Hiilineutraali horisontti häämöttää vai häämöttääkö?

Meriteollisuuden nykyiset ja tulevat toimenpiteet hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi puhuttivat Turussa 5.3. järjestetyssä Hiilineutraali horisontti -tapahtumassa. Alueen veturiyritysten Meyer Turun ja Wärtsilän edustajat kertoivat, mitä yritykset ovat jo toteuttaneet, mitä ne parhaillaan tekevät ja mitä tulevat vielä tekemään, jotta hiilivapaa horisontti saavutettaisiin. Turussa sijaitsevat korkeakoulut, Business Turku ja Business Finland ovat mukana tukemassa meriteollisuuden vihreää siirtymää. Tilaisuudessa kuultiinkin keskeisistä yhteistyöhankkeista, tutkimuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Tapahtuma oli osa Merimerkit-hankkeen toteutusta.

Hiilineutraali horisontti -tapahtumalle ja sen teemalle oli selvästi tilausta, sillä kuutisenkymmentä meriteollisuuden parissa työskentelevää eri alojen asiantuntijaa osallistui tilaisuuteen. Päivän teemaan johdattivat tilaisuuden isännät Anne E. Suominen, TSE Pori, kertomalla Merimerkit-hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä Business Turkua edustava Tapio Karvonen esittelemällä organisaationsa palvelut yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa, niin kasvussa ja kehityksessä kuin kansainvälistymisessäkin.

Meyer Turun NEcOLEAP ja Wärtsilän ZEM alueen meriteollisuuden veturit

Tilaisuudessa Ilkka Rytkölä kertoi Meyer Turun telakan NEcOLEAP-veturihankkeesta ja sen tarjoamista erilaisista yhteistyömahdollisuuksista telakan kanssa. Hanke on Business Finland -rahoitteinen ja siinä kehitetään risteilyaluksiin hiilineutraaleja ja kestäviä teknologisia ratkaisuja laajan yhteistyöverkoston avulla. Mirja Rasi-Mäki tähdensi lisäksi, että Meyer Turun telakka on tehnyt lupauksen tuotantonsa hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Nyt jo kaikki telakan käyttämä energia on tuotettu hiilineutraalisti.

    
Vasemmassa kuvassa Ilkka Rytkölä ja oikealla Kenneth Widell.

Wärtsilän Zero Emission Marine (ZEM) -ohjelman vetäjä Kenneth Widell puolestaan esitteli ohjelmaan liittyvää kehitystyötä. ZEM on Wärtsilän johtama nelivuotinen ekosysteemihanke, jonka tavoitteena on vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kaikki Wärtsilä Veturi-ekosysteemin tuotteet tulevat olemaan hiilineutraaleja tai hiilinegatiivisia vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmalla on neljä tavoitetta: uudet teknologiat, vihreät polttoaineet, optimoidut ratkaisut ja liiketoimintamallit ja sitä toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. Rahoittajana on niin ikään Business Finland.

Korkeakoulut mukana tukemassa meriteollisuuden vihreää siirtymää

Tilaisuudessa kuultiin myös Varsinais-Suomen eri korkeakoulujen roolista meriteollisuuden kehityksessä. Korkeakoulut tukevat alan kehitystä niin koulutuksen, tutkimuksen, kehittämishankkeiden kuin yhteistyönkin avulla. Turun yliopiston yritysyhteistyöstä ja TKI-toiminnasta olivat kertomassa Paavo Kosonen (kumppanuudet ja vaikuttavuus), Timo Vasankari (teknillinen tiedekunta) ja Jouni Saarni (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Centre for Collaborative Research).

Turun ammattikorkeakoulun edustaja Teppo Neuvonen esitteli, miten projektijohtamisesta saataisiin suomalainen kilpailuvaltti. Meillä on vahvuuksia, joita kannattaisi hyödyntää tehokkaammin: luottamus, rehellisyys, tunnollisuus, matala hierarkia, avoin kommunikointi, vastuullisuus, sopimuskulttuuri ja ongelmanratkaisukyky. Tuskin maineemme maailman onnellisimpana kansanakaan haittaa bisneksentekoa.

Lisäksi Jari Böling Turun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta kertoi Novian, Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisestä innovatiivisesta hankkeesta Virtual Sea Trial eli virtuaalisesta merikokeesta. Novia on hankkeen koordinaattori ja rahoitus on Business Finlandin. Hanke toimii Meyerin NEcOLEAP-ekosysteemissä.

      
Kuvissa vasemmalta oikealle Timo Vasankari, Jouni Saarni, Teppo Neuvonen ja Jari Böling

Business Finland tukee ja auttaa

Päivän lopuksi Markku Jokela Business Finlandista (BF) kertoi organisaation rahoitusmahdollisuuksista yrityksille ja sen vaatimista asiakkuuden peruskriteereistä. Jokela korosti, ettei BF kuitenkaan ainoastaan rahoita vaan tarjoaa lisäksi mm. kansainvälisyysneuvontaa, välittää markkinatietoa ja kontakteja sekä tarjoaa Work in Finland -palvelua. Näistä jälkimmäinen auttaa yrityksiä saamaan ulkomaisia asiantuntijoita maahamme töihin.

Milloin ollaan perillä?

Esitysten aikana käytiin vilkasta keskustelua. Yleisöä askarrutti muun muassa, voisiko olla sähköllä toimivia laivoja. Vastauksena asiantuntijoilta saatiin, että voi olla ja onkin, mutta tällä hetkellä vain pieniä aluksia. Akkujen kesto ja energiatehokkuus eivät vielä riitä isojen laivojen operointiin. Pohdittiin myös ydinvoimavaihtoehtoa, sillä ydinvoimaa käyttäviä sukellusveneitähän on. Ydinvoiman käyttöä laivojen polttoaineena rajaa mm. vallitseva sosiaalispoliittinen ilmapiiri: se ei ole yleisesti hyväksyttävää. Riskinä on myös kenties muita vaihtoehtoja suurempi sabotaasin mahdollisuus.

Keskustelussa tuotiin esiin, että on jo olemassa sellaista meriteollisuuden teknologiaa, joka voi hyödyntää erilaisia polttoaineita. Vähähiilisempien ratkaisujen laajempaa käyttöä jarruttaa kuitenkin edelleen hinta. Yleisöä muistutettiin, että juurikin halpa fossiilinen polttoaine on ylipäätään mahdollistanut teollistumisen. Takaisin 150 vuoden takaiseen maailmaan ilman ilmastonmuutosproblematiikka ei taida olla paluuta – vai haluaisitko menneen ajan takaisin?

Pohdittiin myös alaa koskevaa säätelyä, joka omalta osaltaan pakottaa keksimään uusia teknologisia ratkaisuja. Erilaisilta säädöksiltä toivottiin, että ne määrittäisivät vain esim. vihreän siirtymän tavoitteet mutteivat keinoja niihin pääsemiseksi. Tilanteet muuttuvat ja usein myös sanelevat tarvittavan teknologian. Aina eivät myöskään taloudelliset resurssit riitä nopeisiin liikkeisiin, mikä toisaalta antaa aikaa kehitystyölle.

Vihreään siirtymään liittyy läheisesti elinkaariajattelu. Yleisön kanssa mietittiin laivan purkamisen hyviä ja huonoja puolia. Purkaminen sinällään mahdollistaa materiaalien jälkikäyttöä, mutta herättää huolta turvallisuudesta. Kävi ilmi, että esimerkiksi laivojen koneille on olemassa jälkimarkkinat, jopa sille omistautuneita verkkokauppoja.

Päivän aikana kuultiin olemassa olevasta teknologiasta ja sen nopeasta kehittymisestä sekä haasteita, joita vielä on matkalla hiilineutraaliin meriteollisuuteen. Pitkälle on jo tultu, mutta vielä on kehitettävää niin teknologioiden kuin asenneilmastonkin parissa.

Heitettiinpä palloa vähän kuluttajienkin suuntaan – hekin voisivat vaatia, että koko rahtiketju on hiilivapaa.

Merimerkit-hanke

Merimerkit-hanke mahdollistaa yrityksille maksuttomia tiedonjakotilaisuuksia, kohdevierailuja ja kustannustehokasta näkyvyyttä niin Suomen kuin Euroopankin alan messuilla. Hiilineutraali horisontti -tapahtumia on aiemmin järjestetty 7.2. Raumalla ja 8.2. Porissa. Tilaisuuksien tarkoituksena on vahvistaa meriteollisuuden yhteistyötä tuomalla esiin mm. Meyer Turun ja Wärtsilän meriteollisuustoimintoja ja pk-yrityksille tietoa yhteistyömahdollisuuksista.

Tilaisuus on osa Merimerkit-hankkeen toteutusta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-00018), jonka hanketoteuttajina ovat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (Hankekoodi A80495) ja Turun yliopisto (Hankekoodi A80496). Hankkeen rahoitusviranomainen on Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta (EAKR) Uudenmaan liiton hoitaessa koodinoivan liiton tehtävää. Ylialueellisen ja ylimaakunnallisen hankkeen toteutusalueena on Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-31.12.2025.

Teksi: Kirsi Laitio
Kuvat: Kirsi Laitio ja Anne E. Suominen