Kokonaisturvallisuus on toimintakykyä ja muutosjoustavuutta

Yhteiskunnan kriisinkestävyys näkyy lopulta siinä, pystyvätkö ihmiset ja organisaatiot toimimaan epävarmuudessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Leads-tutkimusryhmän kokonaisturvallisuuteen liittyvä tutkimus tuottaa tietoa organisaatioiden muutosjoustavuuteen ja toimintakykyyn vaikuttavista juurisyistä.

Kun tarkastelemme kokonaisturvallisuutta Leads-tutkimusryhmässä, lähtökohtamme on organisaatioiden johtamisen ja muutoksen tutkimus. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toimivan Leads-tutkimusryhmän nimi tulee sanoista ”Leadership and Transformations”, mikä kuvastaa tutkimusryhmän suuntautumista organisaatioiden johtamista ja muutosta käsitteleviin teemoihin. Satakunta on meille merkittävä empiirinen ympäristö, jossa myös useat kokonaisturvallisuuteen liittyvät alat kohtaavat.

Leads-ryhmän kokonaisturvallisuuteen liittyvän tutkimuksen keskeinen käsite on organisaatioiden ja henkilöstön muutosjoustavuus, johon kytkeytyvät johtaminen, päätöksenteko, yhteistyö ja varautuminen. Muutosjoustavuus on tietyin rajauksin lähellä kokonaisturvallisuuden yhteydessä käytettyä resilienssin käsitettä, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Kokonaisturvallisuuden tutkimuslinja rakentuu Leads-ryhmän pitkäaikaisille, vakiintuneille tutkimusteemoille, joista yksi esimerkki on asunnottomuuden ja sosiaalisen segregaation tarkastelu johtamisen ja talouden näkökulmista. Juuri tällaiset sosiaaliset ilmiöt muistuttavat siitä, että kokonaisturvallisuus ei ole vain kriiseihin varautumista vaan myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista arjessa.

Arvoperustainen ja dilemmalähtöinen päätöksenteko tutkimusnäkökulmana

Leads-ryhmän teoreettis-analyyttinen perusta nojaa organisaatiotutkija Charles Hampden-Turnerin 1960-luvulla Harvardin yliopistossa kehittämään dilemmapohjaiseen ajatteluun. Myöhemmin Hampden-Turner ja hollantilainen organisaatio- ja johtamistutkija Fons Trompenaars kehittivät lähestymistapaa edelleen dilemmojen tunnistamisen ja yhteensovittamisen menetelmäksi. Leadsin tutkimuksessa sitä hyödynnetään strategista dilemmajohtamista jäsentävänä viitekehyksenä. Sen rinnalla voidaan tutkimuskysymyksen mukaan hyödyntää myös muita organisaatioiden jännitteitä tarkastelevia teoreettisia lähestymistapoja.

Dilemmapohjaisessa ajattelussa tarkastellaan organisaatioiden johtamistilanteita, joissa vastakkain eivät ole oikea ja väärä vaihtoehto vaan kaksi yhtä aikaa perusteltua arvoa tai tavoitetta. Varautumisessa tällainen jännite voi syntyä esimerkiksi organisaation tehokkuuden ja häiriötilanteissa tarvittavan varakapasiteetin välille. Arjessa tämä voi tarkoittaa hyvinkin konkreettista kysymystä: kuinka paljon tehokkuudesta ollaan valmiita tinkimään, jotta toimintakyky säilyy myös häiriössä?

Organisaatioiden jännitteitä voidaan pyrkiä hallitsemaan tai ratkaisemaan eri tavoin. Hampden-Turnerin ja Trompenaarsin ajattelutavan mukainen dilemmojen yhteensovittaminen tarkoittaa, ettei valita vain toista puolta eikä tyydytä heikkoon kompromissiin. Tavoitteena on ratkaisu, jossa molempien tavoitteiden vahvuudet voidaan säilyttää ja yhdistää toimintakykyä vahvistavalla tavalla. Tässä kohtaa teoria muuttuu johtamisen arjeksi: se edellyttää jatkuvaa keskustelua, arviointia ja uudelleen yhteensovittamista.

Koska kokonaisturvallisuus perustuu yritysten, julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja kansalaisten yhteistyöhön, keskiöön nousevat myös organisaatioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät jännitteet: miten yhteistyö syntyy ja säilyy, milloin organisaatiot alkavat puolustaa omaa asemaansa ja miten erilaiset institutionaaliset paineet vaikuttavat päätöksentekoon? Näitä paineita tarkastellaan koersiivisina, normatiivisina ja mimeettisinä – toisin sanoen organisaatioiden toimintaa voivat ohjata sääntely, yhteisön odotukset tai muiden toimijoiden mallin seuraaminen (ks. Kuva 1).

Kuva 1. Leads-ryhmän kokonaisturvallisuustutkimus tarkastelee toimintakykyä ja muutoksiin sopeutumista yksilön, organisaation ja organisaatioiden välisen yhteistyön tasoilla. Kuva: Päivikki Kuoppakangas ja Anne Erkkilä-Välimäki, 2026.

Yksilön, organisaation ja yhteistyön välisten kytkösten ymmärtäminen

Kuva 1 kiteyttää Leads-ryhmän kokonaisturvallisuuteen liittyvän tutkimuksen painotukset. Keskiössä on kysymys siitä, mikä tekee organisaatioista kykeneviä varautumaan ja toimimaan kriiseissä. Strategisen suunnittelun näkökulmasta tarkastelun aikajänne ulottuu häiriön ensihavainnoista ja välittömästä vasteesta jatkuvuudenhallintaan sekä ennakoivaan varautumiseen ja liiketoiminnan sopeuttamiseen noin 2–3 vuoden päähän.

Kokonaisturvallisuuteen liittyvän tutkimuksen painopiste on konkreettisessa varautumisessa ja liiketoiminnan sopeuttamisessa. Tämän kontekstin puitteissa selvitetään muun muassa miten päätöksiä tehdään, miten johtaminen organisoidaan ja miten organisaatiot sopeuttavat toimintaansa muuttuviin olosuhteisiin. Samalla tutkitaan, miten organisaatiot pyrkivät säilyttämään toimintakykynsä ja miten varautumiseen ja sopeutumiseen liittyvä yhteistyö toimii. Yksilötasolla tarkastellaan henkilöstön arvopohjaa, henkistä kriisinkestävyyttä, palautumista ja toimintakykyä.

Tutkimus liikkuu siten kolmella toisiinsa kytkeytyvällä analyysitasolla: yksilön, organisaation ja organisaatioiden välisen yhteistyön tasoilla. Eri tasojen yhteydet muodostavat tutkimusalueen, jolla johtamisen ja organisoinnin tutkimus voi syventää ymmärrystä ja tuottaa uutta tietoa kokonaisturvallisuuden rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Kirjoittajat

Dosentti, KTT, tutkimuspäällikkö Päivikki Kuoppakangas on Leads-tutkimusryhmän johtaja. FT, tutkijatohtori Anne Erkkilä-Välimäki toimii Leads-ryhmässä tutkijana.

Lähteet

Hampden-Turner, C. (1971). Radical man: The process of psycho-social development. Anchor Books. https://books.google.com/books/about/Radical_Man.html?id=poImAAAAMAAJ

Hampden-Turner, C., & Trompenaars, F. (2000). Building cross-cultural competence: How to create wealth from conflicting values. Wiley. https://www.wiley-vch.de/en/areas-interest/finance-economics-law/business-management-13ba/management-13ba1/building-cross-cultural-competence-978-0-471-49527-7

Kuoppakangas, P. (2015). Decision-making and choice in the adoption of a municipal enterprise form in public healthcare organisations: Reasoning, goals, legitimacy and core dilemmas.  Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A-9:2015. Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-449-8

Kuoppakangas, P., Suomi, K., Clark, P., Chapleo, C., & Stenvall, J. (2020). Dilemmas in re-branding a university — “Maybe people just don’t like change”: Linking meaningfulness and mutuality into the reconciliation. Corporate Reputation Review, 23(2), 92–105. https://doi.org/10.1057/s41299-019-00080-2

O’Riordan, L., & Hampden-Turner, C. (2025). The Möbius paradigm: A transformative approach for integrating stakeholder perspectives when navigating dilemmas in complex operating environments. Journal of Sustainable Business, 10, Article 1. https://doi.org/10.1186/s40991-024-00105-y

Turvallisuuskomitea. (2025). Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Valtioneuvoston periaatepäätös (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1). Valtioneuvosto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-762-1