Coachingin rooli yliopiston strategisessa kehittämisessä ja vaikuttavuuden tukemisessa

Yliopistossa vaikuttavuus on sekä monimutkainen että keskeinen teema. Se kietoutuu tiiviisti opetuksen ja tutkimuksen arkipäivään sekä pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin.

Tieteellisessä työssä vaikutukset ja vaikuttavuudet voivat olla epäsuoria ja niiden realisoituminen saattaa näyttäytyä vasta kaukana tulevaisuudessa. Yksi tapa hyväksyä monimutkaisuus on todeta: mikäli helppoja mittareita tuloksille ei ole, meidän tulee tarkastella toimintaa ja sallia moninaiset lähestymistavat.

Miten voimme seurata vaikuttavuutta tai kehittää toimintaamme, kun teemat itsessään ovat niin monimuotoisia ja haastavia hahmottaa? Kaikki lähtee siitä, että ymmärrämme entistä paremmin, mitä voimme tavoitella. Tässä apua voi hakea esim. valmentavasta otteesta eli coachingista.

Coachingin keskiössä on valmentava vuorovaikutussuhde

Coaching, jossa keskiössä on valmentava vuorovaikutussuhde, tunnistaa olemassa olevat mahdollisuudet ja vahvuudet, ja tukee tavoitteellista kehittymistä. Sitä voi soveltaa yksilö-, ryhmä- mutta myös prosessitasolla. Coachingissa kehittäjän tehtävä on kysyä ja tarjota tila vastausten muotoutumiselle, ei antaa suoria vastauksia.

Coachaava kehittäminen eroaa perinteisestä lineaarisesta kehittämisestä siten, että se keskittyy vuorovaikutukseen ja merkityksellisen muutoksen luomiseen eikä vain mekaaniseen toimenpiteiden jalkauttamiseen. Tällä tavoin emme vain suunnittele ja toteuta, vaan autamme koko kehittämistyöhön osallistuvaa joukkoa löytämään itse merkityksellisimmät tavoitteet ja kehittämistoimet. Tavoitteisiin sitoudutaan syvemmin, koska ne on itse määritelty ja neuvoteltu yhteisesti.

Kun etsimme yhdessä vastausta kysymykseen, ”mistä tiedämme, että onnistumme”, on muutos jo alkanut

Strategisessa kehittämisessä coaching auttaa muuttamaan käsitteelliset korulauseet aidosti merkityksellisiksi niitä toteuttaville tiimeille. Näin perinteisestä jalkauttamisesta tulee tarpeetonta ja muutos käynnistyy heti tavoitteiden ja onnistumisen mittareiden yhteisestä määrittelystä.

Etenkin vaikeasti hahmotettavat kehittämisalueet kuten vaikuttavuus hyötyvät tämän tyyppisestä otteesta. Prosessi vaatii epävarmuudensietoa ja kannattelua, mikä haastaa kehittäjän ja toimeenpanijan uuteen rooliin.

Coachingin soveltaminen vaatii avoimuutta ja kysymysten esittämistä, joiden avulla ryhmät voivat itse luoda uusia merkityksiä ja ymmärryksiä. Pidemmällä aikavälillä kysyvä ote voi tukea yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamista tavoilla, joihin perinteiset ohjeistavat menetelmät eivät yksinään pystyisi.

 

Johanna Kolhinen

KTT Johanna Kolhinen on palvelupäällikkö Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa. Hän on yksi Helsingin yliopiston Systemic Business Coach® koulutetuista sisäisistä coacheista. Johanna on tutkinut ja kehittänyt yliopistojen strategista johtamista jo vuosituhannen alusta eri rooleissa korkeakoulukentällä. Hänen nykyisiin tehtäviinsä kuuluu tutkimuksen johdon tuen palveluiden lisäksi vastuullisen tutkimuksen ja arvioinnin prosessien kehittäminen.

 

 

Julkaisun tiedot: 5/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967