Tutkimus paljasti hepatiitti-B -viruksen leviämisreitit ja DNA-sekvenssien muutokset 10 000 vuoden ajalta (Tiedote 8.10.2021)
Hepatiittivirusten merkitys ihmiskunnalle on niiden aiheuttamissa pitkäaikaisissa ja vaikeasti hoidettavissa sairauksissa, joista merkittävimmät ovat krooninen hepatiitti, maksakirroosi ja maksasyöpä. Kroonisia infektioita aiheuttaa pääasiassa veren ja sukupuoliyhteyden kautta tarttuva hepatiitti-B -virus (HBV).
Ihmisen geneettiseen historian erikoistuneessa Max Planck -instituutissa toteutettiin kansainvälisessä monitieteisessä ryhmässä toistaiseksi laajin muinaisvirusten analysointiin keskittyvä tutkimus. Tutkijat analysoivat 137:n HB-viruksen genomit Euraasian ja Amerikan alueella 10 500—400 vuotta sitten eläneiden ihmisten jäänteistä, ja genomeja vertailemalla muodostivat tarkemman käsityksen viruksen leviämisreiteistä ja varhaisista muodoista.
Näyttää siltä, että HBV siirtyi läntisen Euraasian yli tuhansien vuosien ajan lähes esteettä. Se kertoo aktiivisista yhteyksistä sekä itäisten ja läntisten metsästäjä-keräilijäväestöjen, että nykyisen Euroopan ja Lähi-idän välillä ennen maanviljelyskulttuurin yleistymistä Euroopassa. Tutkimuksessa selvisi myös se, että kivikauden metsästäjä-keräilijöiden HBV-genotyypit hävisivät siirryttäessä maanviljelykseen. Lisäksi huomattiin, että Amerikan alkuperäisväestöissä ja muualla maailmassa esiintyvät HBV-genotyypit eroavat toisistaan nykypäivänä.
Aiemman käsityksen vastaisesti huomattiin, että HBV ei olekaan siirtynyt Afrikasta muualle maailmaan. Sen kantamuoto kehittyi eri genotyypeiksi, jotka levisivät Euraasian kautta Afrikkaan ja Oseaniaan, ja Amerikkaan ensimmäisten asuttajien mukana.
Tutkimus on hyvä esimerkki virusten hyödyntämisestä ihmisen liikkeiden ja alkuperän selvittämisessä. Tutkimus julkaistiin Science-julkaisusarjassa (Kocher A et al. Ten millenia of hepatitis B virus evolution. Science 2021, doi: 10.1126/science.abi5658).