa Wisconsin-Madisonin yliopistossa. Hän toimii tehtävässä tämän lukuvuoden loppuun, jonka jälkeen Lindemanilla olisi tarkoitus tulla takaisin Suomeen. Lindeman on erikoistunut S2-opettamisen lisäksi muun muassa sosiolingvistiikkaan.

  • Olen tehnyt kandin ja maisterin tutkintoni suomen kielestä. Sivuaineitani olivat Suomen kirjallisuus, kasvatustieteet, sukupuolentutkimus ja journalistiikka. Alkuperäinen ajatus oli opiskella vain äidinkielen opettajaksi, mutta homma lähtikin vähän käsistä, Lindeman nauraa.

Lindeman kertoo sukupuolentutkimuksen opintojen olleen vaikuttava tekijä uransa kulkuun. Hän koki sukupuolentutkimuksen opinnot paitsi kiinnostaviksi myös silmiä avaaviksi. Kyseiset opinnot toivat hänelle hyvin erilaisen näkökulman myös suomen kielen opintoihin – hän tajusi, etteivät sateenkaarikysymykset tule opinnoissa esille millään tavalla.

  • Opinnoissa ei mainita, etteivät kaikki ole CIS-sukupuolisia, vaan jotkut ovat esimerkiksi transsukupuolisia, intersukupuolisia tai muunsukupuolisia. Ajattelin, että haluan sanoa tästä asiasta jotain. Vaikka työurani on enemmän S2-puolella, ovat tutkimusintressini olleet enemmän sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuvia.

Lindemanin tutkimusalasta omanlaisensa tekee hänen asiantuntijuutensa queer-lingvistiikkaan eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kielenkäyttöön sekä niihin kohdistuviin käsityksiin. Lindeman kuvailee queer-lingvistiikan sellaiseksi teoriaksi, jossa pakoillaan määritelmiä sekä haastetaan ja kyseenalaistetaan erilaisia hiljaisia oletuksia ja normeja esimerkiksi kieltenpuhujien heteroudesta. Queer-teorian ydinajatus on, että näistä oletuksista päästäisiin eroon.

Suomessa queer-kielentutkimus on suhteellisen tuore ilmiö, mutta ulkomailla se on tullut jo tutuksi kielentutkimuksen osa-alueeksi. Lindeman uskoo syyn johtuvan maan koosta – USA:ssa on enemmän ihmisiä ja näin ollen myös enemmän kielitieteilijöitä ja sateenkaari-ihmisiä verrattuna Suomeen. Lindeman mainitsee syyksi myös kulttuuriset eroavaisuudet tasa-arvonäkemyksissä.

  • Tämä voi olla myös kulttuurikysymys. Suomessa osalle tasa-arvo saattaa merkitä sitä, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia sen sijaan, että ihmiset olisivat erilaisia ja silti samanarvoisia, hän toteaa.


“On tieteen poliittisesta näkökulmasta tärkeää, että ihmisten välisiä kielen variaatioita voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta.”

Gradussaan Lindeman tutki suomalaisten käsityksiä suomalaisten homomiesten puheesta. Hän totesi gradussaan, että suomalaisten käsitykset homomiesten puheesta olivat yhteneväisiä – esimerkiksi korkea äänenkorkeus, poikkeukselliset intonaatiot ja s-äänteen laatu toistuivat kuvailuissa usein. Homomiesten puheeseen liitettävät stereotypiat esiintyvät myös nuorten naisten puhetyyliä kuvaillessa.

  • Tämä osoittaa, että vaikka ihmisellä ei olisi negatiivisia tai homofobisia asenteita kyseistä kielimuotoa kohtaan, on taustalla silti analogia, jonka mukaan homomiehet olisivat samanlaisia kuin nuoret naiset. Ajatellaan siis, että homot olisivat nuoria, feminiinisiä, kaupunkilaisia ja hyvin pinnallisia.

Lindeman toivookin, että ihmiset huomaisivat yhteyden liittyvän misogyniaan ja siihen, miten nuoria naisia kohdellaan yhteiskunnassa. Feministisestä näkökulmasta voi havaita, että feminiinisyyteen liitetään paljon negatiivisia olettamuksia.

Lindeman sai omasta graduaiheestaan vastustusta. Muun muassa tutkimusaineistosta löytyi palautetta tutkimuskysymyksen homofobisuudesta. Hän uskoo tämän johtuvan suomalaisten käsityksestä tasa-arvosta, jossa ihmisten ja ihmisryhmien välisiä eroja ei voi nostaa esille ilman, että se liitetään syrjintään, rasismiin tai homofobiaan. Lindemanin mukaan Yhdysvalloissa erilaisuudesta puhutaan eri tavalla.

  • Koen, että esimerkiksi täällä Amerikassa puhutaan herkemmin ihmisten välisistä eroista ilman, että se nähdään arvottamisena. Esimerkiksi rodusta puhutaan paljon avoimemmin kuin Suomessa, eikä siitä saisi olla hiljaa, sillä se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jos eroavaisuuksista ei keskustella, ei asiat voi myöskään muuttua.

Queer-lingvistiikka kiinnostaakin Lindemania niin ikään poliittisesta näkökulmasta. Hän toteaa, että pienten vähemmistöjen olemassaolon huomaaminen esimerkiksi tutkimusten kautta on arvokasta ja validoivaa yhteisölle itselleen. Lindeman mainitsee myös, että meillä jokaisella on paljon esimerkiksi sosiaaliseen luokkaan, ihonväriin tai terveyteen liittyviä hiljaisia oletuksia, joita ei muisteta kyseenalaistaa.

  • Haluan edistää erilaisten kanssaihmisten asemaa yhteiskunnassamme, ja toivoisin, että tutkimuksissa otettaisiin huomioon se, että ihmiset ovat todella monin tavoin erilaisia. On tieteen poliittisesta näkökulmasta tärkeää, että ihmisten välisiä kielen variaatioita voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta.

Kuvassa on graafisesti tehty neljä sinipunaista äänityslaitetta.

Lindemanin tutkii väitöskirjassaan tilanteista variaatiota suomenkielisten bigender-puhujien yksilöpuhekielissä. Bigenderillä tarkoitetaan ihmistä, joka identifioituu kahteen eri sukupuoleen: bigender voi kokea olevansa sekä nainen että mies tai esimerkiksi androgyyni ja nainen.

  • Bigendereitä on ainakin kahta erilaista. Toiset kokevat kahta sukupuolta yhtä aikaa ja toiset taas vaihtelua kahden sukupuolen välillä. Bigenderiys koskee ihmisen identiteettiä, eikä siis välttämättä kytkeydy ihmisen fyysiseen olemukseen millään lailla.

Lindeman on väitöskirjassaan kiinnostunut heistä, jotka kokevat sukupuolten välistä vaihtelua.

  • Ihmiset luovat kielen avulla sukupuolta ja ilmaisevat itseään sekä identiteettiään. Hypoteesini onkin, että kaksisukupuolinen ihminen ilmaisee kahta eri sukupuolta, ja jos ihmisen sukupuoli vaihtelee eri tilanteissa, myös hänen puheensa vaihtelee sukupuolen mukana.

Tutkimuksen kohteena on neljä bigenderiksi identifioituvaa nuorta suomalaista aikuista. Alkuhaastatteluissa informantit pääsevät pohtimaan omaa henkilökohtaista sukupuoli-identiteettiä, ääntä, puhetta ja niiden vaihtelua. Informantit saavat haastattelun jälkeen nauhurin, joilla he äänittävät itseään erilaisissa, omavalintaisissa sosiaalisissa tilanteissa kuukauden aikana. Kuukauden jälkeen informantit haastatellaan uusiksi, jolloin Lindeman tarkastelee sitä, onko heidän käsityksensä ja tietoisuutensa puheestaan muuttunut.

Lindemania kiinnostaa aineistossaan se, miten informantit puhuvat sukupuolestaan tai vastaavasti välttelevät tai peittelevät aihetta. Tutkimuksessa tasoja on kaikkiaan kaksi: se, mitä ihminen ajattelee ja uskoo omasta puheestaan sekä se, miten henkilö oikeasti puhuu. Hän tarkastelee muun muassa informanttien ääntä, taukoja ja sananvalintoja.

  • Olen kiinnostunut siitä, miten henkilö reagoi sukupuolittavaan kielenkäyttöön ja mitä hän sanoo tai jättää sanomatta. Tutkimuskysymykset ovat tällä hetkellä aika avoimia, mutta ne tarkentuvat, kun aineisto on saatu kerättyä, Lindeman varmentaa. 

Hommaa Lindemanilla riittää. Tällä hetkellä Lindeman kirjoittaa Virittäjään yhteistyössä muiden Suomen queer-lingvistien kanssa queer-teemanumeroa. Lisäksi hän kirjoittaa gradustaan artikkelia alan kansainväliseen lehteen, Journal of Language and Sexualityyn. Myös alan vuosittainen konferenssi, Lavender Languages and Linguistics, on Lindemanille tuttu, mutta tämän vuoden konferenssi on peruttu koronaviruksen takia.

Lisäksi Lindeman ylläpitää Facebookissa Lavender Finnish – sateenkaarevaa suomea maailmalle -sivua, jossa hän kertoo omista alan kuulumisistaan sekä tapahtumista. Lindeman kertoo sivuston nimen alkuperän tulevan englanninkielisistä maista, joissa lavender-lingvistiikka on jo tuttu käsite. Laventelin väri on liitetty varsinkin homomiehiin, ja Lavender Englishillä onkin viitattu homomiesten käyttämään englantiin, joskin sen merkitys on laajentunut myös muihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Lindeman on mukana myös Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa, LaWessa. Seksuaalivähemmistöjen ja hyvinvoinnin yhteys puhuttaa Lindemania, ja hän kokeekin edistävänsä yhteiskuntaan kuulumista ja huomioiduksi tulemista työllään. Muun muassa transihmisten oikeudet puhuttavat Lindemania.

Lindemanilla on työn alla myös teos Kieli, vuorovaikutus ja hyvinvointi, jota hän on mukana toimittamassa. Lindeman kertoo kyseessä olevan artikkelikokoelmatyyppinen teos, jossa eri alojen asiantuntijat käsittelevät kieltä ja vuorovaikutusta hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta. Aihetta käsitellään monipuolisesti – teoksessa tarkastellaan niin ikään vähemmistöjen kielellisten oikeuksien tapahtumista kuin vuorovaikutusta erinäisissä tilanteissa.

  • Teos pyrkii kartoittamaan sitä, millaisia eri haavoittuvaisia ihmisryhmiä suomalaisessa yhteiskunnassa on ja miten kieli kytkeytyy heidän asemaansa yhteiskunnassa. Teoksessa tarkastellaan ihmisten välisiä eroavaisuuksia ja miten nämä eroavaisuuden näkyvät kielessä ja viestinnässä.

Lindeman kokee, että hänen käsityksensä identiteetistä ja kielestä on muovautunut ainakin hiukan tutkimusten seurauksena.

  • Erinäisten vähemmistöjen tutkiminen opettaa myös paljon enemmistöstä. Enemmistö nähdään usein jotenkin itsestään selvänä, minkä seurauksena unohdetaan, että esimerkiksi heterouttakin ilmaistaan kielellisesti jollain tavalla. Ehkä käsitykseni siitä, miten ylipäätään kieli toimii, mitä ihmiset sillä tekevät ja miten identiteetti ja kieli liittyvät toisiinsa on hiukan muovautunut. Myös tutkimuksessani tapaamani kaksisukupuoliset henkilöt, joista jokainen on sukupuoli-identiteetiltään erilainen, avartaa käsitystä siitä, mitä sukupuoli merkitsee ihmiselle.

Lindeman ei ole varma, mihin tulevaisuus hänen uransa vie. Hän toteaa yllättyneensä matkansa varrella jo useaan otteeseen siitä, mitä hän on päätynyt tekemään ja missä. Hän pitää silmänsä avoinna ja odottaa mielenkiinnolla sitä, mitä elämä heittää eteen.

  • Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa on sekä opettamista että tutkimista, sillä kummatkin ovat minulle todella mieleisiä.

 

 

Teksti ja kuvitus: Rosa Carpelan