Valoa vai varjoja horisontissa -webinaarin satoa: Meriteollisuus ei mikään auringonlaskun ala

Meriteollisuudessa on meneillään varsin valoisat ajat, vaikka maan talous junnaa paikallaan eikä kasvu ota alkaakseen. Meriteollisuuden hyviä aikoja ovat rakentamassa useat risteilijä- ja jäänmurtajatilaukset sekä lisääntyneet viranomaisalustilaukset. Lisäpuhtia tuo vielä juuri saatu tieto Meyer Turun uudesta MERiON-veturiohjelmasta, joka entisestään vahvistaa suomalaista osaamista laaja-alaisella yhteistyöllä ja monien erilaisten kehittämishankkeitten avulla. Pilviä on kuitenkin taivaalla, kun maailman geopoliittiset jännitteet kantautuvat meille pohjoiseen asti. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että suhtautuminen alan tulevaisuuteen on varsin myönteistä. Muun muassa näitä pohdittiin Merimerkit-hankkeen 22.4. järjestämässä meriteollisuuden tilaa tarkastelevassa Valoa vai varjoja horisontissa? -webinaarissa.

 

Necocoffeesta Mericoffeeseen

Webinaarin aluksi Ilkka Rytkölä, Meyer Turku Oy, toi tuoreita veturiohjelmauutisia. Uusi veturiohjelma MERiON – Future-Ready Cruise Ships and Floating Infrastructure oli juuri edellisenä päivänä saanut vahvistuksen rahoituksesta. Sen tavoitteena on haastaa yritykset lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja meriteollisuuteen (kuva 1).  Ohjelman teemoiksi ovat valikoituneet i) tulevaisuuden operaatiot, ii) uudet rakenteet ja materiaalit sekä iii) tulevaisuuden merenkulun teknologiat, joihin mukaan tulevat projektit myöhemmin jakautuvat.  Meyer Turun vetämä NEcOLEAP-veturiohjelma päättyi viime vuonna ja siitä poiketen on uusi MERiON-veturiohjelma pitempi eli se kestää viisi vuotta. Molemmissa ohjelmissa on osarahoitus Business Finlandilta.

Meyer Turun menneellä veturiohjelmalla oli tapana kokoontua verkossa pidettäviin vapaamuotoisiin keskustelutilaisuuksiin eli Necocoffeeisiin. Rytkölä lupaili perinteen jatkuvan, toki uudella Mericoffee-nimellä. Jäämme odottamaan näitä antoisia juttutuokioita.

 

Yritykset halajavat kasvua ja kansainvälistymistä

Merimerkit-hankkeessa selvitettiin meriteollisuuden yritysten ja sidosryhmien näkemyksiä Meriteollisuuden nykytila 2025 -kyselyn avulla vuoden 2025 lopulla.  Kyselyn toteuttivat erikoissuunnittelija Anne E. Suominen, projektiasiantuntija Kirsi Laitio ja projektiasiantuntija Elisa Aro Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Yrityksiltä kartoitettiin mm. niiden liiketoiminnan näkymiä ja kasvutavoitteita, kansainvälistymiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä osa-alueita, innovaatiokyvykkyyttä sekä osaamis- ja rekrytointitarpeita. Vastauksia saatiin 71 kpl 66 eri yritykseltä tai organisaatiolta kaikilta meriteollisuuden sektoreilta. Pääosa vastanneista yrityksistä toimii kolmessa telakkamaakunnassa eli Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa, mutta kaikista Suomen maakunnista paitsi kahdesta tuli vastauksia.

Laition mukaan kiinnostuksen kohteena yrityksillä on etenkin niitten liiketoiminnan näkymät ja kasvutavoitteet lähivuosina. 71 % vastanneista ilmoittaa liiketoimintansa kasvavan. Eniten kasvutavoitteita vastausten mukaan liittyy kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteitten ja palveluitten, tehokkuuden ja tuotantovolyymin lisäämiseen. Kasvutavoitteitten jakauma esitetään yksityiskohtaisemmin kuvassa 2.

Yrityksiltä tiedusteltiin lähemmin, millaisilla keinoilla ne aikovat kasvaa. Vastausten joukossa painottuu toiminnan tehostaminen, tuotantolaitteistoihin investoiminen, puolustusteollisuuden avaamat mahdollisuudet sekä uusien osaajien rekrytointi. Alla oleva sanapilvi kuvaa vastaajien esittämiä keinoja kasvun aikaansaamiseksi (kuva 3).

Kysymystä yritysten aikeista laajentaa tai keskittää toimintaa kansainvälisesti pyydettiin täsmentämään todennäköisimmillä kohdealueilla. Pohjoismaat valikoitui suosituimmaksi kohteeksi, Keski-Eurooppa sijoittui toiseksi ja Pohjois-Amerikka kolmanneksi. Pohjoismaat nähtiin Suomen kaltaisena, kulttuuriltaan samanlaisena alueena, jonka kanssa on kanssakäyminen luontevaa. Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan arvostus juontuu epäilemättä niiden houkuttelevista laivanrakennusmarkkinoista sekä sinne vahvistuneista laivatilauksista. Suosituimmat kohdealueet näkyvät kuvassa 4. Vastausten mukaan kansainvälisillä kohdemarkkinoilla on tunnistettu kysyntää tai tarvetta erityisesti liittyen jäänmurtajiin, arktiseen osaamiseen, suunnitteluun, retrofittaukseen, uuteen teknologiaan sekä meriteollisuuteen yleisesti.

Kysyimme yrityksiltä vielä, miten he näkevät loppuvuoden 2025 hyvien laivanrakennusuutisten vaikutuksen toiminnassaan. Paljon tai melko paljon vaikutusta ennustaa lähes 70 % vastaajista ja jonkin verran vaikutusta 27 % vastaajista eli suurin osa. Yhdessäkään vastauksessa ei nähty, ettei asialla olisi minkäänlaista vaikutusta.

 

Ei innovointia ilman vastuullisuutta

Aro on Merimerkit-hankkeessa selvittänyt kestävään innovointiin liittyviä toimintamalleja. Hän on koonnut kirjallisuuden ja yrityshaastatteluiden pohjalta ajatuksia siitä, mitä vastuullisuus yrityksissä tarkoittaa taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun osalta. Aron mukaan innovointiprosesseja tarkasteltaessa ei nykyään enää voi vastuullisuutta ja innovointia erottaa toisistaan, vaan innovoinnin tulisi perustua kestävyyteen ja vastuulliseen toimintaan. Hän esitteli myös Meriteollisuuden nykytila 2025 -kyselyn perusteella saatua verkostonäkökulmaa eli miten eri organisaatiot arvottivat verkostojen merkitystä toiminnassaan, ja millaisia uusia verkostotarpeita organisaatioilla on. Suomen meriklusteri on vahva ja elinvoimainen; kyselytuloksissa valtaosa (91 %) vastaakin, että verkostoilla on merkittävä tai melko merkittävä rooli toiminnassa (kuva 5). Tästä huolimatta uusiakin verkostoja kaivataan ja esitettiin esimerkkejä. Hankkeessa on yrityshaastattelujen avulla kartoitettu myös meriteollisuuden tarpeita uusille verkostoille ja toimintamalleille. Aro esitti tilaisuudessa alustavia tuloksia saaduista ehdotuksista. Uusia toimintamalli- ja verkostotarpeita tullaan myös käsittelemään toimialan eri edustajien kanssa myöhemmin järjestettävässä työpajassa/keskustelutilaisuudessa, josta hankkeessa viestitään lähempänä ajankohtaa.

 

Geopolitiikan varjossa

Apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta esitteli meriteollisuutta laajemman viitekehyksen ja teki katsauksen vallitsevan geopoliittisen tilanteen vaikutuksista toimitusketjuihin, joilla on myös vaikutusta monellakin tapaa meriteollisuuteen. Hankaloittavia tekijöitä on monenlaisia. Ensinnäkin Yhdysvaltojen epävarmuutta ruokkiva ja poukkoileva tullipolitiikka haittaa toimitusketjujen normaalia toimintaa. Myös monet konfliktit ja suoranaiset sotatoimet pakottavat laiva- ja lentoliikennettä löytämään turvallisempia reittejä. Kuvassa 6 on Safe Airspacen luokittelemat maailman vaaranvyöhykkeet, joita pyritään välttelemään. Suuri osa maailman öljyn ja kaasun tuotantokapasiteetista on käymässä olevien konfliktien takia eristyksissä. Nämä luonnollisesti vaikuttavat hintoihin. Solakiven mukaan laivapolttoaineet reagoivat jyrkimmin hintojen nousuun, bensiini toisaalta ei niinkään johtuen sen hinnassa olevasta isosta vero-osuudesta. Kuvassa 7 näkyy merikaasuöljyn viimeaikainen hintakehitys.

Solakivi otti kantaa myös Itämeren alueen rahtikuljetuskeskusteluissa aina välillä ilmeneviin ”mitä jos?” -ajatuksiin eli millaisia käyttökelpoisia vaihtoehtoisia kuljetusreittejä on  alueella. Hänen mukaansa ei ole todennäköistä, että tavaroita kuljetettaisiin esimerkiksi raiteitse Narvikin kautta, sillä Suomen vuotuinen tavaraliikenne on aivan liian suurta eli n. 100 miljoonaa tonnia eikä Narvikin kapasiteetti – vain 18 miljoonaa tonnia – riittäisi. Tromssaan menee kylläkin tie, mutta ei sielläkään sataman kapasiteetti olisi riittävä Suomen merikuljetustarpeelle. Tallinnan suuntaankaan ei ole ratkaisua, sillä mahdollinen raide tunnelin kautta Viroon täyttyisi todennäköisesti matkustajaliikenteestä ja tällöin ei tavaraliikennettä voitaisi toteuttaa. Baltian suunnalla on lisäksi geopoliittisesti epävarmaa.

 

Seuraavat legit

Webinaarin päätteeksi Ville Uimonen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä ja Anne E. Suominen kertoivat Merimerkit-hankkeen tulevasta toiminnasta ja tapahtumista. Hankkeen toiminta jatkuu erittäin aktiivisena syyskuun loppuun asti eli hankkeen koko toteutusajan.

Merimerkit-hankkeessa on toteutettu keväällä 2026 markkinatutkimukset Italian ja Saksan meriteollisuuden markkinoista. Italian tuloksia on jo esitelty 14.4.2026 järjestetyssä Italian meriteollisuuden markkinatutkimuksen tulokset -webinaarissa, jonka tuloksia on esitelty Anri Vuorin, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, kirjoittamassa artikkelissa Italian sininen talous tarjoaa miljardiluokan mahdollisuuksia ja myöhemmin järjestetään B2B-tapaamiset italialaisten yritysten kanssa. Saksan meriteollisuuden markkinatutkimuksen tulokset ja kansainvälistymisvalmennus esiteltiin 7.5.2026 järjestetyssä webinaarissa.

Lahden Tiedepuistolla järjestetään19.8.2026 Meriteollisuuden yhteistyöpäivä, joka kokoaa yritykset, asiantuntijat ja kehittäjäorganisaatiot verkostoitumaan, jakamaan ajankohtaista tietoa sekä rakentamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Merimerkit-hankkeen päätöstapahtuma järjestetään Raumalla ja Porissa 16.-17.9.2026. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi luvassa on yritysvierailuja. Näistä tiedotetaan pian lisää Merimerkit-hankkeen kotisivulla www.merimerkit.fi.

Merimerkit-hankkeen tavoitteena on meriklusteriyritysten kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tätä tukemaan on 1.4.2026 käynnistynyt hankeparina Euroopan unionin osarahoittama Merimerkit+-ryhmähanke, jonka tavoitteena on saada uusia osaajia ja uutta osaamista meriklusteriin ja sen arvoketjuihin. Erityisinä painopisteinä ovat tulevaisuuden osaamistarpeet, arvoketjusimulaatiot, arvoketjujen hallinta, meriteollisuus ja projektilogistiikka ja kuormanvarmistus sekä kansalliset ja kansainväliset polut. Kuva 8 on Merimerkit+:n toteuttajatiimin ensimmäisestä Teams-palaverista 21.4.2026.

 

Valoa vai varjoja horisontissa?

Valoa vai varjoja horisontissa? -webinaariin osallistui 22.4.2026 lähes neljäkymmentä meriteollisuuden osaajaa tai alasta kiinnostunutta asiantuntijaa.

 

Merimerkit-hanke

Merimerkit-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-00018), jonka hanketoteuttajina ovat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (Hankekoodi A80495) ja Turun yliopisto (Hankekoodi A80496). Hankkeen rahoitusviranomainen on Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta (EAKR) Uudenmaan liiton hoitaessa koodinoivan liiton tehtävää. Ylialueellisen ja ylimaakunnallisen hankkeen toteutusalueena on Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023-30.9.2026.

 

Merimerkit+-hanke

Merimerkit+-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke (R-02498), jonka hanketoteuttajina ovat Turun yliopisto (Hankekoodi S31816), Turun ammattikorkeakoulu Oy (Hankekoodi S31818) ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (Hankekoodi S31817). Hankkeen rahoitusviranomainen on Keski-Suomen elinvoimakeskus. Hanketta rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Hankkeen maantieteellinen kohdealueena on Satakunta, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2026–31.12.2028.

 

Pääkuva: Anne E. Suominen

 

Lähteitä

Meyer Turku Oy. 2026. Meyer Turun uusi MERiON-veturiohjelma luotsaa meriteollisuutta murrosten keskellä. Meyer Turun verkkosivut. 

Suominen, Anne E., Laitio, Kirsi & Aro, Elisa. 2025. Meriteollisuuden nykytila 2025 -kysely (julkaisematon). Merimerkit-hanke.

Safe Airspace. 2026. Conflict Zone & Risk Database. https://safeairspace.net/