Workshops

Call for papers: Workshop for Early Career Scholars in Political Science

The Finnish Political Science Association’s Early Scholars Network (ESN) is hosting a special workshop for early career scholars (including doctoral researchers, postdocs, and master’s students of all ages) at FPSA’s Annual Conference.

Where? FPSA’s Annual Conference in Turku
When? May 15, 2024
What? A chance to discuss your work with other early career scholars in a relaxed atmosphere and to receive comments from senior discussants! We welcome papers related to all aspects of politics in English, Finnish, and Swedish. Please make sure to indicate the preferred language of your presentation! Participation in the ESN workshop on Wednesday does not prevent you from presenting the same or another paper in the regular workshops, which take place on Thursday and Friday. FPSA’s Annual Conference is free of charge for the association’s members; non-members are subject to a participation fee.

Subscribe to the ESN Newsletter: https://mailchi.mp/438cfa70bd2e/esn

Join the ESN group on Facebook: https://www.facebook.com/groups/383898752871571

1.Experimental Political Science

Abstract:

Increasing amount of scholarship in political science and social sciences more broadly apply experimental quantitative methods. Finland is particularly fruitful environment for applying these methods given the high-quality register data and continuously improving research infrastructure concerning surveys and behavioral laboratory studies. To showcase the opportunities of these methods, we are soliciting papers that use quantitative experimental methods. We are interpreting experimental methodology broadly to concern all approaches that are interested in the quantitative analysis of cause and effect. The relevant methodologies include field experiments, laboratory experiments, survey experiments and quasi-experiments, such as difference-in-differences, regression discontinuity and instrumental variables designs. Often the substantive questions concern the fields of comparative politics, political behavior and political economy, but we are interested in any topic related to political science, including scholarship in other fields of science such as economics and sociology as long as the topic concerns politics and the method is experimental.

Chairperson:

Hector Bahamonde, Senior Researcher, INVEST, University of Turku, hibano@utu.fi
Salomo Hirvonen, Post doc, University of Turku, salomo.hirvonen@utu.fi
Inga Saikkonen, Academy of Finland Research Fellow, Samforsk, Åbo Akademi University, inga.saikkonen@abo.fi
Janne Tukiainen, Professor, University of Turku, janne.tukiainen@utu.fi

2.Konfliktit, poliittinen väkivalta ja siviilit

Abstract:

Ennätysmäärä konflikteja ja poliittisen väkivallan kasvu uhkaavat siviilejä monin puolin maailmaa. Sisällissodat ja maiden väliset konfliktit, vaaleihin tai rikollisuuteen liittyvät väkivaltaisuudet sekä väkivaltaiset ääriliikkeet aiheuttavat siviiliuhreja ja nostavat pakolaisten määrää. Siviilit eivät kuitenkaan ole vain passiivisia väkivallan uhreja, vaan heillä on erilaisia tapoja toimia ja haastaa aseellisia toimijoita. Pakenemisen tai yhteistyön lisäksi siviilit voivat vastustaa väkivaltaisia toimijoita, toisaalta siviilit voivat myös osallistua väkivaltaan. Siviilit vaikuttavat usein paikallistasolla, mutta kansalaisyhteiskunnan rooli ja siviilien näkökulma on tärkeä myös korkean tason poliittisten prosessien onnistumisen kannalta. Työryhmän esitykset vastaavat esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miten tutkimus voi lisätä ymmärrystä konfliktien ja poliittisen väkivallan vähemmälle huomiolle jääneistä näkökohdista, erityisesti siviilien näkökulmasta? Miten siviilien erilaisten tilanteiden ymmärtäminen auttaa kriisien ratkaisemisessa tai väkivallan vähentämisessä? Miten tukea siviileitä konfliktien keskellä?

Chairperson:

Tiina Hyyppä, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, tiina.hyyppa@helsinki.fi ja Katariina Mustasilta, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti, katariina.mustasilta@fiia.fi

3.Theory and practice of multilateralism

Abstract:

Multilateralism is understood and practiced differently either by countries and international organizations, such as the United Nations/UN, and sometimes according to the political culture of different geographical regions or more informal groups including G7 and G20. When international organizations are still often mainly intergovernmental organizations, some societal elements as parliaments, civil society, and experts are left out and there is a lack of democratic process or practice. Thus, the legitimacy of multilateralism raises questions in respect to democratic and representative elements of international cooperation.
This panel discusses how multilateralism is not only studied in theory but also in practice, and whether it is seen as a mean or mean to an end itself and what kind of values are attached to multilateralism.
We welcome contributions from all perspectives of international studies. We especially encourage colleagues studying the topics of Global South to refine and extend our analytical grasp of the ongoing reconfigurations of multilateralism.

Chairperson:

Ratih Adiputri, University of Jyväskylä (email: ratih.d.adiputri@jyu.fi)
Anna Kronlund, University of Turku and Jyväskylä (email: anna.p.kronlund@jyu.fi)

4.Yliopistot ja demokratia

Abstract:

Yliopistojen ja demokratian suhdetta voi väittää molempien osapuolten kannalta ratkaisevan tärkeäksi. Demokraattinen yhteiskunta edellyttää säilyäkseen ja kehittyäkseen jatkuvasti vahvistuvaa sivistystä, korkeatasoista koulutusta, vapaata tieteellistä tutkimusta ja yhteiskuntakriittistä demokratiakasvatusta. Moniääninen julkinen keskustelu tarvitsee siihen motivoituneita ja valistuneita asiantuntijoita ja kansalaisia. Poliittinen päätöksenteko olisi nykyajassa mahdotonta ilman vahvaa tieteellistä tietopohjaa. Tieteen ja koulutuksen autonomia on puolestaan mahdollista vain demokraattisessa ja vapaassa poliittisessa järjestelmässä. Samalla suomalaisissa yliopistoissa itsessään on ollut pitkä sisäisen demokratian perinne.

Vuoden 2009 yliopistolakiuudistus ja sitä seuranneet rahoitusuudistukset olivat Suomessa yliopistoja mullistanut historiallinen vedenjakaja. Kolmikantademokratiaa on korvattu hierarkkisella linjaorganisaatiolla, ja tulosperustaisen rahoitusmekanismin lietsoma kilpailu niukoista resursseista korostaa kustannustehokkuutta ja virtaviivaisia hallinnollisia rakenteita, jotka jättävät vain vähän tilaa demokraattisten prosessien erimielisyyksille ja hitaudelle, ja yhä vähemmän aikaa henkilöstölle ja opiskelijoille yhteisiin asioihin perehtymiseen ja niihin vaikuttamiseen. Yliopistojen muutos on osa yleisempää kehitystä, jossa demokraattinen ja managerialistinen hallinta törmäävät yhteen. Yhteiskuntatieteilijät ovat viime vuosikymmeninä analysoineet edustuksellisten demokraattisten järjestelmien heikkenemistä, autoritaarisen managerialismin lisääntymistä sekä kansalaisten kasvavaa tyytymättömyyttä demokraattista päätöksentekoa kohtaan kaikkialla maailmassa.

Työryhmässä käsitellään yliopistojen ja demokratian moninaisia ja muuttuvia suhteita. Työryhmässä kysytään muun muassa mikä on yliopistodemokratian tila 2000-luvulla? Mitä yliopistot voivat tehdä demokratian vahvistamiseksi yhteiskunnissa laajemmin? Jättääkö kilpailukyky-yhteiskunta tilaa demokratialle yliopistoissakaan? Millaisin keinoin korkeakoulupolitiikka, yliopistot ja yliopistolaiset itse tuottavat uudelleen tätä uutta kilpailukyky-yhteiskuntaa ja -yliopistoa ja sen suhdetta demokratiaan? Työryhmä toivottaa tervetulleeksi yliopistoja, korkeakoulupolitiikkaa ja demokratiaa käsitteleviä esityksiä.

Chairperson:

Mikko Poutanen, Tampereen yliopisto, mikko.poutanen@tuni.fi (primary contact)
Hanna Kuusela, Jyväskylän yliopisto, hanna.r.kuusela@jyu.fi
Tuomas Tervasmäki, Tampereen yliopisto, tuomas.tervasmaki@tuni.fi
Tuukka Tomperi, Tampereen yliopisto, tuukka.tomperi@tuni.fi

5.Suomen ulkopolitiikka ennen ja jälkeen Nato-jäsenyyden

Abstract:

Työryhmä kokoaa esitelmiä, jotka käsittelevät Suomen ulkopolitiikkaa. Ne voivat käsitellä niin Suomen ulkopolitiikan aiempia vaiheita, sen pidempiaikaista kehitystä ja ajattelua sekä sen muutosta viime vuosina kuin myös tulevaisuutta. Työryhmä pyrkii yhdistämään niin Suomen ulkopolitiikan tutkimuksen erilaisia teoreettisia kuin myös historiantutkimuksellisia lähestymstapoja.

Chairperson:

Tuomas.forsberg@tuni.fi

6.Valvonta, demokratia ja tieto: turvallisuusviranomaiset informaation kerääjinä ja tuottajina

Abstract:

Työryhmässä tarkastellaan poliisi- ja tiedusteluorganisaatioiden tapoja kerätä ja käyttää informaatiota sekä näiden mahdollisia vaikutuksia demokraattisten instituutioiden kannalta. Eri tyyppinen valvonta muodostaa tärkeän osan turvallisuusviranomaisten informaation tuottamisen prosessista. Valvonnan suunta ja toteuttamisen tavat muodostavat vapaan ja liberaalin demokratian toimintatavoille vieraita ja monesti jopa haitallisia ilmenemismuotoja. Tällaista toimintaa on esimerkiksi epävirallisten asiamiesten käyttö valvonta- ja tiedonkeruutehtävissä. Työryhmässä tarkastellaan näitä teemoja monesta eri lähtökohdasta. Tapausesimerkit voivat olla joko historiallisia tai nykypäivää käsitteleviä. Ryhmässä on kaksi historiaa tarkastelevaa paperia, mutta toivomme, että saisimme ryhmään poikkitieteellistä näkökulmaa muilta oppialoilta, esim. kriminologia, politiikan tutkimus, jne.

Chairperson:

Mika Suonpää (misuon@utu.fi)

Jukka Pesu (jipesu@utu.fi)

7.Political Theory as a Mode of Knowledge

Abstract:

What does political theory know about politics and how does it arrive at this knowledge? While theorising about politics has accompanied political practice from its very emergence, the status of theoretical knowledge about politics has remained in question. Can political theory serve as the epistemic foundation for political practice or is it rather this practice itself that can provide the only possible foundation for political theory? The eventual emergence and institutionalization of political science as an academic discipline aspiring to be a positive science raised further questions about the kind of knowledge offered by political theory. What is the relation between the claims of political theory and the evidence obtained in the empirical research on politics? Are these claims testable in empirical research and, if not, what distinguishes them from normative speculation or, worse, ideological postulation? Alternatively, is political theory epistemically distinct from empirical analysis and form a body of knowledge in its own right? What and who is this knowledge for? The workshop invites papers that complement the practice of political theory with the critical reflection on the epistemic status of this practice.

Chairperson:

Professor Sergei Prozorov, University of Jyväskylä, sergei.prozorov@jyu.fi
Professor Mika Ojakangas, University of Jyväskyla, mika.ojakangas@jyu.fi

8. What do crises demand of democracy?

Abstract:

Crises are (still) a chronic malady in contemporary politics around the world. What can democracies do or ought to do to address the repercussions, redress their citizens and buttress their societies vis-á-vis these crises? Are the current crises even anything new and if so, are democracies equipped to handle them? Can the crises be considered as blessings in disguise – harbingers of a better tomorrow, or are the democracies doomed to repeat the mistakes history has shown? What does the viable post-crisis (if there even if such a thing) democracy look like? Do democratic principles still hold in a world of ever-growing nationalism, militarism, authoritarianism and illiberalism? Do external crises accelerate the crisis of democracy at national and global level? The future role of global governance towards crises also needs consideration The structural deficiencies and power imbalances in the global governance system along with uneven resources to address global challenges such as the COVID-19 pandemic have attracted criticism especially in the so-called Global South. Be it on democracies in crisis or crisis of democracy, this workshop encourages work on all these themes. The workshop is organised by the research consortium Just Recovery from Covid-19 (jure.fi).

Chairperson:

Ensisijaisesti: Waltteri Immonen, UTU, wreimm@utu.fi
(Varalla: Mikko Värttö, UTU, mikko.vartto@utu.fi)

9.Puolueet politiikan tekijöinä asiantuntijavetoisessa demokratiassa

Abstract:

Asiantuntijuus korostuu temaattisesti moniulotteisten ja ajallisesti pitkälle kurottavien yhteiskunnallisten ongelmien hallinnassa. Nostamalla politiikanteon tiedollista ja viestinnällistä vaadetta asiantuntijavetoisuuden voidaan katsoa vaikeuttavan puolueperustaisen edustuksellisen demokratian toimintaa, koska politiikan valmisteluun ja edistämiseen liittyvissä toimissa puolueet nojaavat yhä verrattain pieniin ja usein vapaaehtoisuuteen perustuviin resursseihin. Politiikkavalmistelussa puolueet häviävät hallinnon ja etujärjestöjen asiantuntijaorganisaatioille ja sosiaalisen median dominoimassa julkisuudessa puolueiden linjoista viestiminen hajautuu usein laajoille amatöörien joukoille. Tässä työryhmässä keskustellaan asiantuntijuuden ja politiikan rajapinnasta painottaen edellisen vaikutusta jälkimmäiseen. Ymmärrämme ilmiön kuitenkin korostetun inklusiivisessa ja pluralistisessa hengessä. Puoluenäkökulman lisäksi esitelmän pitäjät voivat lähestyä työryhmän teemaa painottamalla esimerkiksi hallinnon, etujärjestöjen tai median roolia, ja esiteltävät työt voivat keskittyä muodollisten politiikkaehdotusten sijaan myös epämuodollisempiin politiikkatekoihin kuten poliittiseen puheeseen. Riittää kun töissä jotenkin sivutaan sitä, miten erilaiset asiantuntijuudet ja muut institutionalisoituneet rakenteet voivat nykymaailmassa vaikuttaa perinteisen puolueperustaisen edustuksellisen demokratian toimintaan. Toivotamme tervetulleiksi käsitteellis-teoreettiset työt sekä yksityiskohtaiset tapaustutkimukset ja laajemmat vertailevat empiiriset työt. Työryhmässä ei ole menetelmällisiä preferenssejä – erilaiset metodologiat tuottavat arvokasta nyanssia keskusteluun siinä missä temaattinen kirjavuuskin.

Chairperson:

vesa.koskimaa@tuni.fi
mikko.vartto@utu.fi

10.Demokraattisen päätöksenteon suhde tulevaisuuden tutkimukselliseen tietoon

Abstract:

Tulevaisuuden tutkimuksellisesta näkökulmasta demokraattinen ja itsevaltainenkin yhteiskunnallinen poliittinen päätöksenteko on aina pyrkimystä manipuloida tai kontrolloida tulevaisuutta halutun kaltaiseksi, sillä kaikki tällainen päätöksenteko muuttaa tulevaisuutta. Raflaavan sanan ”manipulointi” käyttö on negatiivisesta konnotaatiosta huolimatta perusteltua, sillä puoluepoliittisen päätöksenteon vaikutukset ovat niin negatiivisia kuin positiivisia, riippuen sille vaikutuksen alaisen yksilön sosioekonomisesta asemasta.
Yhä useammin poliittisessa päätöksenteossa legitimoidaan päätöksentekoa vedoten tutkimuksiin, asiantuntijoihin ja tutkimusyhteisöihin. Usein myös käy, että poliitikot piiloutuvat tieteellisten tutkimusten taakse harjoittaessaan lainsäädäntää ja maan hallintaa, vaikka todellisuudessa kaikki poliittiset päätökset ovat arvo-, maailmankuva- ja intressisidonnaisia. Tiede ei vapauta poliitikkoa poliittisesta valinnasta päätöksenteossa. Toisaalta tiedeyhteisöt ovat olleet valmiita osaansa poliittisten päätöksentekojen oikeuttajana, vaikka kaikki tieteellinenkin tieto on suhteellista, sekä tiedostettujen ja tiedostamattomien arvojen ja maailmankuvien muokkaamaa.
Viime vuosina tulevaisuudentutkimusta ja ennakointia on hyödynnetty usein päätöksenteon oikeuttajina, siksi erityisesti tällaista tulevaisuustietoa tulisi perustella lähtien niiden ontologisista, epistemologisista ja metodisista lähtökohdista, jotta niiden väittämillä ei voitaisi manipuloida oikeutusta poliittiselle päätöksenteolle. Toisaalta kun nykyinen hallituksemme määritteli sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisenturvan heikennykset, se jätti tulevaisuuden vaikutusanalyysit tekemättä ja kohtasi vaateita sellaisten tekemiseksi, eli tulevaisuustieto on muodostunut oletusarvoisen tärkeäksi tiedoksi toimivalle demokratialle. Työryhmässä voidaan hakea kriittistä näkemystä tulevaisuuden tutkimuksellisen tiedon perusteista ja sen suhteesta demokraattiseen päätöksentekoon. Kuinka tulevaisuustietoa voidaan esittää puolueettomasti avartamaan käsityksiä, mutta ei rajaamaan poliittista päätöksentekoa?

Chairperson:

Petri Kylliäinen
petri.kylliainen@tuni.fi

11.Kriisistä kriisiin

Abstract:

Tietoon perustuva päätöksenteko on tuttu tavoite, joka toistuu esimerkiksi monissa hallitusohjelmissa. Samanaikaisesti nykyaikaiset, viheliäiset ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, joihin ei ole välttämättä olemassa yhtä, tutkimukseenkaan pohjautuvaa oikeaa, tai järkevää ratkaisutapaa. Tämä korostuu kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa, sillä niihin sisältyy jo lähtökohtaisesti ajatus siitä, että ne ovat kiisteltyjä asiantiloja. Jonkin asian tai tilanteen tulkitseminen kriisiksi asettaa sen tiettyyn kehikkoon, mikä voi rajata käytössä olevia ratkaisumalleja. Tämä jännite näkyy esimerkiksi Suomen kriisinhallintaosallistumista ja sen vaikuttavuutta tarkastelevissa useissa selvityshankkeissa. Poliittiset päätöksentekijät ja hallintokoneisto haluavat selviä tuloksia politiikkatoimiensa vaikutuksista sekä keinoja niiden mittaamiseen, mutta näitä ei useista selvityshankkeista huolimatta ole pystytty antamaan. Kun kriisien ratkaisemisyritysten vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, jää lopulta myös epäselväksi minkälaista asiantuntemusta niissä pohjimmiltaan tarvitaan. Esimerkiksi epäonnistumiset Afganistanissa ja Sahelin alueella nostavat esiin kysymyksen siitä, ovatko kansainvälisiin kriiseihin kohdistetut ratkaisutoimenpiteet luonteeltaan liian kapeita tai kontekstia huomioimattomia ja liian yleisiä? Samanaikaisesti esimerkiksi siviilikriisinhallinnassa trendi kulkee jopa yhä kapeampaa, teknistä asiantuntijuutta kohti, eivätkä tulevaisuuden rauhan- ja kriisinhallintaoperaatiot välttämättä sisällä nykyisenkaltaisia läpileikkaavia demokratia- tai ihmisoikeusperiaatteita. Paneeliin toivotaan esityksiä, jotka nostavat esiin jännitteen politiikan ja asiantuntijuuden välillä suhteessa päätöksentekoon ja toiminnalle asetettaviin päämääriin. Esitysten teemojen ei tarvitse välttämättä liittyä suoraan konflikteihin tai kriisinhallintaan, vaan ne voivat käsitellä myös yleisemmin asiantuntijuuden, evaluaation ja vaikkapa mittaamisen ja indikaattoreiden asettamisen teemoja.

Chairperson:

Paul-Erik Korvela, valtio-opin yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, paul-erik.korvela@helsinki.fi

Jyrki Ruohomäki, johtava asiantuntija, Kriisinhallintakeskus (CMC Finland), jyrki.ruohomaki@cmcfinland.fi

12. Demokraattisen maailmanjärjestyksen mahdollisuus –
Onko demokratialla tulevaisuutta ilman maailmanjärjestyksen demokratisointia?

Abstract:

Työryhmäkutsussa todettiin: ”Nykyaikaisten ja monimutkaisten viheliäiden ongelmien ratkaisut vaativat uusinta ja ajantasaisinta tietoa ja asiantuntijuutta.” Vaikka työryhmäkutsussa edellytettiin lähinnä työryhmiä tiedon ja asiantuntijuuden suhteesta demokratiaan, kyseenalaistamme onko valtiollisella demokratialla tulevaisuutta, ellei nykyistä maailmanjärjestyksen valtatyhjiötä ja sotia lopeteta, sekä kehitetä yksinapaisen hegemonisen valtarakenteen korvaavaa kaikki kansat sisään sulkeva ja osallistava demokraattinen maailmanjärjestys.
Hegemoniateorioiden näkökulmasta nykyisen kaltaisia taistoja maailmanhegemoniasta on nähty viime vuosisadallakin kolme kertaa, mutta tätä edellisillä vuosisadoilla vain n. kerran vuosisadassa. Evoluutionaarisen systeemiteorian näkökulmasta näin usein toistunut ja nyt jo neljättä kertaa käytävä taisto maailmanhegemoniasta viittaa yli toiminnallisten rajojen kasvaneeseen järjestelmään, joka ajautuu yhä uudestaan kaaokseen, jossa maailmanjärjestystä hallinnut hegemoninen valtio menettää valtaansa ja maailmanjärjestys luisuu valtatyhjiöön. EST näkökulmasta edessä on vääjäämättä järjestelmätason muutos. Yksinvaltainen maailmanjärjestys ei ole enää hyväksyttävä ja on epätodennäköistä, että mikään valtio voisi enää voittaa ja hallita maailmanjärjestystä.
Työryhmässä pohditaan kriittisesti demokraattisen maailmanjärjestyksen mahdollisuuksia. Mitä taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia valtaelementtejä se voisi sisältää? Mitä arvoja, tavoitteita ja toimintoja sillä pitäisi olla vallan legitimoimiseksi. Esim. kollektiivisen turvallisuuden käytännöt ratkaisemaan erialisia viheliäisiä, niin ilmaston, ympäristön, ravinnon kuin sotilaallisen turvallisuuden kysymyksiä. Murrosaikoina on ihmiskunnasta löytynyt myös potentiaalia keksiä uusia ratkaisuja ja uusia arvoja ja arvostuksia, miten asiat pitäisi järjestää. Demokraattisen maailmanjärjestyksen tulevaisuuden pohtiminen synkkien pilvien alla olisi nyt paikallaan.

Chairperson:

Petri Kylliäinen
petri.kyllainen@tuni.fi

13.Politics of European Integration and European Parliamentary Elections

Abstract:

European integration is in constant state of flux. Wars in Ukraine and the Middle East have tested EU’s foreign and security policies. At the same time geopolitical tensions continue to challenge EU’s ability to navigate the rapidly changing international environment. Responding to environmental crises and the questions posed by migration are some of the many issues faced by the Union.

All these challenges contribute to political tensions that are likely to become visible in the European Parliamentary elections of 2024. Current polling predicts the rise of right-wing Eurosceptic parties and realignments in the European Parliament. These changes are indicative of the political conflicts and changing party political landscape in Europe.

This panel call for papers and presentations from multiple disciplinary backgrounds focusing on European integration, broadly defined. The aim of this panel is to bring together the varieties of research strands on European integration. What are the crucial research questions on European integration at the moment and looking into the future?

Chairperson:

Johannes Lehtinen: johannes.lehtinen@tuni.fi
Laura Nordström: laura.nordstrom@helsinki.fi

14.Science as Argument. Academic contributions to political debates

Abstract:

From the perspective of political action appeals to science, scholarship, research or academic knowledge are always considered as moves in debates. The validity of the arguments does not depend on the merits of the person presenting the argument – a scholar, an expert or a politician who quotes scholars – but on their audience. Unlike a professor speaking ex cathedra, a speaker to political audience cannot expect to silence the audience with ‘scientific knowledge’. A speaker must be prepared to objections and opposed judgements on the content, strength, relevance and value of the argument for the topic on the agenda from the audience. The parliamentary committee sittings are paradigmatic situations, in which the members are experienced to judge scholarly arguments from opposed perspectives and debates pro et contra are expected as part of the procedure. Professors speaking in committee hearings must give up their academic arrogance and understand that imagining different viewpoints and debating on the strengths and weaknesses on the motions is part and parcel of parliamentary debates. They should also recognise that debates are also an inherent part of academic scholarship and they could learn debating from politicians in parliament.

Chairperson:

Kari Palonen, University of Jyväskylä, kari.i.palonen@jyu.fi
Taru Haapala, Universidad Autónoma de Madrid, taru.haapala@uam.es

15.The illiberal threat to democracy

Abstract:

In this panel we focus on examining the spread of illiberal values in Finland and beyond. While several studies have looked at democratic backsliding, few acknowledge that in democracies this backsliding rarely involves challenging democratic principles such as the right of the majority to make decisions directly or through the election of representatives. Instead, it involves the curtailment of liberal principles such as minority rights, the independence of the judiciary or the freedom of the media, which often go hand in hand with an appreciation of democratic principles such as the right of the people to govern. This insight may provide new perspectives on the mechanisms underpinning contemporary challenges to democracy, as both elites and citizens seem to value democracy in theory while being unwilling to support it in practice. We are interested in both theoretical and empirical work that explores the spread of illiberal values among political actors and the general population, and what this means for the future of democracy. The focus of contributions may be on developments in Finland or provide a comparative perspective. We are particularly interested in papers that examine the interplay between elite illiberal rhetoric and popular demand for illiberalism in the general public.

Chairperson:

Henrik Serup Christensen, Åbo akademi University (Henrik.christensen@abo.fi)
Nanuli Silagadze, Åbo Akademi University (nanuli.silagadze@abo.fi)

16.Political Ethnography

Abstract:

Political ethnography broadens possibilities to study practices and relations that constitute democratic life, real-life experiences of knowledge production, and practitioners’ understandings on expertise in politics.

Political ethnography addresses a host of research questions informing both positivistic and interpretivist inquiry in Political Science and International Relations. As such, there has been an effort to make research methods transparent and demystify fieldwork practices, across ontological and epistemological positions.

The section calls for theoretical, empirical, and methodological papers / well-developed presentations on the following, but not exclusive themes:
– Empirical phenomena: Ethnographic research into political practices and settings, such as political knowledge and expertise, representation, participation, power relations in and around political institutions, inclusion and transnationality, lobbying, parliamentary activities, gendered practices, political organisation, mobilisation, populism, and European integration.
– Doing ethnography, new and established challenges and opportunities: Digital ethnography and AI, gaining access, interpersonal relations during fieldwork, conducting ethnography within local/national/EU/ international contexts, techniques of representation, writing ethnographically
– The relationship between ethnographic findings and democracy: Informing policy and institutional change; public engagement, social critique and participation in coalitions for change.

We encourage submissions from scholars of varying levels of seniority and with (inter) disciplinary approaches.

Chairperson:

Salla Mikkonen, salla.m.mikkonen@uef.fi Doctoral Researcher, Lobbying in Finnish municipalities – project, The University of Eastern Finland

Kaisa Kurkela, kaisa.kurkela@uwasa.fi Postdoctoral researcher, Lobbying in Finnish municipalities – project, The University of Eastern Finland

Cherry Miller, cherry.miller@helsinki.fi Academy Research Fellow in Gendering Parliamentary Diplomacy in EU27-UK Relations (GenParlDip) project, University of Helsinki

17.The Use of Memory/History in International Politics

Abstract:

Over the last decades the use of memory/history in international politics became the subject of astounding academic interest leading to the emergence of a research field called “(international) politics of memory”. Over the last decades, scholars in Sociology, History, Nationalism Studies, Cultural Studies, International Relations, Public Policy, Political Science, Law, and the like have explored the questions of security, power, language, emotions, gender, identity, trauma, justice, peace, and democracy linked to the use of history across time and space (see Klymenko 2022, Rech 2016). In relation to the conference topic, it appears that the relationship between memory/history and expertise is curiously ambivalent. Historical narratives may be used to challenge rationalist forms of expertise, yet the power and authority of expertise relies on narratives of rationalisation.

Given these entanglements there is room for a discussion on the issues of theory-building, methodology, research methods, empirical cases, policy implications, and the like. We anticipate that the papers presented within this section will advance this field of study by drawing on the insights of the above-mentioned disciplines. We encourage both early-stage and experienced scholars to contribute to this section, and we believe that this exchange will build a fruitful platform for future research cooperation.

Chairperson:

Lina Klymenko, Helsinki Collegium for Advanced Studies, University of Helsinki
Walter Rech, Faculty of Law, University of Helsinki

lina.klymenko@helsinki.fi
walter.rech@helsinki.fi

18.Feminismi, tieto ja demokratia

Abstract:

Asiantuntijatietoon vetoaminen ja näyttöperusteisen päätöksenteon korostuminen luonnehtivat keskeisesti nykyistä poliittista toimintakulttuuria. Vaikka tutkitun tiedon merkitystä politiikassa on tärkeä puolustaa, politiikassa on aina kyse myös arvoista ja ideologioista. Näin tieto kytkeytyy vääjäämättä myös poliittisiin valtakamppailuihin. Siksi on demokratian kannalta tärkeää kysyä: miten erikoistuneen asiantuntijuuden ja ammattimaisen tiedontuotannon korostuminen politiikassa muovaa poliittisen vaikuttamisen ja osallistumisen käytäntöjä ja ehtoja?

Työryhmämme kutsuu tarkastelemaan feministisen tiedon roolia nykyisessä poliittisessa kulttuurissa sekä pohtimaan tapoja, joilla feministinen tieto ja politiikka voivat haastaa vallitsevaa tietoa ja tietämisen käytäntöjä. Esitykset voivat tarkastella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaisia edellytyksiä kansalaisjärjestöjen tai marginalisoitujen ryhmien tuottamalla (kokemus)tiedolla on vaikuttaa ja tulla kuulluksi erikoistunutta ja ammattimaista tiedontuotantoa korostavassa poliittisessa kulttuurissa? Millaisin ehdoin feministinen tieto voi tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi päätöksenteossa? Miten yhteiskunnalliset, risteävät valtahierarkiat muovaavat sitä, keiden ja millainen tieto esitetään poliittisessa keskustelussa arvoneutraalina ja objektiivisena, keiden taas ideologisena ja epärelevanttina?

Työryhmäämme ovat tervetulleita niin empiiriset, teoreettiset kuin metodologisetkin esitykset. Feminististen näkökulmien lisäksi työryhmään voi lähettää tiedon ja politiikan suhteita muista kriittisistä – esimerkiksi antirasistisista, dekolonialistisista tai ekologisista – näkökulmista, jotka korostavat tietoa ja politiikkaa väistämättä toisiinsa kietoutuneina. Lisäksi työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita esitykset kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, kuten järjestöiltä; nämä esitykset voivat käsitellä esimerkiksi pyrkimyksiä demokratisoida asiantuntijavetoista päätöksentekoa tai kokemuksia järjestötyöstä näyttöä korostavassa poliittisessa kulttuurissa.

Chairperson:

Heini Kinnunen, heini.kinnunen@utu.fi, Emma Lamberg, emma.lamberg@utu.fi, Taru Lepistö, taru.e.lepisto@utu.fi

19.Finnish National Elections Unravelled

Abstract:

A year after the parliamentary elections, and having presidential and EU elections, electoral research is more relevant than ever. Having collected the 2023 data, FNES wants to encourage electoral scholars to present their ideas and findings especially related to the parliamentary, but also the two recent elections.
This workshop, therefore, concentrates on studies of the Finnish national elections, and especially on research that has used the Finnish National Election Study data as its focus.

This workshop covers topics related to political behavior, political parties, and other indicators of democracy and society in the context of Finnish national elections. This includes studying topics such as voting behavior, public opinion, trust, media consumption, political interest, and election campaigns. We invite participants to make contributions to Finnish national election research using both Finnish National Election Study data and other original data. We welcome submissions from both junior and established researchers. The workshop will be held in English, but contributions can be written in either English, Finnish or Swedish.

Chairperson:

Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto
theodora.helimaki@helsinki.fi

20.Legitimiteetti ja auktoriteetti politiikassa

Abstract:

Tässä työryhmässä tarkastellaan kahta politiikan keskeistä käsitettä: auktoriteettia ja legitimiteettiä. Käsitteitä lähestytään eri teoreettisista, empiirisistä ja käsitteellisistä lähtökohdista käsin. Lähestymistapa voi olla myös historiallinen: kuinka politiikan auktoriteetti ja legitimiteetti ovat muuttuneet eri vuosikymmenten aikana? Käsitteiden teoreettinen tarkastelu voi keskittyä esimerkiksi käsitteiden välisiin suhteisiin tai yksittäisen käsitteen syvempään analyysiin. Empiirinen tarkastelu taas voi pitää sisällään esimerkiksi Suomea tai eurooppalaista politiikkaa koskevaa analyysia. Hajer (2009) analysoi nykyisen medioituneen politiikan kykyä tuottaa auktoriteettia ja saada sitä kautta legitimiteettiä tilanteessa, jossa perinteisiin instituutioihin kiinnittyvää auktoriteettia haastetaan eri puolilta. Kompleksisia politiikkakysymyksiä voidaan harvoin enää ratkaista pelkästään kansallisen lainsäädännön piirissä, vaan niiden hallintaan tarvitaan myös kansalliset rajat ylittävää säätelyä ja yhteistyötä. Hajer viittaa ilmiöön politiikan ”auktoriteettiparadoksina”, joka on havaittavissa monissa yhteiskunnallista päätöksentekoa vaativissa kysymyksissä. Esimerkiksi koronapandemia, ilmastonmuutos ja energiakriisi edustavat sellaisia uhkia, joiden hallintaan tarvitaan kansalliset rajat ylittävää auktoriteettia, jolla on riittävää legitimiteettiä. Työryhmän taustalla on WELGO tutkimushanke, jossa tutkitaan terveyskriisien hallintaa Suomessa.

Chairperson:

Johanna Vuorelma, yliopistotutkija, valtio-opin dosentti, Eurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto, johanna.vuorelma@helsinki.fi

21.Poliittinen talous

Abstract:

Poliittisen talouden tutkimus on vakiintunut Suomessa omaksi tutkimusalakseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keväällä 2023 vietettiin Poliittisen talouden tutkimuksen seuran 10-vuotisjuhlaa. Yhtä vanha on myös alan tutkimusta suomeksi julkaiseva Poliittinen talous -lehti. Poliittisen talouden tutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja näkökulmia poliittisen talouden tutkimukseen voidaan ammentaa esimerkiksi niin sosiologiasta, politiikan tutkimuksesta kuin taloustieteestäkin. Alan historiallisten juurten voi nähdä ulottuvan jo varhaiseen poliittiseen taloustieteeseen 1700-luvulle, aikaan ennen nykyistä yhteiskuntatieteiden jakaantumista.

Kutsumme työryhmään laajasti poliittisen talouden tutkimukseen kiinnittyviä esitelmiä. Esitelmissä voidaan tarkastella esimerkiksi vallitsevia talouspolitiikan instituutioita, talouspolitiikan ideoita, erilaisia tapoja ymmärtää talous tai talouden kytkentöjä muihin yhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan osiin. Tervetulleita työryhmään ovat niin empiiriset kuin teoreettiset tutkimukset ja tutkimusideatkin. Teoreettiset näkökulmat voivat olla esimerkiksi feministisiä, keynesiläisiä tai marxilaisia vain muutamia mainitaksemme. Erityisen toivottavia ovat päivien teemaan “demokratia, tieto ja asiantuntijuus” linkittyvät esitykset, mutta kaikenlaiset poliittiseen talouteen liittyvät esitykset ovat tervetulleita. Esitykset voivat olla valmiita tai puolivalmiita tutkimuksia tai tutkimussuunnitelmia tai -ideoita.

Chairperson:

Aatu Puhakka, Tampereen yliopisto
aatu.puhakka(at)tuni.fi
Jussi Systä, Tampereen yliopisto
jussi.systa(at)tuni.fi

22.Impacts of democratic innovations in contemporary governance and politics

Abstract:

Democratic innovations are praised for their potential to solve the crises and challenges of representative democracy and contemporary governance. Instruments such as deliberative mini-publics, participatory budgeting, citizens’ initiatives, and civic technology have been developed and studied with an accelerating pace during the last few decades. When organised well and connected to decision-making, they offer citizens meaningful opportunities to form opinions and influence policy, and provide valuable knowledge to decision-making and wider audience. However, critical views contend that democratic innovations may hamper representative decision-making and frustrate participants. It is therefore crucial to ask, for example, whose voice is heard in democratic innovations and how these participatory mechanisms compare to other types of knowledge and expertise in decision-making.

This workshop aims to bring together research on different types of democratic innovations to discuss and compare their impacts in contemporary governance and politics. We define democratic innovations as new procedures and mechanisms that have been specifically developed to “reimagine and deepen the role of citizens in governance processes by increasing opportunities for participation, deliberation and influence (Elstub & Escobar, 2019)” outside elections. We welcome both theoretical papers as well as empirical papers focusing on the impacts on participants, policy or the public.

Chairperson:

Maija Jäske, University of Turku, mhkarj@utu.fi; Kaisa Herne, Tampere University, kaisa.herne@tuni.fi; Janette Huttunen, Åbo Akademi University, janette.huttunen@abo.fi

23.Knowledge on migration(s) and political decision making – is anyone listening?

Abstract:

The working group responds to the 2024 FPSA theme of democracy, knowledge and expertise by focusing on how knowledge regarding immigrants are taken into account in societal discussion and decision-making.

Research knowledge on migration related phenomena is rapidly accumulating. From existing research, we know that the integration of immigrants into Finnish society (and vice versa, the integration of society into immigration) involves many kinds of problems and that the participation of immigrants in society is weaker than that of other citizens by many measures. However, one can critically ask how this knowledge finds its way into political planning and decision-making? Or to what extent immigrants have opportunity to participate in the production and dissemination of research knowledge about themselves? Among immigrants, it is repeatedly pointed out that their experiences and voices are not heard in Finnish society. For those interested in the quality of political decision-making, such experience should raise serious concerns.

The working group welcomes presentations in which the question of the relationship of migration-related knowledge to decision-making is examined from different perspectives. The presentations can also reflect on how dialogue and collaboration between immigrants and policy makers could be developed to allow wider inclusion of migrant voices.

Chairperson:

Tiina Rättilä, University of Eastern Finland, tiina.rattila@uef.fi
Piritta Parkkari, University of Eastern Finland, piritta.parkkari@uef.fi

24.Populismi ja kriminaalipoliittinen päätöksenteko

Abstract:

Rikollisuus ja sen kontrollointi ovat äänestäjiä kiinnostavia asioita. Aihe myös tunnetaan paremmin kuin monet muut politiikan lohkot. Ideaalin demokraattisen diskurssin seurauksena rikollisuuteen myös reagoitaisiin oikealla tavalla. Jos reagointi koettaisiin liian ankaraksi tai liian lieväksi, kansalaiset äänestäisivät valtaan henkilöt, jotka tekisivät kansan oikeustajua paremmin vastaavia kriminaalipoliittisia päätöksiä. Usein valtaa kuitenkin tavoitellaan kriminaalipoliittisilla näkemyksillä, joille ei löydy tukea tutkitusta tiedosta. Kriminaalipolitiikka onkin erityisen otollista maaperää populismille eli argumenteille, joilla pyritään vetoamaan enemmän kuulijoiden tunteisiin kuin järkeen. Viimeisen 10–20 vuoden aikana myös sosiaalinen media on vahvistanut populismin merkitystä kriminaalipolitiikassa.

Suomessa teoreettisella kriminaalipolitiikalla eli tieteeseen perustavilla kriminaalipoliittisilla argumenteilla on toistaiseksi ollut selkeä vaikutus käytännön kriminaalipolitiikkaan. Tutkittuun tietoon tukeutuminen on suojellut kriminaalipoliittisen päätöksenteon rationaliteettia sekä samalla rangaistusjärjestelmän sisäistä systematiikkaa, kun myös rikoslainsäädäntöä on kehitelty tietoperusteisesti. Suomessa onkin totuttu ajattelemaan, että kriminaalipoliittista päätöksentekoa on suojeltava sitä aina uhkaavalta populismilta. Kääntöpuolena on, että osa kansalaisista kokee kriminaalipoliittisen päätöksenteon vieraantuneen todellisuudesta.

Työryhmässä tarkastellaan laaja-alaisesti ja monitieteisesti tieteellisen tiedon, populismin ja kriminaalipoliittisen päätöksenteon välisiä suhteita. Tarkastelutapa voi olla historiallinen, nykyaikaa luotaavaa tai tulevaisuutta visioiva. Alustukset voivat olla yhtä lailla teoreettisia puheenvuoroja kuin käytännön tapausesimerkkejä. Keskustelijoiksi toivotaan eri tieteenalojen edustajia.

Chairperson:

Tatu Hyttinen, Turun yliopisto (tatu.hyttinen@utu.fi)
Jasmin Hannonen, Turun yliopisto (jasmin.h.hannonen@utu.fi)
Henna Hyvärinen, Turun yliopisto (henna.p.hyvarinen@utu.fi)

25.Kulttuurisodat, polarisaatio ja demokratia

Abstract:

Nykyisten kulttuurisotien taustalla ovat paitsi erilaiset maailmankatsomukset, mutta erityisesti tiedonvälityksen ennennäkemätön murros. Kulttuuritaistelut voidaan nähdä niin kielen, vallan kuin piittaamattomuudenkin yhteenliittymänä. Viime mainittu liittyy ajatukseen might makes right eli ylenkatseesta sääntöjä ja muodollisuuksia kohtaan. Kyse on kielen halventamisesta ja tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä käsitteiden merkityksiä ja taustoja kohtaan. Siksi on väärin arvioida kulttuurisotien tapahtuvan vain liberaalien tai konservatiivisten arvojen välillä. Vaikka demokraattisessa politiikassa instituutioiden merkitys korostuu, juuri instituutioiden rappeutumista ja siihen liittyvää luottamuksen heikentymistä on tapahtunut esimerkiksi Yhdysvalloissa. Hyvin usein juuri Yhdysvallat näyttäytyykin polarisaation arkkityyppinä, osittain todennäköisesti johtuen sen kulttuurihegemonisesta asemasta maailmassa, mutta samanlaiset kehityskulut ovat tuttuja myös muualla, Suomi mukaan lukien.

Sosiaalisen median myötä ”kirjoitettu kulttuuri” on vahvistunut, kun sekä viestintä että sen nopeus ovat lisääntyneet: kakofonisen äänimäärän kasvaessa yksinkertaisetkin yhteiskunnalliset käsitteet pirstaloituvat. Sosiaalisessa mediassa poliittinen keskustelu taantuu helposti kansanvaltaistuneeksi propagandaksi, jossa vuoropuhelun sijaan kaikki huutavat mitä ajattelevat – tai eivät ajattele. Tämä johtaa heimokäyttäytymiseen, poliittisten johtajien ympärille keskittyviin valtapiireihin ja luo sitä kautta uhan demokraattisille käytänteille.

Näiden reaalimaailman ongelmien lisäksi huomionarvoista on myös se, mistä oikeastaan puhumme käyttäessämme käsitteitä kuten demokratia, ihmisoikeudet tai oikeusvaltio? Ovatko käsitteet aina täysin yksiselitteisiä, vain onko niitä mahdollista tulkita monella tavalla? Näiden vaikeiden ja moninaisten kysymysten takia toivotamme tervetulleiksi niin teoreettiset ja empiiriset lähestymistavat aihepiiristä.

Chairperson:

Heino Nyyssönen (YTT), Turun yliopisto
heino.nyyssonen@utu.fi

Jussi Metsälä (YTM), Turun yliopisto
jussi.metsala@utu.fi

26.Politics of the Environment

Abstract:

The ‘silent revolution’ and the spread of social liberal values since the late 1970s has led to the amplification of cosmopolitan orientations among populations of a number of Western democracies. These developments have administrated, among other things, risen emphasis of environmental protection and growing support of climate change mitigation policies. On the other hand, these structural developments have created a backlash; high support for right-wing populists, who advocate for less ambitious climate policies and stripping of regulation meant to protect the environment or even question the existence of climate change altogether.

Politics concerning the environment have become, for example, an important item in the political agenda, a key component among social movements and a major source of political division among the electorate. This workshop seeks contributions from all perspectives focusing on the issues related to environmental and climate change policies.

Chairperson:

Mikko Leino, molein@utu.fi

27.Poliittinen talous -lehden vastaanotto

Abstract:

Tervetuloa kaikki Poliittinen talous -lehden vastaanotolle, jossa aiheena on lehden globaalin poliittisen talouden teemanumero (1/2024). Tarjolla virvokkeita ja pientä syötävää. Tilaisuuden alussa lehden päätoimittajat Laura Nordström ja Matti Ylönen haastattelevat teemanumeron vertaisarvioidun artikkelin kirjoittajaa Niina Karia Euroopan talous- ja rahaliiton poliittinen taloudesta, jonka jälkeen on vapaamuotoista seurustelua ja keskustelua poliittisesta taloudesta.

Chairperson:

Järjestäjät:
Poliittinen talous -lehti
Päätoimittajat Laura Nordström (laura.nordstrom@helsinki.fi) ja Matti Ylönen (matti.v.ylonen@helsinki.fi)