Opinnäytetyö toimeksiantona

• Tutkimusaihe ja sen rajaus:
  • Aihetta ja sen rajausta pohtiessasi kannattaa jättää hieman liikkumavaraa, koska toimeksiannoissa pyritään etsimään tasapaino sinun toiveidesi ja oppiaineen tieteellisyyden vaatimusten välillä.
  • Opinnäytetyötä tehdään ensisijaisesti omalle laitokselle. Opiskelijan on hyväksytettävä tutkimusaihe ja sen rajaus opinnäytetyön ohjaajalla.
  • Toimeksiantona tehtäviltä opinnäytetöiltä edellytetään aina samanlaista objektiivisuutta ja puolueetonta tarkastelutapaa kuin muilta tutkimuksilta.
• Realistinen aikataulu:
  • Oppiaineissa opinnäytetyöohjaus etenee tietyn aikataulun mukaisesti, mikä voi vaikuttaa opiskelijan mahdollisuuteen saada toimeksianto valmiiksi. Opinnäytetyön tekemiseen on oppiaineessa varattu tietty aika (esim. yksi lukuvuosi).
  • Aikataulusta kannattaa keskustella ja sopia ottaen huomioon myös työskentelyn välietapit.
• Raportointi ja tekijänoikeudet:
  • Haluatko toimeksiantajana erillisen raportin tutkimuksesta vai toimiiko opinnäytetyö raporttina?
  • Jos tutkimusaineisto sisältää toimeksiantajan liike- tai ammattisalaisuuksia, voi tutkielmasta kirjoittaa kaksi versiota. Julkaistavasta versiosta jätetään pois tunnistamista helpottavat tai salaisina pidettävät tiedot ja ne raportoidaan toimeksiantajalle erikseen.
  • Tutkielman tekijänoikeudet kuuluvat opiskelijalle.
• Vastuunjako:
  • Mitä materiaaleja opinnäytetyön tekijä tarvitsee toimeksiantajalta?
  • Saako työn tekijä ohjausta toimeksiantajalta? Kuka toimii yhteyshenkilönä?
  • Toimeksiantajan on hyvä nimetä yhteyshenkilö, jolta opiskelija voi pyytää käyttöönsä aineistoja ja ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Lopputulos on usein parempi, jos opiskelija ja yhteyshenkilö keskustelevat säännöllisesti työn etenemisestä.
• Korvaus tai palkka:
  • Opiskelijalle voidaan maksaa toimeksiantona tehtävästä opinnäytetyöstä joko palkkaa, kulukorvausta tai veronalaista palkkiota. Jossain tilanteissa myös apuraha on mahdollinen.

Opinnäytetoimeksiannosta on ehdottoman suositeltavaa tehdä kirjallinen sopimus. Sopimusosapuolina ovat vähintään tilaaja ja opinnäytetyön tekevä opiskelija. Joissain tilanteissa on mahdollista, että sopimusosapuolena on myös opinnäytetyön ohjaaja. Sopimuksen kohteena ovat ennalta määritelty tutkimustyö ja sen tulokset. Pohjana voitte käyttää Turun yliopiston sopimusmallia.

Sovittavia asioita

• Opinnäytetyön aihe / työ, jonka tekemisestä sovitaan.
• Korvaus tai palkka, joka työstä maksetaan.
• Palkkion maksuaikataulu ja maksun suorittamiseen liittyvät ehdot (esim. maksetaan kun loppuraportti on valmis).
• Jos palkkion lisäksi maksetaan kulukorvauksia, maininta siitä, minkä tyyppisiä kuluja korvataan (esim. matkat, postitukset) ja miten ne todennetaan (esim. kuitteja vastaan).
• Suunniteltu aikataulu. Lisäksi voi olla maininta, että aikataulun ja aiheen muutoksista neuvoteltava toimeksiantajan edustajan kanssa.
• Yrityksen velvoitteet: esimerkiksi velvoite luovuttaa graduntekijälle tämän tarvitsemaa aineistoa ja nimetä työlle ohjaaja.
• Työn julkisuus: opinnäytteen osien mahdollinen salaaminen määräajaksi. Tämä on hyvä varmistaa neuvottelujen aikana toimeksiantajalta, koska tähän vaaditaan tiedekunnan suostumusta.
• Työn tekijän velvollisuus olla paljastamatta tietoonsa tulleita liikesalaisuuksia. Jos sopimuksessa on tällainen maininta, kannattaa varmistaa, mitä se tarkoittaa työn julkistamisen suhteen.
• Organisaation oikeudet käyttää tutkimusta. Tekijänoikeudet.
• Raportointi tuloksista (väliraportit, mahdolliset esitelmät, kalvosarjat).

Opiskelijalle voidaan maksaa toimeksiantona tehtävästä opinnäytetyöstä joko palkkaa, apurahaa, kulukorvausta tai veronalaista palkkiota. Maksettavasta korvauksesta tehdään sopimus. Eri tiedekunnissa ja laitoksilla saattaa omia suosituksia ja käytäntöjä korvauksiin liittyen. Opiskelijan tulisi siksi aina keskustella toimeksiantograduihin liittyvistä asioista myös oman laitoksensa henkilökunnan kanssa.

Työsuhde

Työsuhde on toimeksiantogradulle suositeltavin rahoitustapa. Tällöin toimeksiantaja ja opiskelija solmivat työsopimuksen.

Kyseessä on normaali palkkasuhde ja sen verotus- ym. kohtelu on tavanomaisen palkkatyön mukainen.

Työsuhteessa tehtävän tutkimuksen tilaaja eli palkan maksaja saa pääsääntöisesti oikeudet tutkimuksen tuloksiin. Työsopimukseen olisi siksi hyvä kirjata, että opiskelija voi julkistaa tutkimuksen opinnäytetyönä.

Opiskelijan tulee keskustella toimeksiannosta ja sen ehdoista graduohjaajan kanssa ennen kuin sitoutuu työsopimukseen.

Verollinen palkkio

Työkorvauksella rahoitettava tutkimustyöskentely on luonteeltaan itsenäistä. Opiskelija toimittaa toimeksiantajalle verokortin ja tämä pidättää verot maksettavasta palkkiosta. Toimeksiantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja.

Lisätietoja työkorvauksesta verotoimistosta.

Kulukorvaukset 

Vaikka muuta palkkaa tai palkkiota ei maksettaisikaan, korvataan tilaustyön tekijälle usein kuitenkin työnteosta aiheutuneet kulut, kuten materiaalikulut, postituskulut, matkakulut ja painatuskulut. Kaikista hyväksyttävistä kustannuksista on hyvä sopia etukäteen kirjallisesti.

Kulut korvataan kuitteja vastaan. Postitukset, kopioinnit ja puhelinhaastattelut voidaan usein hoitaa yrityksessä/organisaatiossa.

Apuraha eli stipendi

Apuraha on luonteeltaan vastikkeeton suoritus ja sen lahjoittaja ei saa tutkimuksesta taloudellista hyötyä. Vastikkeettomuus tarkoittaa myös sitä, että apurahan saajana et tee sopimusta myöntäjän kanssa.

Jos tilaaja saa tutkimuksesta taloudellista hyötyä, apuraha ei sovellu korvauskäytännöksi, vaan tällöin työsuhde on paras vaihtoehto.

Apuraha on saajalle verovapaata tuloa tietyin ehdoin. Verottomuuden kriteerit kannattaa tarkistaa vero.fi-palvelusta.

Säätiöiden ja julkisyhteisöjen (esim. yliopisto) myöntämät apurahat ovat yleensä verovapaita. Mikäli apuraha ei täytä verottomuuden ehtoja, opiskelijan tekemä työ rinnastetaan työsuhteeseen ja apurahaa verotetaan kuten palkkatuloa.