LAWEN PODCAST JAKSO 7: Tuntemattomalla päähän? -hanke

Turun yliopiston Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWen podcast on LaWen aiempien sisällöntuotannon harjoittelijoiden Anni-Leena Alasen ja Katri Sohlmanin käynnistämä projekti, jonka vetovastuussa on kevään 2022 ajan Elena Rintamäki. Podcast-sarjassa tutustutaan kieleen ja hyvinvointiin liittyvään tutkimukseen ja meneillään oleviin tutkimushankkeisiin.

Kevään kolmannen ja viimeisen podcast-jakson kunniaksi vieraitakin on kolmin kappalein, sillä ääneen pääsevät kirjallisuudentutkijat Viola Parente-Čapková ja Riitta Jytilä sekä väitöskirjatutkija ja suomenopettaja Niina Kekki Koneen Säätiön rahoittaman Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä -hankkeen työryhmästä. Jaksossa keskustelemme hankkeen lähtökohdista, tavoitteista sekä työryhmäläisten hedelmälliseksi havaitsemasta lukupiirimenetelmästä kielen ja kulttuurin opetuksessa.

Osallistavaa kielen ja kulttuurin opetusta kaunokirjallisuuden avulla

Aikuisille korkeakoulutetuille tai -koulutettaville maahan muuttaneille suunnattu Tuntemattomalla päähän? -hanke toimii pääosin Turun yliopistosta käsin, mutta mukana on toimijoita myös Kaarlen yliopistosta Prahasta. Hankkeessa on siis mukana sekä äidinkielisiä että ei-äidinkielisiä suomen kielen puhujia. Viola Parente-Čapkován mukaan hankkeen keskiössä on näkemys kielen ja kirjallisuuden erottamattomuudesta: kaunokirjallisuutta tulisi hyödyntää suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa huomattavasti nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin muun muassa siksi, että kaunokirjallisuuden avulla tapahtuva kulttuurinen kielen oppiminen palvelee maahan muuttaneiden kotoutumista. Pandemia-aika ja etätapaamiset ovat kuitenkin mahdollistaneet myös ulkomailla asuvien sekä vaihto-opiskelijoiden osallistumisen hankkeen toimintaan.

Hankkeen toiminta perustuu vuorovaikutuksellisuuteen, ja sen vuoksi työryhmäläiset eivät mielellään puhu opiskelijoista vaan osallistujista. Kielen opetus tapahtuu lukupiireissä ja kirjailija Alexandra Salmelan vetämissä kirjoitustyöpajoissa. Hankkeen alaisuudessa tehdään myös kulttuuriseen kielen oppimiseen liittyvää pedagogista tutkimusta, ja hankkeen toiminta on Parente-Čapkován mukaan inspiroinut työryhmäläisiä myös kokonaan uusien kirjallisuudentutkimusta ja kielitiedettä yhdistelevien tutkimuskysymysten äärelle. Myös Riitta Jytilälle ja Niina Kekille monitieteinen yhteistyö hankkeen parissa on mahdollistanut perehtymisen tieteenalojen välisiin yhteisiin kysymyksiin.

Lukupiirit osana yhteisöllistä ja vuorovaikutuksellista kielenoppimista

Kekki nostaa esille, etteivät kaunokirjallisuus ja lukupiirit käytännössä tällä hetkellä juuri näy aikuisten S2-opetuksessa muun muassa siksi, että kaunokirjallisuuden kielen saatetaan ajatella olevan liian vaikeaa kielenoppijoille. Kekin mukaan hanke lähestyy kysymystä kaunokirjallisuuden kielen haastavuudesta siitä näkökulmasta, että kirjallisuuden lukemiseen liittyy aina kielellistä ja ajatuksellista kurottamista. Haastavuus voikin todellisuudessa olla kielenoppijalle etu, sillä kirjallisuudesta ammennettavat uudenlaiset kielen käytön mallit mahdollistavat tutustumisen vieraan kielen kulttuuriseen käyttöön. Työryhmän kokemukset lukupiiritoiminnasta ovat osoittaneet, että kaunokirjallisuus oppimateriaalina mahdollistaa kielenoppimisen eri osa-alueisiin syventymisen, mikä osaltaan edistää edistyneiden, mutta keskenään eri tasoisten osallistujien oppimista. Lukupiirimenetelmän osallistavuus konkretisoituu Kekin mukaan ohjaajien ennakkoon valmistelemien kysymysten pohjalta käytävässä yhteisessä keskustelussa.

Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty neljä romaanilukupiiriä ja kolme lyhyempien tekstien lukupiiriä. Jytilän mukaan lukupiirien tavoitteena on ollut auttaa osallistujia hahmottamaan erilaisia tekstityyppejä sekä tutustuttaa heitä erilaisiin kielellisiin rekistereihin ja kertomisen tapoihin. Lukupiireissä luettavien romaaneiden valintakriteereiksi Jytilä nimeää kielellisen monimuotoisuuden lisäksi monipuolisen ja kriittisen näkökulman niissä käsiteltäviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Hankkeen keskeisenä lähtökohtana onkin ajatus luonteeltaan moniäänisestä kaunokirjallisuudesta avaamassa ovia yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Esimerkkinä Jytilä nostaa esille Johanna Sinisalon romaanin Ennen päivänlaskua ei voi, joka herätti lukupiiriin osallistuneiden keskuudessa keskustelua kielellisten huomioiden ohella myös erilaisista eroista ja toiseuksista, naisten asemasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa.

Hankkeen tulevaisuus

Vuonna 2020 käynnistyneen Tuntemattomalla päähän? -hankkeen toimikausi on tämän podcastin julkaisuhetkellä noin puolessa välissä, joten jakson päätteeksi keskustelimme hieman hankkeen tulevaisuuden näkymistä. Parente-Čapkován mukaan tällä hetkellä työn alla on paitsi tutkimusartikkeleita myös seminaareja sekä tutkimusantologia. Suunnitteilla on myös hankkeen pedagogiseen ja tutkimukselliseen toimintaan pohjautuvia opetus- ja oppimateriaaleja, minkä lisäksi lukupiiritoiminta jatkuu syksyllä 2022. Parente-Čapková vinkkaakin, että hankkeen toiminnasta kiinnostuneiden kannattaa pitää silmällä hankkeen verkkosivuja, joilla julkaistaan ajankohtaiset tiedot tulevasta toiminnasta ja julkaisuista.