Europort 2023: Alankomaat näyttämönä meriteollisuuden uudelle aikakaudelle
Europort on yksi maailman johtavista kansainvälisistä merenkulkualan messuista, joka järjestettiin 41:nnen kerran Rotterdamissa, Alankomaissa 7.-10.11.2023. Merimerkit-hankkeen edustajat vierailivat messuilla kolme päivää tavaten samalla myös paikallisia meriteollisuusalan verkostokumppaneita, kuten yrityksen nimeltä Marstrat, joka palvelee eurooppalaisia yrityksiä hyvin laajalla palvelukokonaisuudella kansainvälistymisessä meriteollisuuden alaan kohdistuen ja lisäksi tapasimme Suomen suurlähetystö Haagin edustustoa.
Europort keskittyy erityisesti erikoisalusten, kuten offshore-alusten, työveneiden, sisävesialusten, ro-ro-alusten ja megajahtien rakentamiseen sekä merilogistiikan toimintaan. Pitkät perinteet risteilyrakentamisessa omaaville suomalaisyrityksille on avautumassa koronan siivittämän jahtimarkkinan kasvun myötä uusia mahdollisuuksia jahtirakennuksen piirissä juuri etenkin Alankomaissa, jossa jahtien tilausmäärät ovat tasaisessa nousussa. Jahtiteollisuus saa jatkuvasti uutta vauhtia innovaatioista, kuten kestävän kehityksen mukaisista voimanlähteistä, automaation edistysaskeleista ja uusista materiaaleista. Europort tarjoaa näyttämön näiden viimeisimpien teknologisten kehitysten esittelyyn, jotka ovat sovellettavissa myös jahtirakentamiseen.
Europort-messuilla korostuneet tekoälyn ja kyberturvallisuuden teemat heijastuivat myös näytteillä olleeseen teknologiaan
Europort 2023:n avausseminaarissa merenkulkualan edustajat keskustelivat tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista laivaliikenteessä. Tekoälyn rooli merenkulkualan innovaatioissa kasvaa ja puhujat, kuten Kongsberg Digitalin toimitusjohtaja ja WISTA Internationalin presidentti, korostivat tekoälyn merkitystä ihmistyön tehostamisessa ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä alalla.
Tekoälyn laaja käyttöönotto laivaliikenteessä edellyttää sitoutumista alan korkeimmilta tasoilta. “Sekä yritysten että sääntelyelinten johtajien on omaksuttava tekoäly. Heidän on nähtävä mahdollisuudet sekä mitä tarvitaan sen toteuttamiseen, mukaan lukien uusia ihmisiä uusine työskentely- ja ajattelutapoineen,” totesi Samskipin liiketoiminnan suunnittelu- ja muutosjohtaja Sander Haas puheessaan.
Kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut huomattavasti Euroopan meriteollisuudessa digitalisaation, interkonnektiivisuuden haasteiden, kansainvälisten säädösten noudattamisen sekä piratismin ja sabotaasin uhkien myötä. Kriittinen infrastruktuuri, kuten satamat ja laivaliikenne, ovat olennaisia Euroopan taloudelle ja siksi niitä tulee suojata uusilla tavoilla. Kyberhyökkäykset voivat johtaa vakaviin seurauksiin, kuten tietoturvaloukkauksiin, taloudellisiin menetyksiin, mainehaittaan ja jopa fyysisiin vahinkoihin. Tämän vuoksi kyberturvallisuus oli esillä yhtenä kriittisenä teemana tämän vuoden Europort-messuilla, keskittyen erityisesti merenkulkualan digitaalisen infrastruktuurin suojaamiseen ja alalla toimivan henkilöstön tietoisuuden lisäämiseen kyberuhkista.
Vastuullisuus ja resurssiviisaus myös sinisen talouden kasvun keskiössä
Vastuullisuus ja kiertotalous olivat viime vuosien tavoin näytteilleasettajien sekä keynote-puheenvuorojen kantavin teema. Elinkaari- ja resurssiajattelu on yhä tärkeämmässä asemassa tulevaisuuden meriteollisuudessa, sillä niiden avulla pystytään vastaamaan kasvaviin ympäristöhaasteisiin ja tiukentuviin säädöksiin.
Meriteollisuudessa talouskasvu tehdään yhä suuremmassa määrin sinisen talouden näkökulmasta, joka viittaa meriympäristöjen kestävää hyödyntämistä. ”Edistämme merenkulkualan energiasiirtymää kehittämällä multi-fuel moottoreita aluksiin. Aluskantaa siirtyy fosiilisista polttoaineista uusiutuviin ja alus pystyy yhdistelemään useita voimanlähteitä kuten bio-LNG:tä, metanolia, vetyä, biopolttoaineita, ammoniakkia ja sähköä. Energiatehokkuus paranee, kun pienemmällä energiamäärää hyödyntämällä saamme isomman energia irti”, todetaan oivallisena esimerkkinä Wärtsilän yrityspuheenvuorossa messujen toisena päivän Smart Stagella, jossa yritykset pääsivät kertomaan esillä olevista ratkaisuistaan.
Euroopan meriteollisuuden pääkaupungista Euroopan suurmarkkinoille
Rotterdamissa yhdistyy omalla tavallaan uniikki merialojen ekosysteemi, jolla on 700 vuoden kokemus merenkäynnistä ja kaupankäynnistä. Rotterdam on Euroopan suurin satama ja maailman yksi merkittävimmistä konttisatamista. Kaupunki kuuluu Randstad-talousalueeseen, joka on Alankomaiden taloudellisen ja kaupallisen toiminnan keskus. ”Rotterdamin ja Alankomaiden kautta Pohjoismaista haetaan jalansijaa laajemminkin Euroopan markkinoille. Alankomaat on verrannollinen monella tapaa Suomeen ja suomalaiseen yrityskulttuuriin, joten tänne on helppo etabloitua ja luoda kestäviä kumppanuussuhteita. Täällä suhtaudutaan myönteisesti ulkomaisiin innovaatioihin ja suomalaisilla ratkaisuilla on erittäin hyvä maine, listaa Suomen suurlähetystö Haagin Team Finland-koordinaattori Maria Lieto, joka saapui tapaamiseen suoraan Amsterdamista, toisen suomalaisdelegaation vierailulta.
”Meille tulee noin sata yhteydenottoa vuosittain suomalaisyrityksiltä, jotka haluavat päästä Alankomaiden markkinoille, tai ovat jo täällä. Suurlähetystöt yhdessä suomalaisten julkistoimijoiden (kuten kehitysyhtiöt, yliopistot) kanssa me pystymme avaamaan yrityksille ovet neuvottelupöytiin ja löytämään yrityksille oikeat kontaktit markkinalta”, Maria kertoo.
Euroopan unioni ja Euroopan aluekehitysrahastojen kautta osarahoitetut hankkeet, kuten Merimerkit toimii siis suomalaisille yrityksille erittäin hyvänä tiedon lähteenä, verkottajana ja vauhdittajana yritysten kansainvälistymisessä.
Harry Doze muistuttaa suomalaisia yrityksiä aktiivisen läsnäolon merkityksestä ja valottaa, miten Maritime Agenda muovaa alaa lähivuosina
Myös meriteollisuuden markkinaselvityksiä, maaraportteja ja yritysten verkottumista edistävä sekä tekevä, Marstratin osakas Harry Doze, komppaa Mariaa suomalaisen osaamisen istumisesta Alankomaiden muuttuvaan meriteollisuuteen. ”Suomalaisilla on erinomaisia tuotteita, mutta niitä ei tulla hakemaan Suomesta asti. Tarvitaan aktiivista läsnäoloa kohdemarkkinoilla joko itse tai agentin kautta. Meidän pitäisi nähdä enemmän edustajianne vuosittaisissa alan tapahtumissa, jossa uudet innovaatiot kilpailevat näkyvyydestä, Metstrade yhtenä mainittakoon. Alankomaissa on käynnistymässä valtiovetoinen Maritime Agenda, joka keskittää merialan osaamisen ja toiminnot viidelle eri osaamisalueelle Alankomaissa ja Master Plania seuraten nykyisiä ja rakennettavia aluksia tullaan tekemään hiilineutraaleiksi ja uudistamaan alaa monella tapaa. Meillä ei ole alan uudistamiseen tarvittavaa kaikkea osaamista, joten kuulemme mieluusti mitä osaamista suomalaiset firmat tarjoavat tulevaisuuden laivoihin ja palveluihin. Tarkoitus on tehdä tuotanto- ja palveluketjumme yhä lokaalimmaksi; Eurooppa-lähtöiseksi ja Aasia-riippumattomaksi, Harry valottaa.
”Alankomaat määrittelee laivanrakennuksen ja siihen liittyvän arvoketjun strategiseksi alueeksi, jossa tavoitteena on esimerkiksi rakentaa 40 pilottialusta, vahvistaa alan koulutusta ja työvoiman saatavuutta sekä luoda digitaalinen alusta demonstroimaan paikallisia kyvykkyyksiä. Kun kumppanuuksia haetaan aktiiviesti myös esim. Pohjois-Euroopan maista, voisi myös Suomen meriteollisuuden arvoketjua hyötyä”, Maria täydentää.
Mikäli Alankomaiden markkinat kiinnostaa, tai haluat kuulla miten muuten Merimerkit-hanke voi auttaa yritystäsi pääsemään mukaan meriteollisuuden arvoverkkoihin, ota yhteyttä! Seuraavat tiedonhakumatkat suuntautuvat keväällä 2024 loistoristeilijäliikenteestä tuttuun Miamiin ja loppuvuodesta tiedonhaku matka toteutetaan Lontooseen, jossa on meriteollisuuden sisustusalaan keskittyvä tapahtuma. Lisäksi syyskuussa 2024 suunnataan suomalaisten yritysten kanssa yhteismessuosastolla SMM Hampuriin, jossa järjestetään Euroopan suurimmat meriteollisuusalan messut – Varaa paikkasi Merimerkit-hankkeen yritysten yhteismessuosastolta SMM-Hampuriin ja hyödynnä myös Business Finland Exhibition Explorer -avustus, jolloin yrityksenne osallistumishinta putoaa puoleen! Ota yhteyttä ja kuulet lisää.
Anne E. Suominen ja Ville Uimonen tutustuivat Europort-messujen antiin kolmen päivän ajan. Pääkuva: Anri Vuori
Lisätietoa:
Ville Uimonen
Kehityspäällikkö | Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
+358 50 574 3222 | ville.uimonen@ladec.fi
Anne E. Suominen
Erikoissuunnittelija | Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (TSE Pori)
+358 40 779 9494 | anne.e.suominen@utu.fi
Alankomaiden tiedonhakumatka toteutettiin Euroopan unionin osarahoittamasta Merimerkit-hankkeesta, jonka hanketoteuttajina ovat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Turun yliopisto. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EAKR ): Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027.