EU Careers -uralähettilään kynästä: Edes EU-urasta kiinnostuneen ensiaskeleet eivät ole mahdottomia

29:3 on on suhdeluku, joka kuvastaa suomalaisten siirtymistä eläkkeelle Euroopan unionin työtehtävistä. Orpon hallituskauden aluksi laaditussa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan, valtioneuvoston kanslian sekä valtiovarainministeriön selvityksessä todetaan, että unionin työtehtävistä siirtyy eläkkeelle keskimäärin noin 29 suomalaista vuosittain siinä missä eläköityneiden tilalle unioniin hakeutuvia suomalaisia on vuosittain kolme. Eläköityvien ja vähäisten hakijamäärien epätasapaino on toisin sanoen trendi, joka pitkällä aikavälillä konkretisoituessaan tarkoittaa suomalaisten yhteiskuntajärjestelmän ja erikoisosaamisen ymmärryksen heikentymistä EU-tason valmisteluelimissä ja päätöksentekokoneistoissa. “Tarttis tehrä jottai”, saattaisi turkulainen edesmennyt presidentti toisin sanoen ongelmaan todeta!

Kampuksella kulkiessani olen toistuvasti huomannut, kuinka EU:lla työskentely – tai ainakin hetken urapiipahdus unionilla – kiinnostavat monia. Lyhenteiden, satojen eri kategorioiden ja kymmenien toimielinten digisivuviidakon keskellä EU-uralle suunnistaminen tuntuu monella jäävän kuitenkin toteutumattomaksi ajatukseksi. Onneksi unionille suuntautumisen toteuttamisen aloittamisen kompleksisuutta on kuitenkin myös mahdollista helpottaa.

Rajaus omasta kiinnostuksesta voi esimerkiksi olla toimiva ensimmäinen askel. Aivan kuten muuallakin työelämässä, voi unioninkin tuhannet työtehtävät jakaa kolmeen eri kategoriaan; harjoitteluihin, määräaikaisiin työtehtäviin sekä pysyviin virkasuhteisiin. EU-tason työtehtävien suuresta määrästä johtuen jo pelkkä päätös siitä, etsiikö harjoittelua vai pitkäaikaisempaa työtehtävää, vähentää EU-välilehtien määrää huomattavasti.

Toiseksi EU-työtehtävistä kiinnostunutta hyödyttänee tieto siitä, että tuo kuuluisa käsite ‘EU:n virkakilpailu’ on itsessään puhdas yläkäsite, joka jakautuu kolmeen eri kilpailuformaattiin erilaisine painopisteineen; yleisuran (generalist) kilpailuihin, erityisurien (specialist) kilpailuihin ja sisäisiin kilpailuihin. Siinä missä yleisuran kilpailujen rekrytoinnit painottavat uransa alkuvaiheessa olevia hakijoita, erityisuran kilpailut on tarkoitettu työkokemusta jo kartuttaneille asiantuntijoille. Kolmantena mainitut sisäiset kilpailut puolestaan on tarkoitettu unionissa jo työskenteleville eivätkä siksi lähtökohtaisesti myöskään ole relevantteja monellekaan opiskelijalle.

Kolmanneksi hakemisen toteuttamista helpottanee ymmärrys virkamieskilpailujen luonteesta. EU:n virkamieskilpailut eivät lähtökohtaisesti ole kansallisia vaan niitä järjestää EU:n henkilöstövalintatoimisto (EPSO). Nimenomaisen työnkuvan osaamistavoitteiden ohella yleisuran kilpailuissa painotetaan varsinaisen asiaosaamisen lisäksi yleistä EU-tietoutta, jota testataan monivalintatestin muodossa. Virkamieskilpailut ovat usein monivaiheisia eikä ensimmäisestä osiosta läpäiseminen tarkoita välitöntä työtehtävään palkkausta vaan vasta rekrytointiprosessin myöhempiin vaiheisiin etenemistä. Näin on tosin myös monessa kansallisen puolen rekrytointiprosessissa.

Moniportaisuudestaan huolimattaan mikään mahdottomuus saatika yhden alan yksinoikeus EU-virkamieskilpailusta loppuun asti selviäminen ei kuitenkaan ole. Unionin toimielimet sekä yli 30 erillisvirastoa tarjoavat niin biologille, juristille, kasvatustieteilijälle, kemistille, kielitieteilijälle, lääkärille, teekkarille, toimittajalle, tutkijalle, taloustieteilijälle, rahoittajalle, sosiologille kuin lukuisan muunkin alan osaajalle kansainvälisyyttä ja haasteita.

Pisa-tutkimusten mukaan pitkäjänteisyys ja sinnikkyys ovat viime vuosina heikentyneet Suomessa. Tutkimustieto pitänee paikkansa, mutta myös toisenlaisia ihmisiä olen viimeisen kahden lukuvuoden aikana kampuksella kulkiessani kovin kohdannut. Itse en epäile hetkeäkään, etteikö iltapäivisin ainejärjestötoiminnassa yhteisen ilon vuoksi haalareille uhraavilla ainejärjestöaktiiveilla, orientaatioviikolle heittäytyvillä fukseilla tai luennoilla professoreita haastavilla pohtijoillakin olisi saumoja löytää halutessaan itsensä muutaman vuoden päästä eurooppalaisen alansa huipputehtävistä!

—
Saku Leskinen,
Turun yliopiston EU Careers -uralähettiläs lukuvuonna 2026-2027

P.S. Jos jokin sinussa jäi miettimään, miten EU-uralle voi hakeutua tai minkälaisia tehtäviä EU:lta tarkkaan ottaen löytyy, kannattaa piipahtaa keskusteluhetkelle EU Careers -uralähettilään pop up -infopisteellä. Pop up -pisteet järjestetään tiistaina 10.11. kl. 14:00-16:00 opiskelijakeskus Discossa sekä tiistaina 8.12. kl. 11:00-12:30 Assarin ullakon alakerrassa. Joulukuun pisteellä mukana on myös Åbo Akademin EU-uralähettiläs Eden Wessman.

P.P.S. Suomen yliopistojen EU-uralähettiläiden ylläpitämän Instagram-tilin nimi on @eucareersfinland.