Merimerkkejä meriklusterille

Merimerkit järjesti eilen 8.10. iltapäiväwebinaarin, jossa luotiin katsaus hankkeen tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin ja vielä tekeillä oleviin toimenpiteisiin. Kompaktissa tunnin mittaisessa tilaisuudessa kerrottiin meriteollisuuden nykytilasta v. 2024 tehdyn kyselyn tuloksista ja pohjustettiin uutta kyselykierrosta, esiteltiin hankkeessa kehitettäviä innovointiin liittyviä toimintamalleja sekä kumppanuuksia edistäviä toimia. Lisäksi yliopistomme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntija oli koostanut osallistujille viimeisimmät meriklusterin talousluvut.

Meriteollisuuden nykytila -kyselyn antia

Merimerkit-hanke teki viime syksynä kyselyn meriteollisuuden nykytilasta laajalle joukolle meriteollisuuden eri toimialojen yrityksiä ja toimijoita. Tarkastelussa oli erityisesti yritysten toiminnan kehittäminen ja TKI-toiminta; niiden kohdemarkkinat; liiketoimintaverkostot, innovaatiot ja innovaatiokyvykkyys; alan osaamishaasteet; sekä osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. Projektipäällikkö Anne E. Suominen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä esitteli webinaarin aluksi kyselyn antia.

Kysely tehtiin anonymisoituna osin suoria sähköpostiviestejä käyttäen, mutta siinä oli ohessa mahdollistettu avoimen vastauslinkin käyttö. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikkiaan 61. Vastaajat edustivat 56 organisaatiota ja työskentelevät laajalti eri tehtävissä kaikkiaan kymmenen maakunnan alueella, mutta pääosa toimii Varsinais-Suomessa (20), Uudellamaalla (15) ja Päijät-Hämeessä (7). Tosin edustettuina olevia yrityksiä toimii kaikissa 19 maakunnassa, joillakin on toimintaa jopa useammassa maakunnassa. Vastaajat edustivat koko meriteollisuuden kenttää: eniten vastauksia saatiin sisustusvarusteluyrityksistä (17), telakoilta, suunnittelu- ja konsulttitoimistoilta sekä järjestelmä- ja laitetoimittajilta (kustakin 14) sekä asennustöiden suorittajilta (12). Jakautuminen meriteollisuuden eri sektoreihin esitetään tarkemmin kuvassa 1. Suurin osa vastaajista eli 64 % edustaa yrityksen johtoa, osalla on useita tehtäviä, mutta yllätyksenä henkilöstöhallinnon vastaajia on pyöreä nolla. Tämä vaikuttaa sikäli kummalliselta, koska yksi kyselyn keskeisiä teemoja oli juuri osaaminen ja osaajien rekrytointi. Jakauma esitetään tarkemmin kuvassa 2. Liikevaihdon mukaan laskettuna 41 % vastanneista edusti pieniä yrityksiä, 28 % mikroyrityksiä, 18 % suuryrityksiä ja 13 % keskisuuria yrityksiä.

Kyselyssä haluttiin myös tietää yritysten liiketoimintanäkymiä ja mahdollisia kasvutavoitteita. 70 % vastanneista kertoi, että lähitulevaisuudessa liiketoiminta näyttäisi kasvavan, 25 %:n mielestä liiketoiminta pysyy ennallaan ja 5 % ennustaa supistumista. Kyselyn vastausten mukaan kuitenkin käytännössä kaikilla oli tavoitteena kasvaa seuraavien 3–5 vuoden aikana. Eniten kasvutavoitteet koskevat tuotantovolyymin lisäämistä (59 % vastaajista), uusien tuotteiden tai palveluiden lisäämistä tuotevalikoimaan (59 %) ja uusien yhteistyökumppanien löytämistä (53 %). Tehokkuuden lisäämistäkin pohtii suuri joukko eli 47 % vastanneista. Yritysten kasvutavoitteet tarkemmin kuvassa 3 lukumääräisesti esitettynä.

Tulossa Merimerkeiltä

Projektiasiantuntija Elisa Aro, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoi hankkeessa rakenteilla olevista toimintamalleista verkostossa tapahtuvan innovoinnin edistämiseksi. Selvitykseen on keissiksi nostettu laivasisustus. Tavoitteena on löytää keinoja vastuullisuutta koskevan tiedonvaihdon optimointiin ja tuoda esiin, miten laivanrakennuksen verkostoissa huomioidaan vastuullinen innovointi.

Kehityspäällikkö Ville Uimonen Lahden Seudun Kehitys LADECista esitteli hankkeen toimia yritysten kumppanuuksien edistämiseksi. Hanke on järjestänyt lukuisia yrityksille suunnattuja seminaareja, työpajoja, verkostoitumistapahtumia sekä telakkavierailuja lisäämään yritysten tietoa meriteollisuudessa toimimisesta sekä mahdollistamaan verkostoituminen alalla ja alalle. Hanke on myös järjestänyt useita tiedonhakumatkoja kansallisille ja kansainvälisille messuille, niissä kohtaamisia asiantuntijoiden kanssa sekä matalan kynnyksen näytteille asettumistilaisuuksia hankkeen sateenvarjon alla. Uimonen koordinoi Merimerkit-ryhmähanketta.

Merimerkit-hanke uusii alan toimijoille suunnatun Meriteollisuuden nykytila -kyselyn loppusyksyn aikana hieman aiempaa supistetummassa muodossa. Toivomme kyselyyn mahdollisimman paljon meriteollisuusyritysten ja muiden toimijoiden vastauksia mahdollisimman laajasti eri sektoreilta. Kyselyä lähetetään sähköpostilla sekä avoimena linkkinä. Vastaukset käsitellään anonyymeinä eikä vastaajia ja vastauksia voi yhdistää. Lisää tietoa on tulossa Merimerkit-sivustolle.

Meriklusterin talousluvuissa kasvun merkkejä

Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli maamme meriklusterin talouslukuja perustuen hänen ja Tuomas Rantin vuonna 2024 julkaistuun Suomen meriklusterin talousluvut 2021–2023. Tutkimuksessa meriklusteri on jaoteltu meriteollisuuteen, varustamotoimintaan, satamatoimintoihin ja muihin meriklusteria palveleviin toimintoihin. Grönlundin mukaan maamme meriklusterin liikevaihto oli vuonna 2023 17,3 miljardia euroa ja se on kasvanut vuodesta 2021 30 prosenttia. Suurin muutos vuosien 2021 ja 2023 välillä on tapahtunut varustamotoiminnassa, jonka liikevaihto on kasvanut peräti 49 prosenttia. Seuraavaksi suurin muutos koskee meriteollisuutta, jonka liikevaihto on suurentunut 31 prosenttia. Satamatoimintojen muutos on hieman miinuksella ja muut toiminnot aavistuksen plussalla. Meriklusterissa työskentelee kaiken kaikkiaan 46 500 henkilöä, josta suurin osa – 30 600 henkilöä – toimii meriteollisuudessa. Toiseksi suurin henkilöstömäärä on varustamotoiminnassa, jossa työskentelee 9900 henkilöä. Varustamotoiminnan kasvu on ollut mainittuina vuosina suurinta eli 16 prosenttia. Meriteollisuuden henkilöstömäärä on lisääntynyt 9,5 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan meriklusteri oli vuonna 2023 vahvin pääkaupunkiseudulla, jossa klusterissa työskenteli 500 yritystä, liikevaihto oli 9 miljardia euroa ja henkilöstöä 22 800. Varsinais-Suomen meriklusterissa oli ensin mainittua enemmän yrityksiä eli 560 kappaletta, mutta liikevaihto oli kolmanneksen pääkaupunkiseudun määrästä eli 3,2 miljardia euroa ja henkilöstöä vajaa neljännes eli 8200. Satakunnan meriklusteriyrityksiä oli 125, liikevaihto 1 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 2000.

Suomen meriklusterin talousluvut 2021–2023 -selvityksen on toteuttanut Turun yliopisto, merialan elinkeinoja edustavien yhdistysten Suomen Varustamoiden, Suomen Satamien ja Meriteollisuus ry:n toimeksiannosta. Lisäksi tehtiin liikevaihdon ja henkilöstömäärän alueelliset tarkastelut vuodelta 2023 seuraavien alueiden osalta: Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), Varsinais-Suomi ja Satakunta.

Merimerkkejä meriteollisuudelle -webinaari järjestettiin 8.10.2025 ja siihen osallistui 27 yritysten ja julkisen hallinnon edustajaa.

Merimerkit-hanke

Merimerkit-hanke mahdollistaa yrityksille maksuttomia tiedonjakotilaisuuksia, kohdevierailuja ja kustannustehokasta näkyvyyttä niin Suomen kuin Euroopankin alan messuilla. Webinaarin tarkoituksena oli kertoa meriteollisuustoimijoille tietoa vuonna 2024 tehdystä yrityskyselystä, meriklusterin taloudellisestä tilanteesta sekä hankkeen yrityksille tarjoamista kumppanuusmahdollisuuksista.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-00018), jonka hanketoteuttajina ovat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (Hankekoodi A80495) ja Turun yliopisto (Hankekoodi A80496). Hankkeen rahoitusviranomainen on Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta (EAKR) Uudenmaan liiton hoitaessa koodinoivan liiton tehtävää. Ylialueellisen ja ylimaakunnallisen hankkeen toteutusalueena on Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-31.5.2026.