Sosiaalisemotionaalinen oppiminen, taide ja kerronta

Liite: Neitola & Koivula 2020 artikkeliin Rinnalla-kirjassa: Pohdittavaksi: TOIMINTAPOJA LASTEN SOSIAALISEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMISEKSI

Alla olevassa listassa on kuvattuna joitakin varhaiskasvatuksen ammattilaisen toimintatapoja lasten sosiaalisemotionaalisen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Pohtikaa päiväkodissa/työryhmässä, missä määrin toimitte näiden mukaisesti ja missä asioissa toimintaa on syytä kehittää. Laatikaa suunnitelma siitä, miten edistätte kehitettävää asiaa tavoitteen suuntaisesti.

• Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset toimivat osana tiimiään ja tekevät yhteistyötä vastuullisesti. He ovat toiminnassa mukana koko tarvittavan ajan ja huolehtivat siitä, että ovat lasten saatavilla.
• Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tunnistavat ja tuntevat eettisen vastuunsa ja sen merkityksen lasten hyvinvoinnille.
• Henkilöstö ottaa huomioon jokaisen lapsen päivän eri hetkinä.
• Opettajat ja hoitajat sijoittuvat lasten lähelle ja keskustellessaan lasten kanssa he ottavat katsekontaktin ja kääntyvät lasten puoleen.
• Lasten kanssa keskustellaan runsaasti eri tilanteissa. Myös siirtymä- ja perushoitotilanteet hyödynnetään yhteisen vuorovaikutuksen ja lapsen lämpimän kohtaamisen hetkinä.
• Lapsia autetaan noudattamaan ohjeita ja heille puhutaan selkein lausein.
• Lapsia neuvotaan ja tuetaan siinä, miten he voivat aloittaa kanssakäymisen toisten lasten kanssa ja solmia suhteita toisiinsa.
• Lapsille järjestetään monipuolisia tilaisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tuetaan lasten välistä vuorovaikutusta.
• Lapsia opastetaan ja opetetaan käyttämään sellaisia ryhmään ja leikkeihin liittymisen tapoja ja strategioita, jotka edistävät mukaanpääsyä (ei tuppautumista eikä väkisin mukaan menemistä).
• Lasten tunteita nimetään ja heidän kanssaan opetellaan tunnesanoja.
• Lasten tunteita sanoitetaan ja tulkitaan toisille lapsille.
• Opettajat puhuvat lapsille myös omista tunteistaan.
• Lapsia pyydetään kuvailemaan tunteitaan ja tunnereaktioitaan.
• Lapsia ohjataan ja opetetaan ilmaisemaan tunteitaan rakentavalla tavalla.
• Lapsia pyydetään nimeämään omia ja toisten lasten tunteita.
• Lapsia opetetaan tunnistamaan ystävyyttä ja kaveruutta osoittavia merkkejä.
• Autetaan sellaisia lapsia pääsemään mukaan toimintoihin, jotka ovat jäämässä niiden ulkopuolelle.
• Lapsia autetaan ratkaisemaan ongelmia ja opetetaan heitä ratkaisemaan konflikteja neuvotellen ja rakentavasti.
• Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi tulee torjutuksi, kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset kuuntelevat, keskustelevat ja pohtivat tilannetta lapsen kanssa ja ohjaavat häntä muiden lasten pariin.
• Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset tuntevat prososiaalisen käyttäytymisen eri piirteet. He kannustavat sanoin ja teoin lapsia toimimaan prososiaalisesti sekä myös kehuvat ja kiittävät prososiaalisesti toimivia lapsia sanallisesti (auttaminen, yhteistyössä toimiminen, rohkaiseminen, jakaminen, mukaan pyytäminen, toisten puolustaminen, vuorotteleminen, myötäeläminen, lainaaminen, takaisin palauttaminen, toimiminen vapaaehtoisesti jne.).
• Varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii itse empaattisesti ja prososiaalisesti (auttaen, myötäeläen, lohduttaen, yhteistyössä jne.).
• Kilpailun sijasta ryhmissä toimitaan edistäen yhteistoiminnallisuutta ja suosien yhteistyötä edellyttäviä leikkejä ja toimintaa.
• Opettajat ja hoitajat puuttuvat tehokkaasti väkivalta- ja kiusaamistilanteisiin sekä auttavat ja ohjaavat lapsia käyttämään sovinnollisia riitojen ja konfliktien ratkaisukeinoja.
• Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset laativat yhdessä lasten kanssa ryhmien sääntöjä ja normeja ja valvovat niiden noudattamista myönteisessä, lasten oppimista tukevassa hengessä. Ryhmässä huomioidaan kaikki hyvä käyttäytyminen ja siitä annetaan myönteistä palautetta. Lisäksi ryhmässä autetaan lapsia noudattamaan sääntöjä siten, että niistä seuraa hyviä, lasten kyvykkyyden tunnetta vahvistavia asioita.

Korttien kuvat Anu-Riikka Lampinen, ilmapallot KMG ja tekstit Marita Neitola.