Hyvinvoinnin diskurssit digitaalisessa maailmassa

Toukokuun lopulla järjestettiin Turussa ADDA2 -konferenssi, jossa perehdyttiin monipuolisesti digitaalisen diskurssin analyysiin. Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus osallistui tapahtumaan omalla Digital discourses of wellbeing -paneeliosuudellaan.

Köyhyys, bioetiikka ja seksityö keskustelufoorumeilla

Milla Luodonpää-Manni (TY), Jarmo Harri Jantunen (JY), Lotta Lehti (HY) ja Veronika Laippala (TY) esittelivät tutkimustaan köyhyyden digitaalisista diskursseista Suomi24 -keskustelupalstalla. Tutkimuksen keskeinen kysymys koski sitä, miten epätasainen varallisuuden jakautuminen näkyy anonyymin keskustelupalstan viesteissä ja miten se heijastaa keskustelijoiden asenteita köyhyyttä kohtaan. Kommenteista oli löydettävissä sekä sosiaalisten ryhmien välistä vihamielisyyttä että merkityksellistä vuorovaikutusta osoittavia ilmauksia. Rakentava vuorovaikutus, johon kuuluu muun muassa tuen ja neuvojen antaminen, voisi parantaa keskustelijoiden hyvinvointia myös digitaalisen maailman ulkopuolella.

Ana-Maria Cozma (TY) lähestyi hyvinvointidiskurssia bioetiikan näkökulmasta. Hän on analysoinut tutkimuksessaan Ranskan viranomaisten järjestämää verkkokeskustelua, jossa kerättiin ehdotuksia siitä, millä tavoin robotit voitaisiin ottaa mukaan hoitotyöhön terveydenhuollon laadun parantamiseksi.

Robert Lawson, Pelham Carter, Matt Gee, Harkeeret Lally ja Hollie McIlhone (Birmingham City University) puolestaan tutkivat seksityöstä käytyä keskustelua aineistonaan verkkofoorumi, jolla prostituoitujen asiakkaat arvioivat kokemuksiaan seksityöläisten kanssa. Tutkimusryhmä tarkasteli keskusteluja erityisesti terveyden ja riskinoton, yksiavioisuusnormista poikkeamisen ja seksinostajan identiteetin muodostumisen näkökulmista.

Yhteisöllinen sairausnarratiivi ja rokotekeskustelu sosiaalisessa mediassa

Ida Melander (Örebro universitet) kertoi väitöskirjatutkimuksensa pohjalta endometrioosista käytävästä digitaalisesta keskustelusta ja siihen liittyvästä yleisen tietoisuuden rakentamisesta. Hänen tapausesimerkkinsä käsitteli endometrioosista Instagramissa jaettuja kuvia ja lyhyitä kertomuksia, joiden kautta sairastuneet naiset pystyvät käsittelemään ja jakamaan kokemuksiaan. Vaikeasti diagnosoitavan sairauden kohdalla tärkeäksi muodostuu myös aktivismi sairauden paremman tunnistamisen ja hoidon puolesta sekä potilaiden oikeuksien puolustaminen.

Tilaisuuden lopuksi kuultiin apulaisprofessori Fabienne Baiderin (University of Cyprus) tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Ranskassa 11 lapsuusiän rokotteen pakollisiksi muuttamisesta aiheutunutta kiivasta keskustelua internetissä. Tutkimuksessa analysoitiin neljällä ranskankielisellä keskustelukanavalla käytyä väittelyä rokotteiden vastustajien ja puolustajien välillä. Keskusteluista nousi selvästi esiin rokotteita vastustavien vanhempien huoli lastensa terveydestä ja sen synnyttämä vastarinta terveysviranomaisten päätöstä kohtaan. Tutkimuksen suositusten mukaan näihin tunteisiin viranomaisten tulisi suhtautua kunnioittavammin; yksisuuntaista tiedonjakamista tehokkaampaa vaikuttamista olisi ihmisten huoleen vastaaminen ja yhteisymmärryksen luominen.

ADDA 2 – Approaches to Digital Discourse Analysis -konferenssi järjestettiin Turussa 23 – 25 toukokuuta 2019.

Teksti ja kuvat: Leena Letwory

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Hiiskuttua-verkkolehdessä