Löytyykö vaikuttavuudesta avaimet myös rahakirstujen aukaisuun?

Maanantaina julkaistiin Vau, mikä vaikutus! – podcastin kolmas jakso. Vaikuttavuudesta tutkimusrahoituksen näkökulmasta juttelemassa oli Turun yliopiston tutkimusrahoituksen asiantuntijat Hanna Honkanen ja Johanna Toivonen de Gonzales. Jakson voit kuunnella tästä.

 Vaikuttavuus on asiana haastava ja monimerkityksellinen. Vaikuttavuuden merkitys ei ole sinänsä kasvanut, mutta sitä korostetaan nykyään huomattavasti enemmän, erityisesti monien rahoittajien ohjeissa, ehdoissa ja arvioinneissa. Vaikuttavuutta erityisesti pitkällä tähtäimellä ei voida saavuttaa ilman konkreettisia toimia ja sen vuoksi olisikin tärkeää pysähtyä miettimään mitkä toimenpiteet johtavat vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen.  Vaikuttavuutta siis syntyy, kun tieteellistä tutkimusta tehdään. Nyt kuitenkin on havaittavissa selvä trendi, että vaikuttavuudesta halutaan puhua enemmän ja korostaa sitä, mitä suuri yleisö hyötyy tieteellisestä tutkimuksesta.

Vaikuttavuuteen liittyvät viestinnälliset vaatimukset ovat johtaneet myös siihen, että yliopistojen tutkimuksen tuessa työskentelevät ovat joutuneet itsekin kouluttautumaan ja miettimään uudella tavalla, miten vaikuttavuutta voidaan tukea. Monet yliopistot, Turun yliopisto mukaan luettuna, ovatkin lisänneet erityisesti esimerkiksi grant writing tukea, jonka tarkoituksena on auttaa tutkijoita erityisesti vastaamaan rahoittajien vaikuttavuuden vaatimuksiin. Lisäksi Turun yliopistossa tarjotaan erityistä tukea Horisontti Eurooppa –hankkeille, jotka koordinoidaan Turun yliopistosta käsin. Yliopistot ovat myös kehittäneet erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten vaikuttavuusmalleja ja –ohjeita, jotka tukevat tutkijoita oman tutkimuksensa vaikuttavuuden sanoittamisessa.

Rahoittajat siis edellyttävät vaikuttavuuden esilletuomista jo hakuvaiheessa. Vaikkakin useimmilla rahoittajilla pääpaino on tieteellisessä vaikuttavuudessa, tutkijoiden tulee myös kuvata laajempaa yhteiskuntaa hyödyttäviä vaikutuksia muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Tutkijoiden tulisi kytkeä kestävän kehityksen tavoitteet omaan tutkimukseensa ja miettiä oman tutkimuksensa kannalta, mitkä kestävän kehityksen tavoitteet erityisesti liittyvät tutkijan tekemään tutkimukseen. Vaikuttavuuteen liittyvät vaatimukset kuitenkin vaihtelevat eri rahoitusmuodoissa. Esimerkiksi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei ole Suomen Akatemialla tähän mennessä ollut yksittäisen hakemuksen arviointikriteeri, mutta Suomen Akatemia pitää silti tärkeänä, että heidän rahoittamansa hankkeet tukevat kestävän kehityksen periaatteita. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että viittaus kestävän kehityksen periaatteisiin tulee löytyä jo tutkimussuunnitelmasta hakuvaiheessa. EU-tasolla, kuten esimerkiksi Horisontti Eurooppa –hankkeissa, keskiössä on kestävän kehityksen periaatteet ja vaikuttavuus on yksi kolmesta arvioitavasta kriteeristä. Vaikuttavuutta arvioitaessa ei keskitytä pelkkiin vaikutuksiin, vaan arvioidaan myös niitä tapoja ja keinoja, joilla tutkimus pyrkii vastaamaan odotettuihin lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksiin ja tuloksiin.

Vaikuttavuuden suhteen tutkijoiden kannattaa rahoitushakemusta kirjoittaessa olla luova ja antaa ajatuksen villistikin lentää. Tärkeää on kuitenkin olla realistinen ja luvata vain toteuttavissa olevia asioita. Lisäksi on myös syytä perehtyä tarkasti annettuihin ohjeisiin ja siihen, mitä rahoittaja odottaa tuloksilta ja vaikuttavuudelta. Näillä keinoin rahakirstujen avaimet ovat jo hyppysissä.

Käy kuuntelemassa jaksosta tarkemmat vinkit rahoitushakemuksen laadintaan ja vaikuttavuuden sanoittamiseen rahoitushakuvaiheessa! Ensi jaksossa perehdymme lähemmin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja siihen, miten ne on mahdollista kytkeä omaan tutkimukseen. Lokakuun lopussa kuulemme vielä Suomen Akatemian näkökulmia vaikuttavuuteen ja strategiseen tutkimukseen. Tervetuloa kuulolle!

Laura ja Outi

Kirjoittajat työskentelevät kehittämisasiantuntijoina Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikössä.

Julkaisun tiedot: 3/2022, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967