4 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä.

Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) opiskelusuunnitelma

• aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
• suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
• hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
• suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
• opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
• opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
• korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
• työelämän tutustumisjaksot
• arvioitu opiskeluaika

2) ylioppilastutkintosuunnitelma

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

Turun normaalikoulun ohjaussuunnitelma

Ohjauksen keskeiset käsitteet

Ohjaus

Ohjauksella tarkoitetaan toimintaa ja menettelytapoja, jolla tuetaan ja edistetään lukion opiskelijan oppimista, tasapainoista kasvua ja kehitystä, lukio-opintojen sujumista sekä opiskelijan kykyä tutkia, suunnitella ja selkeyttää toiveitaan, tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan lukio-opintojen aikana ja niiden jälkeen. Ohjaus on dialogista, reflektiivistä, aktivoivaa, yksilöllisiin tarpeisiin sovitettua käytännöllistä toimintaa, jonka tehtävä on vahvistaa opiskelijan toimijuutta, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä auttaa, tukea ja rohkaista opiskelijaa elämänsä suunnittelussa.

Opinto-ohjaus

Opinto-ohjaus on pääosin opinto-ohjaajan suorittamaa ohjaustoimintaa, joka noudattaa lukiolaissa, opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa ja tässä opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita, toimintatapoja, sisältöjä ja linjauksia. Opinto-ohjaus sisältää opintojaksomuotoista ohjausta, henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Opinto-ohjaus sisältää myös opastusta, neuvontaa ja tiedotusta. Opinto-ohjaus on mukana korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön kehittämisessä.

Vertaisohjaus

Turun normaalikoulun lukiossa vertaisohjausta toteuttavat vertaistutorit, jotka ovat vapaaehtoisia, tehtäväänsä koulutettuja toisen ja kolmannen lukiovuoden opiskelijoita. Vertaistutorit perehdyttävät uusia lukion opiskelijoita koulun käytänteihin, osallistuvat uusien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen sekä opastavat, auttavat ja tukevat heitä lukio-opinnoissa ja lukion arjessa. Vertaistutorit ideoivat ja toteuttavat erilaisiin yhteisöllisiä projekteja ja lisäävät toiminnallaan viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Turun normaalikoulun koulurakennus on suunniteltu fyysisen liikkumisen ja koulun toimintojen suhteen esteettömäksi. Palvelujen ja opintoihin liittyvien toimintojen saavutettavuus varmistetaan tarpeen mukaan niin, että opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuu. Turun normaalikoulu on sitoutunut noudattamaan Turun yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa (2017) määriteltyjä periaatteita ja linjauksia.

Nivel- ja siirtymävaihe

Lukiokoulutuksen nivelvaiheet liittyvät toisaalta lukio-opintoihin hakeutumiseen ja lukio-opintojen aloittamiseen ja toisaalta ylioppilaskokeiden ja jatko-opintojen suunnitteluun sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen. Ohjaus nivel- ja siirtymävaiheissa on kuvattu jäljempänä tässä ohjaussuunnitelmassa.

Sukupuolitietoinen ohjaus

Sukupuolitietoisella ohjauksella lisätään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koulutuksessa,  yhteiskunnallisessa toiminnassa ja työelämässä. Ohjauksella autetaan opiskelijaa tiedostamaan koulutuksen ja työelämän segregoituneita rakenteita ja vahvistetaan tasa-arvoa tukevia ajattelu- ja toimintamalleja.  Opiskelijaa rohkaistaan tarkastelemaan lukioaikaisia valintojaan ja jatko-opinto- ja urasuunnitelmiaan kriittisesti, ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti sekä tunnistamaan erilaisia omaan ajatteluunsa vaikuttavia kulttuurisia ja yksilöllisiä arvoja, odotuksia ja arvostuksia.

Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet

Turun normaalikoulun lukiossa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää opiskeluun liittyvien tavoitteiden toteutumista ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Ohjauksen avulla vahvistetaan opiskelijan osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllisyyttä. Ohjauksen tavoitteena on myös edistää opiskelijan valmiuksia suunnitella jatko-opintojaan ja elämänuraansa sekä tehdä näihin liittyviä valintoja ja päätöksiä. Ohjauksen tavoitteena on osaltaan huolehtia yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja esteettömyyden toteutumisesta lukio-opintojen aikana. Sukupuolitietoisuus sekä tasa-arvo koulutus- ja uravalinnoissa ja työelämässä ovat ohjauksen keskeisiä arvoja. Ohjaus on kielitietoista ja tunnistaa ja ottaa huomioon kulttuurisen monimuotoisuuden vaatimukset.

Turun normaalikoulun lukiossa ohjaus nähdään koko kouluyhteisön henkilökunnan pitkäjänteisenä, tavoitteellisena, joustavana ja moniammatillisena yhteistyönä. Opettajakunnan ja kouluyhteisön muun asiantuntijahenkilöstön erityisenä vahvuutena on perehtyneisyys ohjaukselliseen otteeseen oppimisen ja opiskelun, kasvun ja kehityksen tukemisessa. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta koko lukio-opiskelunsa aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa.

Ohjauksen järjestäminen

Lukio-opintojen suotuisa eteneminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja harkittujen valintojen tekemistä. Opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, joka sisältää opintojen aikana täydentyvän ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi lukio-opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta opinto-ohjelmansa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimisessa, muuttamisessa, toteuttamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa kaikissa lukio-opintojen vaiheissa. Opiskelijaa ohjataan myös kehittämään lukio-opinnoissa tarvittavia työskentelymenetelmiä ja opiskelutaitoja. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, rehtori, aineenopettajat, oppilashuoltohenkilöstö, muu henkilökunta ja opiskelijatutorit kukin oman roolinsa ja tehtävänsä mukaisesti.

Opiskelija laatii opinto-ohjelmansa opetussuunnitelman ja tuntijaon vaatimusten puitteissa rehtorin ohjeiden mukaisesti. Opiskelija tekee opintosuunnitelmaansa koskevia valintojamyös omien kiinnostustensa ja jatko-opintosuunnitelmiensa perusteella. Opiskelijalla onmahdollisuus pohtia opinto-ohjelmaan liittyviä valintoja, valintojen muutoksia ja niiden merkitystä sekä opinto-ohjauksen oppitunneilla että opinto-ohjaajan henkilökohtaisessa ohjauksessa. Opintojaksovalinnoista ja niiden seurauksista voidaan keskustella myös asianomaisten aineenopettajien kanssa. Lukion aloittavat opiskelijat saavat tukea ja ohjausta valintoihin ja lukion aloittamiseen liittyviin kysymyksiin myös lukion opiskelijatutoreilta. Opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja erityisopettaja ohjaavat lukiolaista opiskeluun liittyvissä työskentelytavoissa ja eri aineissa tarvittavissa opiskelutaidoissa. Opinto-ohjelman suunnittelun ja opiskelutaitojen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun opinnot etenevät hitaasti tai eteneminen viivästyy jostakin syystä.

Lukio-opintojen yhtenä tavoitteena on, että opiskelija laatii toteuttamiskelpoisen ja omientavoitteidensa mukaisen henkilökohtaisen jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on riittävät edellytykset, tiedot ja taidot tehdä omaa tulevaisuuttaan ja jatko-opintojaan koskevia päätöksiä. Opinto-ohjaaja huolehtii myös siitä, että opiskelija tuntee jatko-opintoihin johtavat hakemismenettelyt ja osaa toimia jatko-opinto- ja urasuunnitelmansa edellyttämällä tavalla. Jatko-opintosuunnitelmien pohtimisessa voidaan käyttää myös aineenopettajien asiantuntemusta. Jos opiskelijan terveydentila tai muut henkilökohtaiset syyt edellyttävät erityisten syiden huomioonottamista lukio-opintojen tai jatko-opintojen suunnittelussa, tehdään yhteistyötä opiskeluhuollon henkilöstön ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa.

Ryhmänohjaus

Lukiolaiset on jaettu vuositasolla kolmeen tai neljään ohjausryhmään. Jokaisella ryhmällä on ryhmänohjaaja, joka on lukiolaisen lähiohjaaja koko lukion ajan. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintojen edistymistä, auttaa opiskelijoita lukion käytänteissä ja pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia. Hän pitää opiskelijoidensa kanssa kehityskeskustelut lukuvuosittain ja seuraa poissaoloja sekä niiden syitä. Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Ryhmänohjaaja pitää ryhmänohjaustuokiot ja osallistuu ryhmänsä kanssa koulun yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin. Ryhmänohjaajat toimivat yhteistyössä opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja rehtorin sekä tarvittaessa opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. 

Ohjauksen toimijat ja työnjako

Ohjaustoimintaan osallistuu koulun opetus-, ohjaus- ja muu asiantuntijahenkilöstö. Ohjauksen järjestämisessä keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö. Päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto-ohjaajalla. Ohjaustyöhön osallistuvien toimijoiden tehtävät ja työnjako on kuvattu oheisessa taulukossa.

Ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen

Ohjaus lukiokoulutuksen nivelvaiheissa kytkeytyy toisaalta lukio-opintoihin hakeutumiseen ja lukio-opintojen aloittamiseen ja toisaalta ylioppilaskokeiden ja jatko-opintojensuunnitteluun sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Lukio-opiskelusta Turun normaalikoulussa ja lukioon hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille eri tavoin. Esimerkkejä tästä ovat Turun kaupungin yhteishakuopas, Turun seudun ja lähialueiden kouluihin jaettava esite- ja muu materiaali, Normaalikoulun verkkosivut, esittelytilaisuudet Turun seudun peruskouluissa, lukioinfotilaisuus vanhemmille ja oppilaille, oppilasvierailujen järjestäminen sekä muu neuvonta ja ohjaus tarpeen mukaan. Lukio-opintojen aloittamiseen liittyvä ohjaus toteutetaan opinto-ohjauksen opetussuunnitelman mukaisesti. Myös ryhmäohjauksella ja lukion starttikurssilla on keskeinen rooli lukio-opintojen käynnistyessä. Alkuvaiheen ohjaukseen osallistuvat myös rehtori, aineopettajat, vertaistutorit ja muu koulun henkilökunta kukin oman tehtävänsä mukaisesti.

Lukiokoulutuksen ja jatko-opintojen nivelvaiheen ohjaus on koko lukioajan kestävä prosessi, joka tehostuu ja vahvistuu lukion loppuvaiheissa. Jatko-opintoihin ja ylioppilaskokeisiin liittyvä ohjaus on yksityiskohtaisemmin kuvattu opinto-ohjauksen opetussuunnitelmassa. Jatko-opintosuunnittelun ohjauksessa korostuu yhteistyö toisen asteen ammatillisten oppilaitosten sekä erityisesti korkea-asteen oppilaitosten kanssa.

Opinto-ohjauksen puitteissa tapahtuvan jatko-opinto-ohjauksen lisäksi yhteistyön muotoja ovat jatko-opintoihin keskittyvä vanhempain ja opiskelijoiden ilta, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten edustajien vierailut ja infotilaisuudet koulussa, vierailukäynnit oppilaitoksissa ja koulutusalan messuilla. Yhteistyötä tehdään sekä kotimaisten että ulkomaisten jatko-opinto-oppilaitosten kanssa. Lukion ja korkea-asteen koulutuksen nivelvaiheessa yhteistyötä tehdään myös eri maiden kansallisia korkeakouluvalintaprosesseja koordinoivien organisaatioiden kanssa. Yhteistyö edellä mainittujen tahojen kanssa toteutetaan vuosittain laadittavien ja lukuvuoden aikana tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti.

Jatko-ohjaus

Opiskelijalla, jonka opiskeluoikeus lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai joka on ilmoittanut eroamisestaan, on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa. Tällaisessa tapauksessa opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta ohjaukseen. Nivelvaiheen ohjauksesta vastaa pääsääntöisesti opinto-ohjaaja erikseen sovittavan suunnitelman ja aikataulun mukaisesti.

Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella henkilöllä, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Jatko-ohjausta voidaan antaa henkilön omasta pyynnöstä. Ohjauksesta vastaa pääsääntöisesti opinto-ohjaaja erikseen sovittavan suunnitelman ja aikataulun mukaisesti.

Ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat

Ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat on määritelty tämän ohjaussuunnitelman kohdissa Ohjauksen järjestäminen ja Ohjauksen toimijat ja työnjako sekä opinto-ohjauksen ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa. Ohjauksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja työtapoja, esim. opintojaksoihin jaettu, oppitunteina toteutettava ryhmämuotoinen ohjaus, henkilökohtainen ohjaus, ryhmänohjaus ja vertaisohjaus. Ohjauksessa ja siihen kytkeytyvässä tiedotuksessa, neuvonnassa ja opastuksessa käytetään myös monipuolisesti etäopetussovelluksia sekä erilaisia digitaalisia viestintäalustoja kuten Wilma, koulun kotisivut ja sosiaalisen median sovellukset.

Ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa

Työelämän, eri viranomaistahojen, järjestöjen, kulttuurilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa järjestettävä yhteistyö toteutetaan vuosittain laadittavien ja lukuvuoden aikana tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti.

Ohjaustoiminnan arviointi

Ohjauksen toteutumista arvioidaan osana lukion yleistä laadunarviointitoimintaa. Laadun arviointiin osallistuvat koulun opetus- ja muu henkilökunta, opiskelijoiden ja huoltajien edustajat sekä soveltuvin osin lukion muut sidosryhmät. Ohjausta ja sen toteutumista arvioidaan monipuolisesti, arvioinnin kohteena ovat mm. ohjauksen tarve, ohjauksen määrä ja saatavuus, ohjauksen sisällöt ja ohjauksen toteutuminen. Arvioinneissa kartoitetaan ohjauksen kehittämistarpeita ja tulokset otetaan huomioon ohjaustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tämän lisäksi ohjaustoimintaa kuten muutakin lukion toimintaa arvioidaan monen palautejärjestelmän avulla. Ohjaustoimintaa ja sen eri osa-alueita arvioidaan opettajainkokouksissa, työryhmäkokouksissa, ryhmänohjauksissa sekä erilaisten kyselyjen avulla. Ohjauksen toimijat arvioivat omaan toimintaansa kukin omien tehtäviensä mukaan. Ohjauksen arviointi on jatkuva prosessi.

Lukiolain mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (lukiolaki 714/2018, 28 § 1 mom.). Erityisopetus ja muu oppimisen tuki mahdollistavat opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus sekä oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen.

Opiskelijalla on oikeus saada tukea riippumatta siitä, mistä syistä oppimisvaikeudet johtuvat. Oppimisvaikeudet voivat johtua esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista, matemaattisista tai tarkkaavuuden vaikeuksista, sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 2 momentin mukaan tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Opettajat arvioivat tuen tarvetta yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat. Tuen tarpeen tunnistaminen voi perustua myös perusopetuslain (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) 40 §:n perusteella siirrettävään koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömään tietoon tai opettajien ja muun henkilöstön havaintoihin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten alkuseulontoja.

Tukitoimien suunnittelu ja toteutus aloitetaan mahdollisimman varhain. Opiskelijaa opettavat opettajat suunnittelevat tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. Tukitoimet voidaan tarvittaessa ja opiskelijan suostumuksella suunnitella yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (lukiolaki 714/2018, 28 § 2 mom.). Opettajat huolehtivat siitä, että opiskelijalla on tieto mahdollisuudesta saada tukitoimet kirjattua. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja mahdolliset muutokset kirjataan edellä mainitulla tavalla.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 1 momentin mukaan tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Myönteinen ja kannustava palaute edistää opiskelijan käsitystä itsestään oppijana. Samalla opiskelijan itsearviointitaidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opettajat ohjaavat opiskelijaa oppimaan oppimisen taidoissa, kantamaan vastuuta oppimisestaan ja työskentelystään sekä käyttämään kullekin oppiaineelle ominaisia opiskelustrategioita.

Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia opintojen valintamahdollisuuksia. Opiskelijan oppimista voidaan edistää myös tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun.

Erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta. Erityisopetus tukee aineenopetusta. Se voidaan toteuttaa yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lukiolain (714/2018) 29 §:n mukainen opiskelun poikkeava järjestäminen voi koskea myös erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Opiskelun poikkeava järjestäminen tarkoittaa, että opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Poikkeavat järjestelyt tehdään vain niiltä osin kuin ne ovat välttämättömiä, ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Poikkeava järjestely voidaan tehdä opiskelijan hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan.

Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita. Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palvelujen tai tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen rinnalla opiskelijalla on oikeus saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Tukea tarvitsevan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan monipuolisesti. Näin turvataan tukea tarvitsevalle opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjallinen tuottaminen on haastavaa. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Arvioinnissa käytettäviä yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen arviointitilanteissa, pienryhmätilan käyttäminen, materiaalin kirjasinkoon suurentaminen tai mahdollisuus käyttää erillistä näyttöä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia erityisjärjestelyjä.

Ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä tiedotetaan opiskelijalle heti lukio-opintojen alkaessa ja aina tarpeen mukaan. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus kokeilla erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, jotta niiden tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

Erityisopetus Turun normaalikoulun lukiossa

Tiedottaminen

Erityisopettaja tiedottaa opiskelijoita ja heidän huoltajiaan erityisopetuksesta sekä opiskelun  tuesta lukio-opintojen alkuvaiheessa. Koulun kotisivuilla ja vanhempainilloissa tiedotetaan opiskelijan oikeudesta tukeen. Tarvittaessa ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja sekä aineenopettajat ohjaavat opiskelijan erityisopettajalle. Myös huoltaja tai opiskelija itse voi ottaa yhteyttä erityisopettajaan.

Tukitoimien tarpeen arviointi

Opetuksen järjestämisen kannalta tärkeiden tietojen, esimerkiksi ennen lukio-opintojen alkua tehtyjen oppimistutkimusten, toimittaminen koululle on opiskelijan ja hänen huoltajansa vastuulla. Opiskelijan ja huoltajan luvalla erityisopettaja voi tiedottaa opetushenkilöstöä edellä mainituista asioista ja siirtää tiedon eteenpäin aineenopettajille. Erityisopettaja järjestää kaikille lukiolaisille opintojen alkuvaiheessa lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia kartoittavan seulatestin sekä kyselyn oppimisesta ja opiskelusta. Tarvittaessa opiskelijalle tehdään laajemmat yksilökohtaiset luki-testit. Opintojen alussa kartoitetaan lisäksi kaikkien lukiolaisten matematiikan opiskelun valmiuksia.  Opiskelija voidaan myös ohjata eteenpäin esimerkiksi koulupsykologille laajempia oppimisvaikeuksia kartoittaviin tutkimuksiin tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmien selvittämiseksi. Opintojen aikana mahdollista tuen tarpeen arviointia toteutetaan opiskelijan, huoltajan ja muun opetushenkilöstön välisenä yhteistyönä.

Tukitoimien kirjaaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan

Opiskelijaa tiedotetaan lukio-opintojen alussa hänen oikeudestaan saada tukitoimet kirjatuksi henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan hänen niin halutessaan. Erityisopettaja on aineenopettajan ja opiskelijan tukena oppimisen tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mahdolliset opintosuunnitelmaan kirjattavat tukitoimet ovat konkreettisia apukeinoja, joita opiskelun tukena voidaan käyttää, kuten lisäaika, pilkotut kokeet, äänikirjat. Opiskelijan luvalla lomakkeeseen kirjattavat tiedot ovat aineenopettajien nähtävillä ja heillä on mahdollisuus täydentää lomakkeen tietoja omassa oppiaineessaan käytössä olevan tuen osalta.

Tuen toteuttaminen

Opiskelun tukea tarvitsevat opiskelijat tapaavat erityisopettajaa opintojensa aikana. Erityisopettajan kanssa arvioidaan käytössä olevien tukitoimien toimivuutta ja riittävyyttä. Opiskelijaa kannustetaan olemaan aktiivinen aineenopettajan suuntaan itseään koskevista tukitoimista. Aineenopettajan kanssa opiskelija suunnittelee kussakin aineessa tarvitsemiaan tukitoimia ja aineenopettaja seuraa ja arvioi yhdessä opiskelijan kanssa tukitoimien toimivuutta ja riittävyyttä. Tukitoimia voidaan toteuttaa niin oppitunneilla, koetilanteissa kuin yksilöopetuksena ja – ohjauksenakin. Tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on varmistettava, että ne takaavat opiskelijalle riittävät valmiudet suoriutua ylioppilastutkintokokeissa. Erityisopetus lukiossa on esimerkiksi omien vahvuuksien tunnistamiseen ohjaamista, ajankäytön hallinnan harjoittelua, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta ylläpitävien apukeinojen harjoittelua, erilaisten opiskelutekniikoiden ja – strategioiden opettamista sekä keskustelua erilaisista opiskelijan opiskeluun vaikuttavista asioista. Erityisopetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi yksilö- tai pienryhmäohjauksena tai yhteistyössä aineenopettajien kanssa.

Tuen toteutumisen seuranta ja arviointi

Tuen toteutumista seurataan ja arvioidaan koko opiskelijan lukio-opintojen ajan. Seurantaa ja arviointia toteuttavat omalta osaltaan aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, rehtori, opiskelija itse sekä hänen huoltajansa.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako edellä mainituissa asioissa

Rehtori

• vastaa koulun tukijärjestelyjen organisoinnista
• huolehtii lausuntojen ja erityisjärjestelyhakemusten lähettämisestä Ylioppilastutkintolautakuntaan
• vastaa erityisjärjestelyiden toteutumisesta ylioppilastutkintokokeissa
• seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä

Opinto-ohjaaja

• huomioi opiskelijan tuen tarpeen opinto-ohjauksessa ja jatko-opintoihin hakeutumisen ohjauksessa

Ryhmänohjaaja

• seuraa oman ryhmänsä opintojen etenemistä ja mahdollista tuen tarvetta
• ohjaa ja saattaa opiskelijan tarvittaessa eteenpäin erityisopettajalle tai muuhun tukeen
• opiskelijan luvalla välittää tiedon tuen tarpeesta eteenpäin aineenopettajille ja muulle opetushenkilöstölle
• tekee yhteistyötä huoltajan kanssa

Aineenopettaja

• seuraa omassa oppiaineessaan opiskelijan edistymistä ja mahdollista tuen tarvetta
• välittää eteenpäin tiedon havaitsemistaan tuen tarpeista ryhmänohjaajalle ja erityisopettajalle
• suunnittelee, toteuttaa ja arvioi tukitoimia omassa oppiaineessaan yhdessä opiskelijan kanssa

Opiskelija

• on aktiivisesti yhteydessä aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan, erityisopettajaan mahdollisissa opiskeluvaikeuksiin ja tuen tarpeisiin liittyvissä asioissa
• kertoo aineenopettajille mahdollisista sovituista erityisjärjestelyistä, esimerkiksi lisäajasta opintojakson kokeissa

Huoltaja

• on tarvittaessa yhteydessä ryhmänohjaajaan, erityisopettajaan tai aineenopettajaan tukiasioissa

Erityisopettaja

• osallistuu tuen tarpeen kartoittamiseen lukio-opintojen alussa
• tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille erityisopetuksesta ja opiskelun tuesta lukio-opintojen alussa
• vastaa luki-seulojen ja tarvittaessa laajempien yksilötestien järjestämisestä luki-vaikeuden kartoittamiseksi
• kirjoittaa tarvittaessa luki-lausunnon
• lähettää yhdessä opiskelijan kanssa hakemuksen Ylioppilastutkintolautakuntaan erityisjärjestelyjen hakemiseksi ylioppilaskokeisiin esimerkiksi luki-vaikeuden, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksien, vieraskielisyyden tai erityisen vaikean elämäntilanteen takia
• välittää tarvittaessa tiedon tuen tarpeista eteenpäin aineenopettajille, huoltajille ja muulle opetushenkilöstölle
• tekee yhteistyötä huoltajan kanssa
• osallistuu pedagogisen tuen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin aineenopettajan ja opiskelijan kanssa
• osallistuu tarvittaessa huoltajapalaveriin
• osallistuu koulun moniammatillisen opiskelijahuoltoryhmän toimintaan
• tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa opiskelijan tukiasioissa
• osallistuu pedagogisen tuen suunnitteluun yhteistyössä koulun muun opetushenkilöstön kanssa
• seuraa tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemistä ja seuraa tuen toteutumista
• tapaa tukea tarvitsevia opiskelijoita, keskustelee ja ohjaa tukea tarvitsevaa opiskelijaa opiskelua edistävissä asioissa
• ohjaa ja saattaa tarvittaessa opiskelijan muuhun tukeen opinto-ohjaajan tai opiskelijahuollon pariin

Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain (714/2018) mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) käsitettä opiskeluhuolto. Oppilaitoksesta käytetään soveltuvissa kohdin myös ilmaisua lukio.

Tässä luvussa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määrätyn koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta (lukiolaki 714/2018 12 § ja 32 § sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 §). Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013, 9 §). Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista ja lukiolaki 714/2018, 2 §, muutettu lailla 165/2022).

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 3 §, muutettu lailla 377/2022). Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuolto-palveluihin, joita ovat opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 § ja 3 §.) Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna, jolle koulutuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelunon oltava helposti opiskelijoiden saavutettavissa. (Terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 14§). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa (terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a §).

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetus-suunnitelman. Se sisältää koulutuksen järjestäjä-kohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskelu-huollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä oppilaitoskohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuolto-suunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista oppilaitoksissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten oppilaitosten toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

1) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin oppilaitokselta. Tiedot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden opiskelijoiden ja lukioyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 §).

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuolto-työssä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi oppilaitosyksiköiden määrä ja oppilaitosten opiskelijamäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös opiskelijoilta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuolto-palveluiden ammattilaisilta.

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Koulutuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut) henkilötyövuodet.

2) Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa lukiokoulutuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti kuuluu yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 6 §.) Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu lukioyhteisön hyvinvoinnista (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 §).

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

– opiskelijoiden ja lukioyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset

– oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14§ (1501/2016)

– koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

– tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen

– yhteistyö ja käytänteet oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitos- yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa (terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 § ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 388/2011 12 §).

Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 5 §). Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään opiskelijan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan suostumukseen (lukiolaki 714/2018 58 § ja Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.) Opiskelijan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 18 §). Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä (EU:n tietosuoja-asetus (679 /2016), tietosuojalaki (1050/2018), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), lukiolaki 714/2018 58 §, laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 22 §, muutettu lailla 377/2022, ja 23 §.)

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

– opiskelijan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja

psykologipalvelut) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 16 §, muutettu lailla 377/2022).

– yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 19 §)

– opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 20 §, muutettu lailla 377/2022 ja 21 §)

– tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai opiskelijan opetukseen

osallistumisen epäämisen yhteydessä (lukiolaki 714/2018 41 §, muutettu lailla 165/2022)

– opiskelijan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet oppilaitoksessa.

– opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

3) Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 4 §). Opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

– opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022)

– lukion opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

– yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

– yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen

opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 11 §)

4) Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus (lukiolaki 714/2018 40 §). Turvallisuuden varmistaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto-suunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle (lukiolaki 714/2018 40 §, muutettu lailla 165/2022). Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan opiskelijan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia (oppilasja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 23 §, lastensuojelulaki 471/2007 25 § ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014 35 §).

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

1 Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Turun normaalikoulun lukiossa on noin 310 opiskelijaa mukaan lukien Turun kansainvälisen koulun lukion opiskelijat. Opiskeluhuoltopalvelujen tarpeessa lukio-opintojensa aikana arvioidaan olevan noin 40% opiskelijoista. Opiskeluhuollon tarpeen arvioinnissa on otettu huomioon koulun sijainti, opiskelijoiden monikulttuurinen tausta ja alueen väestön sosioekonominen rakenne. Opiskeluhuollon työmäärä ilmoitetaan henkilötyövuoden sijaan päivinä viikossa.

Lukion opiskeluhuoltopalvelut koostuvat terveydenhoitajan, opintopsykologin, kuraattorin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluista. Terveydenhoitajan vastaanotto on kolmena päivänä viikossa, opintopsykologin ja kuraattorin vastaanotto kahtena päivänä viikossa ja psykiatrisen sairaanhoitajan kahtena ja puolena päivänä viikossa.

 2 Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Opiskeluhuoltotyöryhmään kuuluu opiskeluhuolto-palvelun henkilöstön lisäksi erityisopettaja, opinto-ohjaajat ja lukion rehtori. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen kutsuu koolle rehtori. Opiskeluhuoltopalvelujen työn- ja vastuunjako toteutuu kunkin toimijan määritellyn työnkuvan mukaisesti.

Opiskeluhuollon kokonaisuudesta ja palveluiden saatavuudesta tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa Wilma-viesteillä ja esittäytymällä opiskelijoille luokkatilanteissa sekä järjestämällä yhteisiä tuokioita opiskelijoiden taukotiloissa (esim. kahvi- tai glögihetkiä). Opiskeluhuolto osallistuu lukio-opintojen alussa huoltajien iltaan ja tekee tarvittaessa yhteistyötä huoltajien kanssa opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opiskeluhuollon toimijat tekevät säännöllistä yhteistyötä opetushenkilöstön ja varsinkin ryhmänohjaajien kanssa opiskeluun osallistumisen seurannassa, poissaolojen ehkäisemisessä ja niihin puuttumisessa. Sen toimijoita osallistuu opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistäviin tapahtumiin (esim. opintojen alun ryhmäytymispäivät, teemahetket) sekä tarvittaessa omalla asiantuntijuudellaan ja verkostoillaan opiskeluyhteisön sekä ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen (esim. tietoiskut, teemapäivät).

Opiskeluhuollon toimijat tuovat oman ammatillisen osaamisensa oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen erilaisten tarkistusten yhteydessä käydyissä palautekeskusteluissa (hyvinvointikyselyt, turvallisuusharjoitukset). He tekevät aktiivisesti yhteistyötä opetushenkilöstön kanssa tapaturmien ehkäisemiseksi, ensiavun järjestämiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi oppilaitoksessa. He tekevät yhteistyötä opetushenkilöstön, huoltajien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisessä ja käyttöön puuttumisessa.

Opiskelija voi ohjautua opiskeluhuollon palveluihin monin eri tavoin. Ohjautuminen voi tapahtua koulun henkilökunnan aloitteesta tai opiskelijan ja/tai huoltajan pyynnöstä. Psykiatrisen sairaanhoitajan palveluihin opiskelija ohjautuu muista palveluista poiketen terveydenhoitajan lähetteellä. Opiskeluhuolto tekee yhteistyötä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin liittyen silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Opiskeluhuollon palveluista tiedotetaan monikanavaisesti. Pääasialliset tiedotuskanavat opiskelijoille ja huoltajille ovat Wilma, lukion kotisivut, oppitunnit ja infotilaisuudet. Kouluvuoden alussa opiskelijoille kerrotaan opiskeluhuollon palveluista ja miten niihin pääsee. Opiskeluhuollon toimijat esittäytyvät lukion aloittaville. Opiskeluhuollon toimijat osallistuvat lukion opiskeluhuoltoryhmän toimintaan ja sitä kautta opiskeluhuollon ja koko oppilaitosyhteisön kehittämiseen.

 Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa opiskelijalle tarjottavia kouluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksilöllistä monialaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtainen työskentely käynnistyy opiskelijan, hänen ryhmänohjaajansa, opettajan, huoltajan tai muun henkilön toimesta, kun herää huoli opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen tai opiskeluun liittyvässä asiassa. Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) kootaan tapauskohtaisesti opiskelijan tarpeiden mukaan. Yksilökohtainen opiskeluhuolto edellyttää opiskelijan ja tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumusta. Opiskelijan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa opiskelijan iän sekä henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita yhteistyötahoja. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

Opiskeluhuoltokertomus

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Kertomukseen kirjataan kokouksessa sovitut asiat, läsnäolijat ja jatko-suunnitelma. Opiskeluhuoltokertomukset sekä muut opiskeluhuoltotehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä. Rekisterin vastuuhenkilönä toimii lukion erityisopettaja, joka päättää tietojen luovuttamisesta ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa sivulliselle, ellei siihen ole kirjallista lupaa asianomaiselta opiskelijalta tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä, hänen huoltajaltaan. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

• yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen

opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

• asian aihe ja vireille panija
• opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, kuten arviot,

tutkimukset ja selvitykset

• tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
• kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot
• toteutetut toimenpiteet
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista opiskeluhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää tukea sekä ohjata tarvittaessa hoitoon ja tutkimuksiin. Opiskeluterveydenhuollossa tuetaan myös perheiden hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Opiskelija tai hänen huoltajansa opiskelijan luvalla kertoo tarvittaessa opiskelijan säännöllisestä lääkityksestä esimerkiksi terveydenhoitajalle tai ryhmänohjaajalle. Opiskelijan tarvitseman lääkityksen ja hoidon tukemisesta lukiossa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti. Mikäli opiskelija tarvitsee koulussa erityisruokavaliota, hänen tulee ilmoittaa tarpeesta siihen tarkoitetulla lomakkeella mahdollisimman pian lukuvuoden alettua ja toimittaa lomake suoraan ruokapalveluntuottajalle.

Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden terveystarkastuksista yhteistyössä lääkärin kanssa, opiskelijoiden ohjaamisesta tarvittaessa lääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa. Terveystarkastuksissa on tavoitteena saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyteen edistävästi vaikuttavia valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan etenkin opintojen kannalta. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren toimeentulossa. Opiskelija voi tarvittaessa ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan myös sairaanhoitoon liittyvissä asioissa ja terveydenhoitaja ohjaa opiskelijan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Tuen järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä muun opiskeluhuollon, opettajien ja koulun ulkopuolisten hoitotahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa.

Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestäminen

Psykososiaalisen opiskeluhuollon tehtävänä on auttaa ja tukea opiskelijoita ja heidän perheitään erilaisissa koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa yhteistyössä huoltajien kanssa. Työn tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ongelmien syntyä ja vaikeutumista varhaisella auttamisella. Työssä pyritään moniammatilliseen lähestymiseen, jossa nuoren ja perheen tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.

Psykologiin tai kuraattoriin voi ottaa yhteyttä, jos jokin nuoren elämään, koulunkäyntiin tai henkiseen hyvinvointiin liittyvä asia askarruttaa tai huolestuttaa. Kysymyksessä saattaa olla mielialan lasku, henkinen uupumus, jännittäminen ja ahdistus tai esimerkiksi ihmissuhdepulmat ja elämän kriisitilanteet. Keskustelut ovat aina vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Koulupsykologi ja kuraattori tekevät yhteistyötä myös muiden nuoria auttavien viranomaisten kanssa. Tarvittaessa tukea voidaan järjestää myös ryhmämuotoisesti.

Psykologi ja kuraattori pyrkivät kaikessa toiminnassaan matalan kynnyksen periaatteeseen: vastaanotolle hakeutumisen pitää olla opiskelijalle mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Sekä psykologi että kuraattori antavat opiskelijoille tarvittaessa puhelinneuvontaa ja heidät tavoittaa myös Wilman välityksellä.

Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu ei ole lakisääteistä, mutta se on osa Varhan opiskeluterveydenhuoltoa. Sinne ohjaudutaan kouluterveydenhoitajan kautta.

3 Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan osallisuus otetaan huomioon opiskeluhuollon suunnittelussa, arvioinnissa, toteuttamisessa ja kehittämisessä. Huoltajien kasvatustyötä pyritään tukemaan ja kodin ja koulun yhteistyötä vahvistamaan.

Kun huoli herää, pyydetään opiskelijalta lupa hänen asiansa käsittelyyn monialaisessa asiantuntija-ryhmässä (MAR) ja kerrotaan, että tapaamisesta laaditaan kirjaus opiskeluhuolto-kertomukseen Wilmaan.  Kaikki MAR:iin osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia. Opiskelijan auttamiseksi on tärkeää puhua asioista avoimesti ja opiskelijan toiveita kuunnellen. Käydään läpi, miksi ollaan koolla, määritetään kokouksen läsnäolijat ja kenellä on oikeus opiskeluhuolto-kertomuksen tietojen tarkasteluun. Pohditaan yhteisesti opiskelijan tuen tarvetta, sovitaan toimenpiteistä ja seurannasta. Opiskeluhuollon toimijoiden on arvioitava opiskelijan edun toteutumista opiskelijan ikään ja kehitystasoon nähden.

Monialainen yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa

Yhteisöllinen toimintakulttuuri arvostaa opiskelijoiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden mielipidettä sekä yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Lukio toimii yhteistyössä myös toisen asteen koulutusta antavien muiden oppilaitosten, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden nuorten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Opiskeluhuollon toimijat tekevät tarvittaessa yhteistyötä myös Turun kaupungin palvelualojen sekä järjestöjen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin.

Opiskeluhuollon toimijat voivat tarvittaessa pyytää yksittäisen opiskelijan asian käsittelyyn mukaan sosiaalipalvelujen, nuorisopalveluiden, erikoissairaanhoidon, poliisin tai muiden opiskelijan kanssa toimivien tahojen edustajia. Lastensuojelu-ilmoituksen käsittelyssä lastensuojelun työntekijä kutsuu ilmoituksen tekijän mukaan ensimmäiseen istuntoon. Turun poliisiasemalla on Ankkuri-työryhmä, joka selvittää alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet rikokset.

 Opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Lukio-opintojen suotuisa eteneminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja harkittujen valintojen tekemistä. Opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi lukio-opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta opinto-ohjelmansa laatimisessa, muuttamisessa, toteuttamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa kaikissa lukio-opintojen vaiheissa. Opiskelijaa ohjataan myös kehittämään lukio-opinnoissa tarvittavia työskentelymenetelmiä ja opiskelutaitoja. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, rehtori, aineenopettajat, oppilashuoltohenkilöstö, muu henkilökunta ja opiskelijatuutorit kukin oman roolinsa ja tehtävänsä mukaisesti.

Opinto-ohjelman suunnittelun ja opiskelutaitojen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun opinnot etenevät hitaasti tai eteneminen viivästyy jostain syystä. Lukio-opintojen yhtenä tavoitteena on, että opiskelija laatii toteuttamiskelpoisen ja omien tavoitteidensa mukaisen henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman. Opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on riittävät edellytykset, tiedot ja taidot tehdä omaa tulevaisuuttaan ja jatko-opintojaan koskevia päätöksiä. Opinto-ohjaaja huolehtii myös siitä, että opiskelija tuntee jatko-opintoihin johtavat hakemismenettelyt ja osaa toimia jatko-opintosuunnitelmansa edellyttämällä tavalla. Jatko-opintosuunnitelmien pohtimisessa voidaan käyttää myös aineenopettajien asiantuntemusta. Jos opiskelijan terveydentila tai muut henkilökohtaiset syyt edellyttävät erityisten syiden huomioonottamista lukio-opintojen tai jatko-opintojen suunnittelussa, voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon henkilöstön ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten tukipalvelujen kanssa. Opettajien ja muun henkilöstön kanssa käydään vuosittain läpi opiskeluhuollon periaatteet ja toimintatavat opettajainkokouksissa ja henkilöstökokouksissa. Huoltajia ja opiskelijoita tiedotetaan Wilman kautta.

4 Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä eivät ole missään muodossa hyväksyttäviä. Väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää ehkäistään luomalla opiskeluilmapiiri, joka perustuu yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, keskinäiseen arvostukseen ja kunnioitukseen. Kaikessa vuorovaikutuksessa opiskelijoita ohjataan toimimaan näiden tavoitteiden mukaisesti. Lukion yhteiset tapahtumat tukevat yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Puuttuminen epäasialliseen käytökseen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa, sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, mikä loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla opiskelija, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Häiriökäyttäytymiseen puututaan aina sekä yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

Alaikäisen opiskelijan kohdalla koulu on yhteydessä huoltajiin. Sekä väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohde että tekijä ohjataan opiskeluhuoltoon avun saamiseksi.

Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätapauksissa rehtori voi ottaa yhteyttä myös poliisiin.

Koululla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi keskustellaan koulun henkilökunnan kanssa ja se on luettavissa myös koulun intranetissä. Ryhmänohjaajat käyvät suunnitelman läpi opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Ohjaavat opettajat tutustuttavat opettajaksi opiskelevat suunnitelmaan. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja aina lakien ja asetusten muuttumisen myötä.

Turun normaalikoulun lukiossa on Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, jossa kuvataan, miten ja kenelle opiskelija voi ilmoittaa näkemästään tai kokemastaan yhdenvertaisuuteen liittyvästä epäkohdasta tai häirinnästä.

Kriisisuunnitelma

Koulun toimintakulttuuri ja -ympäristö on kaikkien toimijoiden yhteistyössä pyritty rakentamaan hyvinvointia ja turvallisuutta edistäväksi. Koululla on kaikille asteille yhteiset toimintaohjeet äkillistä kriisitilannetta ja pelastautumista varten, joissa kuvataan toimintatavat erilaisissa kriisitilanteissa ja erillisen kriisiryhmän kokoonpano. Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn – ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa on määritelty koulun kriisitoimintamallissa. Johtava rehtori vastaa tiedottamisesta ja viestinnän periaatteista. Kriisitoimintamallissa on kuvattu psykososiaalinen tuki ja jälkihoidon järjestäminen, keskeisinä toimijoina on opiskeluhuolto ja kriisiryhmä.

Kriisisuunnitelmaan perehdyttämisestä vastaa koulun johto opetushenkilöstön ja huoltajien osalta, tuutoropettaja opastaa uutta opettajaa, ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä opiskelijoiden ja ohjaava opettaja opettajaharjoittelijoiden perehdyttämisestä.

Koulun rehtoriryhmä suorittaa vuosittain turvallisuuskävelyn, jossa tarkistetaan koulun kaikkien tilojen turvallisuus. Toimintavalmiuksia harjoitellaan vuosittain sisään- ja ulospelastautumisharjoituksissa, joiden jälkeen arvioidaan suunnitelmien toimivuutta, korjataan mahdolliset puutteet ja päivitetään toimintamallia.

Poissaoloihin puuttuminen

Lukiolain (714/2018) 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turval­liseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Lukiolain 30 §:n 2 momentin mukaan opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön tur­vallisuutta tai terveyttä (lukiolaki 714/2018, 30 § 2 mom, muutettu lailla 165/2022). Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestä­jällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja (lukiolaki 714/2018, 41 § 1 mom, muutettu lailla 165/2022).

Lukiolain 40 §:n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee paikallisen opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokei­nojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus antaa määräykset suunnitelman laatimisesta lukion opetussuunnitelman perusteissa. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhden­mukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös lukion järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Toimien käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraa­mus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskautta­vana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten kostamis- tai loukkaamistarkoituksessa. Koulutuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon myös teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso. Opiskelijaa ja huoltajaa on kuultava ennen kurinpitotoimesta päättämistä. (lukiolaki 714/2018, 42 § 1 mom, muutettu lailla 165/2022)

Laissa säädetyt kurinpitotoimet:

• Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
• Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetuksen epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa.
• Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus.
• Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaa erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Oppivelvollinen voidaan erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä lukion henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Ennen suunnitelman hyväksymistä tai sen päivittämistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyö opiskelijoiden huoltajien sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien ja muiden tarvittavien viranomaistahojen kanssa tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

• menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
• suunnitelman tekeminen opiskelijan tuesta opetuksen epäämistilanteissa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa (lukiolaki 714/2018, 41 § 3 mom., muutettu lailla 165/2022)
• periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä
• henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
• suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eri tahoille
• yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa
• menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Suunnitelma voi sisältyä paikalliseen opetussuunnitelmaan, tai se voi olla erillinen.

Turun normaalikoulun lukion Kurinpitokeinojen käyttämistä ja menettelyä koskeva suunnitelma on kuvattu liitteessä 3.

1 Menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

A Järjestyssäännöt

Opiskelijan tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöillä luodaan edellytykset toimivalle koululle sekä edistetään yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta, opiskeluhalua ja hyviä tapoja. Linkki järjestyssääntöihin.

B Rikkomukset

Rikkomuksen tapahduttua huomioidaan seuraamuksissa aina lukiolain vaatimukset ja käytetään kokonaisarviointia tilanteesta.

Oppitunnin häirintä

• opettajan huomautus tuntitilanteessa
• nuhtelu oppitunnin jälkeen
• poistaminen tunnilta lopputunniksi
• jos häirintä jatkuu, katso kohta 3. Kurinpito

Myöhästelyt

• opettajan huomautus
• myöhästelystä merkintä Wilmaan, tiedoksi kotiin
• toistuvasta myöhästelystä käydään keskustelu rehtorin kanssa

Luvattomat ja runsaat selvittämättömät poissaolot

• lukuvuoden alussa, sekä opintojakson alussa tarvittaessa, tehdään kaikille selväksi poissaolojen vaikutus opintojakson suorittamiseen ja korvaamismenettely
• keskustelu aineenopettajan kanssa
• jos poissaoloja on runsaasti useissa aineissa, ryhmänohjaaja ottaa puheeksi opiskelijan kanssa ja on yhteydessä huoltajaan
• ryhmänohjaaja konsultoi tarvittaessa opiskeluhuoltoa
• jos poissaolot jatkuvat, ryhmänohjaaja kutsuu pp-palaverin tai mar -kokuksen koolle
• lukion tehostetut tukitoimet ja seuranta käynnistetään
• jos opiskelija on 2kk poissa ilman selkeää, yhtenäistä syytä, hänelle voidaan kirjoittaa erotodistus ja ohjauksen avulla saattaa muuhun opiskelupaikkaan

Tehtävien laiminlyönti ja suoritusten vähäisyys

• opintojakson alussa sovitaan arvioinnista  ja opintojakson tehtävistä
• keskustelu opettajan kanssa
• jos tehtäviä laiminlyöty useissa aineissa, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan
• ryhmänohjaaja kutsuu palaverin (opiskelija, huoltaja, ryhmänohjaaja) koolle
• yksilöllinen, moniammatillinen opiskeluhuoltopalaveri, tilanteen monipuolinen selvitys

Koulun tai toisen opiskelijan omaisuuden turmeleminen

• varmistutaan ensin siitä, mitä on tapahtunut esim. haastattelemalla, valvontakameran tallenteesta jne.
• palaveri asianosaisten kesken
• sopiminen tilanteen mukaan
• korvaaminen
• tarvittaessa yhteys poliisiin

Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö

• rehtori keskustelee opiskelijan kanssa
• sääntöjen ja lain kertaaminen
• ilmoitus alaikäisen huoltajalle

Päihteiden käyttö

• mikäli päihteitä mukana koulussa, ne takavarikoidaan
• mikäli esiintyy silminnähden päihtyneenä koulussa ja /tai koulun tilaisuudessa, poistetaan koulusta loppupäiväksi
• tiedotetaan alaikäisen huoltajalle
• lastensuojeluilmoitus, jos opiskelija alaikäinen
• yksilöllinen opiskeluhuoltopalaveri, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja vastuunjaosta
• tilanteen seuranta moniammatillisen ryhmän sopimusten mukaan

Luvattomien esineiden hallussapito

• asian tultua tietoon opiskelijaa pyydetään luovuttamaan esine opettajalle tai rehtorille
• mikäli opiskelija ei luovuta esinettä eikä myönnä hallussapitoa, kaksi henkilökuntaan kuuluvaa suorittaa tarkastuksen
• esine takavarikoidaan
• tilanteesta riippuen esineen saa koulupäivän jälkeen kotiin vietäväksi tai se luovutetaan alaikäisen huoltajalle
• ilmoitus alaikäisen huoltajalle
• tilanteesta riippuen ilmoitetaan poliisille

Häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija

• opettajalla tai rehtorilla oikeus poistaa luokkahuoneesta, koulun tilaisuudesta ja koulun alueelta
• opettajalla ja rehtorilla tarvittaessa oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja poistamiseen (opiskelijan ikä, uhkaavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen)
• ilmoitus alaikäisen huoltajalle
• ilmoitus poliisille
• myös netissä tapahtuva uhkailu ilmoitetaan poliisille

Vilppi ja plagiointi

• keskustelu (opiskelija, opettaja, rehtori) heti tapahtuman tultua ilmi
• selvitetään opiskelijalle asian vakavuus
• tehtävän tai opintojakson hylkääminen

Plagiointi tarkoittaa vilppiä kirjoitelmien, esseiden, tutkielmien ym. kirjallisten töiden laadinnassa, tietojen luvatonta lainaamista, puutteellista viittaamista toisen tekstiin ja toisen henkilön tai tekoälyn laatiman tekstin esittämistä omissa nimissä. Se on jonkun toisen kirjoittaman tekstin, lauseiden, kappaleiden tai koko työn kirjallista varastamista, jopa toisen henkilön ajatusten ja ideoiden esittämistä ilman asianmukaisia lähdetietoja. Tässä yhteydessä vilpillisenä menettelynä voidaan pitää myös toisen henkilön tai tekoälyn tekemän tai yhteistyönä toteutetun työn esittämistä henkilön omana. Lainattujen tekstien, taulukoiden, diagrammien, kuvien ja kaunokirjallisuuskatkelmien lähde on ilmoitettava.

Jos opettaja opiskelijaa kuultuaan katsoo, että plagiointi tai vilppi on ilmeinen:

• 1. kerta: Jos opettaja epäilee vilppiä, opettaja on velvollinen keskustelemaan opiskelijan kanssa. Jos vilppi todetaan tapahtuneeksi, opettaja informoi ryhmänohjaajaa (RO) ja rehtoria tapahtuneesta. Rehtori kirjauttaa tiedon hallinto-ohjelmaan. RO informoi myös alaikäisen opiskelijan huoltajia tapahtuneesta. Opettaja hylkää opiskelijan ko. suorituksen. Suoritusta ei voi uusia, mikä vaikuttaa opintojakson arviointiin alentavasti. Opiskelija myös menettää mahdollisuuden saada palautetta työstään.
• 2. kerta, plagiointi tai vilppi on ilmeinen: Opettajalla, RO:lla, opiskelijalla ja rehtorilla sekä alaikäisen opiskelijan huoltajalla on yhteinen keskustelu. Rehtori opiskelijaa kuultuaan antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Rehtori kirjaa tiedon kirjallisesta varoituksesta hallinto-ohjelmaan. RO tai rehtori kirjaa käydyn keskustelun hallinto-ohjelmaan.
• 3. kerta, plagiointi tai vilppi on ilmeinen: Mikäli oppilas jää lukioaikanaan kolmannen kerran kiinni plagioinnista, rehtorin harkintavaltaan jää opiskelijaa kuultuaan koulusta määräajaksi erottamisen prosessiin ryhtyminen.

Kirjaamismenettely

Opettaja ja ryhmänohjaaja kirjaavat Wilman tuki-sivulle opiskelijan kanssa käymänsä keskustelut ja sovitut seuraamukset.

 C Kurinpito

Kirjallinen varoitus voidaan antaa lukiolain 41§ mukaan, jos opiskelija

• häiritsee opetusta toistuvasti
• rikkoo järjestystä
• menettelee vilpillisesti

Ennen kirjallista varoitusta opiskelijaa kuullaan ja hankitaan muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista varataan alaikäisen opiskelijan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallinen varoitus annetaan rehtorin toimesta.

Erottaminen määräajaksi

Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, oppivelvollinen kuitenkin enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Ennen määräaikaista erottamista opiskelijaa on kuultava ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Myös alaikäisen opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöksen erottamisesta määräajaksi tekee johtava rehtori.

Tuomioistuimessa käsittelyssä olevat asiat ja opiskelijan erottamisprosessiin päätyvät asiat käsitellään ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Vakavat ja toistuvat rikkomukset koulupäivän aikana voivat johtaa myös rikosilmoitukseen ja/tai lastensuojeluilmoitukseen. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Tämä tehdään yhteistyössä tutkinnanjohtajan kanssa.

Määräajaksi erotettu opiskelija ohjataan yhteistyöhön kuraattorin kanssa jo epäämistilanteessa ja hänen palattuaan takaisin huolehditaan hänen opintojensa etenemisestä.

 2. Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä

Jos päädytään kurinpitotoimen käyttämiseen, asianomaista opiskelijaa tulee kuulla. Opiskelijalla on aina oikeus vaatia huoltajan läsnäoloa kuulemistilaisuudessa. Kuulemisen suorittaa rehtori, jos hän ei ole asianosaisena käsiteltävässä asiassa. Jos hän on asianosainen, apulaisrehtori hoitaa asian. Kuuleminen kirjataan ja sen allekirjoittavat rehtori, asianomainen opiskelija ja mahdollisesti paikalla oleva huoltaja.

Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten esimerkiksi häpäisemistarkoituksessa.

 3. Henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä

Turun normaalikoulun opetushenkilöstö on vastuussa kurinpitosuunnitelman määrittelemistä asioista. Oppilaitoksen toiminnasta vastaava rehtori huolehtii, että uudet viranhaltijat tai virkasuhteiset henkilöt, jotka voivat kurinpitotoimia tehdä, saavat tämän tiedon työskentelyä aloittaessaan.

 4. Suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eri tahoille

Tästä suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja muista opiskeluun liittyvistä asioista tiedotetaan kaikille yhteisön jäsenille. Huoltajille ja opiskelijoille tiedotetaan vuosittain lukuvuoden alussa. Lisäksi tämä suunnitelma löytyy koulun kotisivuilta.

 5. Yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa

Turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi tehdään yhteistyötä eri viranomaisten ja huoltajien kanssa.

Lukion ensimmäisen vuoden aikana sekä opiskelijoita että vanhempia perehdytetään lukiokoulutukseen, sen toimintatapoihin ja menettelyihin. Lukiolaisen huoltajille tarjotaan kehityskeskustelutilaisuutta yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa. Vanhempainillat ovat osa koulun yhteydenpitoa huoltajiin, kuten myös yhteydenpito Wilma kautta.

Ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa tehdään yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Tärkeimpänä on oman koulun opiskelijahuollon henkilöstö, joiden kontaktit ulottuvat alueen sosiaali- ja terveystoimen monialaisiin yhteistyötahoihin. Heidän kauttaan opiskelijan asioita voidaan hoitaa tehokkaasti niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaan asia kulloinkin liittyy.

Turun normaalikoulun lukio tekee yhteistyötä myös poliisin kanssa.

6. Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Lukuvuoden arvioinnin yhteydessä käydään arvioivaa keskustelua käytäntöjen toimivuudesta.