Miten maata saa käyttää?

Kestävä kehitys ja kestävä vihreä siirtymä ovat käsitteitä, joilla kuvataan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta. Ekologisten, taloudellisten ja sosiokulttuuristen näkökulmien oikeudenmukaisen yhteensovittamisen tavoitteena on mahdollistaa hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen onkin varsin kompleksinen kysymys.

Maaliskuussa 2025 pidetyillä Sosiologipäivillä keskusteltiin maankäytön oikeudenmukaisuudesta osana kestävää kehitystä. Sosiologipäivien teema, käänteet ja murtumat, virittivät tutkijoita keskustelemaan kokonaisvaltaisesta kestävyysmurroksesta ja sen esteistä ja edellytyksistä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön koordinoiman Satakunnan muuttuvat suomaat -hankkeen tutkijoita oli mukana Sosiologipäivillä vetämässä monitieteistä työryhmää, jossa kestävyyteen liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin erityisesti maankäytön muutosten näkökulmasta kysyen: miten maata saa käyttää?

Työryhmän tavoitteena oli pohtia, miten tuoda eri tieteenalojen lähestymistavat, teoriat, paradigmat ja menetelmät yhteen ja osaksi oikeudenmukaisen maankäytön tarkastelua. Työryhmän esityksissä lähestyttiin maankäyttöä monipuolisesti ihmiset, luonto ja maaperä sekä muut elolliset huomioiden. Kaikki työryhmässä pidetyt esitykset pureutuivat maankäytön tematiikkaan erilaisia näkökulmia ja silti yhteneväisyyksiä esiin tuovalla tavalla. Esitysten teemoja olivat luontokäsitykset ja luontokadon juurisyyt ja metsäpolitiikan historiallinen rakentuminen, maanomistajan valta tulevaisuuden maiseman rakentumiseen, haavoittuvuuden uudenlainen ymmärtäminen ja huomioiminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana ja permakulttuurisen eli ekologisesti kestävän puutarhanhoidon aineenvaihdunnalliset infrastruktuurit.

Esityksissä liikuttiin historian ymmärtämisen merkityksestä kohti toivottuja tulevaisuuksia. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen näkökulmasta tärkeäksi kysymyksesi nousi esimerkiksi se, miten nykypäivän lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat murroksen myötä ja miten he voivat osallistua ja olla määrittämässä tulevaisuuden taloutta, kulttuuria ja ympäristöä. Valta oli keskeinen käsite, joka yhdisti kaikkia esityksiä. Kuka saa päättää maan käytöstä, kuka ei, ketä tai mitä ei edes tunnusteta asianosaiseksi? Mitä tarkoittaa, jos osa asianosaisista kategorisoidaan haavoittuviksi? Maankäyttö merkitsee myös maaperän monimuotoisuuden ja ylilajisten vuorovaikutussuhteiden huomioimista.

Monipuolista keskustelua oikeudenmukaisesta maankäytöstä tarvitaan

Maankäyttö on mitä ajankohtaisin kysymys, kun tarkastellaan globaalia ilmastonmuutoksen hallintaa. Ilmastotavoitteisiin liittyvien kansainvälisten sopimusten vaikutukset kansallisella tasolla ja erilaiset tulkinnat ja käytännöt eri maissa puhuttavat. Kun maankäyttöä tarkastellaan alueellisesti ja paikallisesti, huomion keskiöön on nostettava myös aluetaloudellinen elinvoima ja elinkeinorakenne, ihmisten elinkeinot ja toimeentulo, elämäntavat ja identiteetit. Tästä ajankohtaisena esimerkkinä ovat entiset ja nykyiset turvetuotantoalueet, joiden maankäyttöön liittyy monien eri intressien yhteensovittamisen haasteita, mutta myös vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä.

Ekologisten, taloudellisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden yhteensovittaminen ei ole helppoa. Sosiologipäivien työryhmässä todettiin, että monitieteinen lähestymistapa on hedelmällinen ja jopa välttämätön. Eri näkökulmien yhteensovittamisen haasteet ja mahdollisuudet tiivistettiin keskustelussa kysymykseen siitä, millaiseen ihmiskuvaan maankäyttöön liittyvä päätöksenteko nojautuu, toisin sanoen, millaisena näemme ihmisen suhteessa luontoon. Kestävän maankäytön edistämisessä voi olla vaikeaa välttyä jännitteiltä eri intressien välillä. Tarvitaankin yhä enemmän tutkimusta, jolla voidaan edistää erilaisten intressien yhteensovittamista kestävästi ja oikeudenmukaisesti.

Lyhyet kuvaukset Sosiologipäivien työryhmässä pidetyistä esityksistä voit lukea Sosiologia-lehdestä, Vol 62 Nro 2 (2025): Sosiologia 2/2025.

Kirjoittaja: Reeta Hautaniemi toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.

Lisätietoa Satakunnan muuttuvat suomaat -hankkeesta: https://sites.utu.fi/satumaa/