Digitaalinen turvallisuus aluebrändin kehittämistyössä

Aluekehittämisessä on käsillä aikakausi, jossa teknologinen edelläkävijyys yhdistyy yhteisölliseen vastuuseen ja vaateisiin huoltovarmuudesta sekä kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta. Satakunnan kaltaisten alueiden menestys ei perustu vain infrastruktuuriin, palveluihin tai viestintään, vaan yhä vahvemmin siihen, miten paikallisyhteisöt onnistuvat yhdistämään digitaalisen yhteiskehittämisen, eettisen päätöksenteon ja monialaisen yhteistyön. Tekoäly ja avoin data ovat keskeisiä työkaluja, mutta ne ovat alttiita tarkoitukselliselle datamanipulaatiolle ja tahattomille datan vinoumille.

Ajatus alueesta ekosysteeminä – vuorovaikutteinen kokonaisuus, jossa kunnilla, yrityksillä, korkeakouluilla, järjestöillä ja asukkailla on oma roolinsa – korostuu. Alueelliseen ekosysteemiin perustuva brändäys tarkoittaa jatkuvaa yhteisesti omaksuttua strategista toimintamallia, joka ei ole koskaan valmis, toisin kuin yksittäiset viestintäilmeeseen ja markkinointiin perustuvat kampanjat. Tarinat, kokemukset, data, historia ja vuorovaikutus alueen toimijoiden kanssa on avainasemassa, jos tavoitellaan jatkuvuutta ja todennettavuutta, eli todellista kytköstä alueellisiin tosiasioihin. Systeeminen ajattelu aluebrändin kehittämisessä tarkoittaa brändiekosysteemiä, jossa tunnistetaan alueelliset identiteetit, erityisominaisuudet ja aluetoimijoiden väliset keskinäisriippuvuudet, vahvistetaan vuorovaikutusta ja opitaan yhdessä kokeilujen kautta.

Teknologian ennen näkemättömän nopean kehityksen hallitsemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja eettistä harkintaa. Turvallisuusympäristön turbulenssissa myös kyberturvallisuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota brändiekosysteemissä. Avoin data ja tekoäly voivat tarjota ratkaisuja, joiden avulla esimerkiksi väestönkehitykseen, matkailuun, koulutukseen tai kulttuuripalveluihin liittyviä kompleksisia ilmiöitä voidaan hahmottaa paremmin paikallisessa kontekstissa. Samalla syntyy mahdollisuus räätälöidä palveluita, kehittää vetovoimatekijöitä ja tunnistaa haasteita ennen kuin ne kärjistyvät. Mutta tämä edellyttää luottamusta: tietoa on hallittava läpinäkyvästi, yksityisyyttä kunnioittaen ja yhteisesti sovituin pelisäännöin.

Tekoälyjärjestelmien ja avoimen datan hyödyntämiseen liittyy riskejä, jotka on tunnistettava ja hallittava brändiekosysteemissä: datan väärinkäyttö, järjestelmien manipulointi, anonymiteetin rikkoutuminen tai väärän tiedon leviäminen voivat murentaa luottamusta nopeasti. Siksi kyberturvallisuuden näkökulmat, kuten datan hallinnan läpinäkyvyys (kaksiteräinen miekka), käyttöoikeuksien valvonta, koneoppimisen tulosten selitettävyys ja eettinen arviointi, on sisällytettävä jo suunnitteluvaiheessa osaksi alueellisen tietoturvahallinnan suunnittelua ja toteutusta.
Satakunnan brändityössä on otettu askelia kohti yhteiskehittämistä, jossa tavoitteena oleva digitaalinen työkalupakki toimii sekä siltana että jaettuna resurssina eri sidosryhmien välillä. Tällainen pakki ei ole vain verkkosivusto tai viestintäkanava, vaan modulaarinen ja avoin järjestelmä, jossa eri toimijat voivat tuottaa, jakaa ja hyödyntää älykkäästi tietoa ja sisältöjä. Työkalut mahdollistavat sekä osallistavan suunnittelun että kokeilukulttuurin: voidaan testata uusia palvelukonsepteja, visuaalisia brändielementtejä tai dataan pohjautuvia ennusteita. Tällöin aluebrändin yhteiskehittämistä palvelevien tekoälyratkaisujen turvallinen hyödyntäminen, sekä mukauttaminen ekosysteemin tarpeisiin, tulee nähdä brändin digitaalisen johtamisen keskiössä.

Alueellisen brändin vahvuus rakentuu siitä, että alueella on halu ja kyky tunnistaa yhteiset tavoitteet, rakentaa kestävää luottamusta ja kehittää ratkaisuja, jotka huomioivat sekä ihmisen, teknologian että luonnon näkökulman. Juuri tällainen yhdistelmä – yhteisöllinen älykkyys, eettinen jaettu tiedonkäyttö ja kyberturvallinen arkkitehtuuri – tekee brändistä kestävän, merkityksellisen ja älykkäästi erottuvan.

Kirjoittajat:

Tuomas Pohjola toimii projektiasiantuntijana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (TSE Pori),

Jere Grönman toimii lehtorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja

Teemu Haukioja toimii yliopisto-opettajana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä

Artikkeli liittyy Satakuntabrändin digitaalinen johtaminen (EAKR 2024-2027) -hankkeeseen jota TSE Pori toteuttaa.