Luova toiminta
Luova kirjallisuuskasvatus antaa vankan pohjan lukijayhteisön synnyttämiseen lapsiryhmään tai luokkaan. Luova toiminta tukee kirjallisuuteen ja lukijuuteen kiinnittymistä, sillä taiteen eri muodot tarjoavat tapoja ilmaista omaa lukukokemustaan ja jatkaa sitä, yksin tai yhdessä. Kieli ja taide kytkeytyvät molemmat muun muassa tunne-elämään, materiaalisuuteen, kehollisuuteen, objekteihin ja paikkoihin. Näin taidelähtöisin menetelmin on mahdollista muuttaa ihmisten käsityksiä ja toimintaa. Kun lapsi elää kirjan hahmon seikkailuja tai elinympäristöjä moniaistisesti ja -taiteisesti läpi, lukukokemus on kokonaisvaltainen. Lapsi omaksuu vaikkapa henkilöhahmon tapoja sanoittaa tunteitaan tai tehdä näkyväksi ongelmaa, kun elää tarinaa monella tasolla läpi.
Taidelähtöinen, luova kirjallisuuskasvatus on eheyttävää, laaja-alaista oppimista. Se yhdistelee paitsi eri taiteen muotojen oppimista, opettaa myös sosiaalisemotionaalisia taitoja. Lisäksi kirjallisuuden kautta oppii erityyppisiä asioita ja ilmiöitä valitun kirjallisuuden sisällöstä riippuen. Kun erilaisia luovan toiminnan muotoja yhdistellään, syntyy holistinen tarina tai tarinan kokonaistulkinta, joka muodostaa yhteisöllisen lukemisen ytimen. Näin tarinan rakentamiseen tarvitaan kaikkia ryhmän lapsia, sillä jokaisen panos on tärkeä kokonaisuuden synnyttämisessä.
Tukemalla lasten ja nuorten luovuutta lukemisen yhteydessä kannustetaan heitä samalla kirjan pariin ja syvennetään lukukokemusta. Luovaa toimintaa voi yhdistää kirjavalintoihin, myönteisen lukuilmapiirin synnyttämiseen, luettavaan eläytymiseen, omien tulkintojen luomiseen ja jakamiseen sekä lukupaikkojen ja kirjallisuuskeskustelujen synnyttämiseen.
Taiteen monien muotojen yhdistäminen kirjallisuuteen on kirjallisuuskasvatuksen ydintä TARU – Tarinoilla lukijaksi -mallissa (ks. kuvio 1). Tavoitteena on henkilökohtaisen suhteen synnyttäminen tekstiin. Eläytyvä lukeminen merkitsee siinä henkilökohtaisen kokemuksiin perustuvan siteen luomista lukijan ja tekstin välille, tekstin merkityksellistämistä lukijan mielessä. Eläytyvään lukemiseen päästään herättelemällä tekstin pohjalta omia kokemuksia, tunteita ja mielikuvia ja jakamalla niitä. Samalla kehittyy fiktiivisen tekstin tulkintaan olennaisena sisältyvä mielikuvituksen käyttö. Tekstiin eläytymistä edistetään aistiharjoituksin ja kokemuksellisen oppimisen työtavoin. Teksteistä ja teksteille synnytetään merkityksiä eri merkityksenantokanavin: äänen, visuaalistuksen ja kehollisen ilmaisun avulla. Merkityksiä jaetaan ja käsitellään yhdessä, jolloin erityppisiä tulkintoja saadaan näkyviin. Samalla lukijayhteisöön rakennetaan sallivaa asennetta: monenlaiset lähestymistavat ovat mahdollisia ja tulkinnat sallittuja.
Kuvio 1.@TARU-malli
