LaWen seminaarisarja jatkuu

Elena Rintamäki
Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen LaWen tutkimusseminaarisarja jatkuu! Seuraava seminaaritapaaminen järjestetään etänä Zoomissa 31.3. klo 14–15.30. Zoom-linkin saa ottamalla yhteyttä Rebecka Heinoseen (rebecka.m.heinonen@utu.fi). Vieraanamme on tällä kerralla Karita Suomalainen. Hänen aiheenaan on Persoonia ja osanottajia – osallistujuuden kielellinen ja vuorovaikutuksellinen rakentuminen.

Tervetuloa mukaan!

Persoonia ja osanottajia
Osallistujuuden kielellinen ja vuorovaikutuksellinen rakentuminen

Esitykseni käsittelee osallistujuuden kielellistä ja vuorovaikutuksellista rakentumista suomen-kielisissä keskusteluissa. Osallistujuudella kuvaan sitä, kuinka vuorovaikutuksen osanottajat osoittavat mukanaoloaan ja vuorovaikutuksellista rooliaan tietyssä puhetilanteessa (ks. Goff-man 1981). Lähestyn aihetta persoonan kieliopillisen kategorian näkökulmasta ja tarkastelen, kuinka persoonailmauksia käytetään keskustelukonteksissa osallistujuuden rakentamiseen ja vuorovaikutustilanteen osallistumiskehikon muokkaamiseen. Analyysini lähtökohta on vuoro-vaikutuslingvistinen: tarkastelen kieltä ja sen rakenteita osana sosiaalista vuorovaikutusta (ks. Couper-Kuhlen & Selting 2018).

Voidaan argumentoida, että persoonailmaukset ovat kieliopissa yksi niistä ydinkeinoista, joilla osallistujuutta voidaan ilmentää: persoona kieliopillisena kategoriana perustuu referenti-aalisten NP:iden luokittamisen puhetilanteen kannalta kolmia puhujaan, kuulijaan ja muihin (Siewierska 2004: 1; ks. myös VISK 106). Puhujaa viiteryhmineen kutsutaan tyypillisesti 1. persoonaksi, kuulijaa viiteryhmineen 2. persoonaksi ja muita 3. persoonaksi; suomen persoo-najärjestelmään kuuluu lisäksi passiivi ja nollapersoona (ks. Helasvuo & Laitinen 2006). Aiem-man tutkimuksen perusteella on kuitenkin selvää, että persoonaa ilmaisevien kieliopillisten il-mausten suhde keskustelun osanottajiin ja heille lankeaviin osallistujarooleihin ei ole suoraviivainen (esim. Seppänen 1998; Suomalainen 2020).

Esitykseni tarkastelee persoonailmausten käyttöä arkikeskusteluissa ja terapiavuorovai-kutuksessa. Analysoin, kuinka persoonailmausten viittaussuhde rakentuu ja kuinka ilmausten käytöllä voidaan vaikuttaa puhetilanteen etenemiseen ja sen osanottajien välisten suhteiden jä-sentymiseen. Käsittelen myös yleisemmin sitä, mikä suhde kieliopillisilla persoonailmauksilla ja niiden kautta rakentuvilla vuorovaikutuksen osallistujarooleilla on osallisuuteen sosiaalisena ilmiönä, ja pohdin, mitä annettavaa kieliopillisten ilmiöiden tarkastelulla voi olla kielen ja hyvinvoinnin tutkijoille.

Lähteet

Couper-Kuhlen, Elizabeth – Selting, Margret 2018: Interactional linguistics. Studying lan-guage in social interaction. Cambridge: Cambridge University Press.

Goffman, Erving 1981: Forms of talk. Oxford: Basil Blackwell.

Helasvuo, Marja-Liisa – Laitinen, Lea 2006: Person in Finnish. Paradigmatic and syntagmatic relations in interaction. Lyle Campbell & Marja-Liisa Helasvuo (toim.), Grammar from the human perspective. Case, space, and person, 173−207. Amsterdam: Benjamins.

Seppänen, Eeva-Leena 1998: Läsnäolon pronominit: tämä, tuo, se ja hän viittaamassa keskustelun osallistujaan. Helsinki: SKS.

Siewierska, Anna 2004: Person. Cambridge: Cambridge University Press.

Suomalainen, Karita 2020b: Kuka sinä on? Tutkimus yksikön 2. persoonan käytöstä ja käytön variaatiosta suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Turku: University of Turku.

VISK = Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: SKS. Verkkoversio. Saatavissa: http://scripta.kotus.fi/visk URN:ISBN:978-952-5446-35-7 (16.3.2022).