Tutkimus

Sekvensoimalla muinais-DNA:ta tutkijat saavat selville tietoa muun muassa muinaisten väestöjen alkuperistä, yksilöiden elämänkulusta, populaatioiden geneettisistä muutoksista, sekä organismien evoluutiosta. Muinais-DNA:n avulla voidaan esimerkiksi määrittää yksilön sukupuoli, tarkastella fylogeneettistä tietoa ja perhesuhteita ja tunnistaa patogeeneja. Tutkimalla patogeenien aDNA:ta saadaan tietoa muun muassa niiden levinneisyydestä ja evoluutiosta sekä niiden aiheuttamista sairauksista.

SUGRIGE-projektissa (2016-2022) ryhmämme tutki Koillis-Euroopan muinaisten asukkaiden genetiikkaa Suomessa, Luoteis-Venäjällä ja Baltiassa, ja toi yhteen biologian, lingvistiikan ja arkeologian tieteenalat.

2023 alkaneessa SUMRAGEN-projektissa keskitymme erityisesti Suomen alueen väestön genetiikan ja näytteiden sisältämien metagenomien tutkimiseen muinais-DNA-sekvensoinnin avulla.

Rautakauden elävöityskuva. Kuvannut Ulla Moilanen.