Lukeva ryhmä ja luokka

Jokaisella ryhmällä on oma lukijahistoriansa. Ryhmän lukijahistoria alkaa rakentua ryhmän jäsenten astuessa yhteiseen tilaan. Lukevan ryhmän tiloista näkee, että siellä luetaan kaikenlaista ja monin tavoin. Ryhmällä on yhteisiä kirjoja, suosikkihahmoja ja lempitarinoita. Opettaja voi tietoisesti tukea ryhmän lukijahistorian muodostumista viittaamalla yhteisesti luettuihin kirjoihin. Luonnosta voi löytyä paikka, jossa luokan suosikkikirjan päähenkilö viihtyisi ja joku lapsista voi muistuttaa päähenkilön parasta ystävää. Luokkaan ja ryhmään alkaa muodostua yhteisiä kertomuksia ja lukumuistoja, joista tulee osa ryhmän jäsenten lukijaidentiteettiä.

Lukevan ryhmän tiloissa on kirjallisuutta, joka on järjestyksessä ja lasten ja nuorten saatavilla. Kirjallisuutta luetaan ja käytetään tarpeiden ja omien taitojen mukaan. Luetaan muille ja itselle moniin tarkoituksin ja monissa tilanteissa. Lapset ja nuoret osallistuvat lukuhetkien suunnitteluun ja valitsevat luettavaa. Kaikki ovat aktiivisia toimijoita yhdessä ja itsenäisesti. Lukevassa ryhmässä luetaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti monenlaisia tekstejä ja lukumateriaaleja liitetään monenlaisiin laajaalaisiin projekteihin. Jo varhaiskasvatusryhmissä voi puhua lukemisesta, sillä lapset lukevat pienestä lähtien kuvia, toimintaa tai vaikka eleitä ja ilmeitä.

Opettaja mallintaa lapsille ja nuorille lukevan yhteisön rakentumista ja huolehtii, että jokainen onnistuu ja kokee iloa. Vähitellen opettaja vähentää lukemisen tukeaan ja voi luottaa lasten ja nuorten lukijuuteen. Lukemista kannattaa kuitenkin konkretisoida: mitä lukeminen tarkoittaa ja miten lukumateriaali valitaan. Lukuhetkiin pitää varata riittävästi aikaa ja kuunnella lapsia. Tekstiin motivoitumisen keinojakin on hyvä opettaa.