Osa 6: Yhteenveto jälkikäytöistä ja niiden tulevaisuudesta
Lähtökohdat
Turpeen energiakäytön nopea supistuminen viime vuosina ja oikeudenmukaista siirtymää edistävä rahoitus (JTF) ovat nostaneet keskusteluun käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden erilaiset jälkikäyttövaihtoehdot. Useimmat tuotannolliset jälkikäyttövaihtoehdot edellyttävät maan käyttötarkoituksen muuttamista ja maaperän muokkausta, joten niihin liittyy merkittäviä kustannuksia. Osa jälkikäytöistä tukee olemassa olevia elinkeinoja, kuten maa-, metsä- ja energiataloutta, ja niitä toteuttavat usein varsin kokeneet, mutta toisinaan myös kokonaan uudet toimijat. Yksityisillä maanomistajilla ei aina ole edellytyksiä tehdä maankäyttöratkaisuja nopealla aikataululla, varsinkaan jos turvetuotannossa olleen kiinteistön sijaintialueeseen ei enää ole sidoksia. Tilanne on hankala, jos kiinteistön sijainti ja ominaisuudet eivät ole suotuisia jälkikäyttömuodoille, maan myymiselle tai vuokraamiselle. Edelleen, jos kiinteistöllä on useita maanomistajia, joilla on erilaisia intressejä tulevan maankäytön suhteen, jälkikäyttömuodon valinta ja toteuttaminen voi olla pitkä prosessi.
Edellä kuvattu tilanne luo maankäytön suunnittelutarpeen, johon liittyy maa-alueen ominaisuuksien selvittäminen, alueen soveltuvuuden arvioiminen erilaisiin jälkikäyttöihin, yhteistyömahdollisuuksien ja menettelyvaihtoehtojen kartoittaminen sekä erilaisten jälkikäyttövaihtoehtojen edellytysten (luvat, kustannukset ja rahoitusmahdollisuudet) selvittäminen. Aurinko- ja tuulivoimahankkeissa näitä asioita ovat viime vuosina selvitelleet perinteisten energiayhtiöiden ohella niin sanotut hankekehittäjät, joille vihreän energiasiirtymän merkittävä potentiaali on luonut markkinoita varsin nopeasti. Kokonaisuuden hallintaa ei kuitenkaan vielä ole, sillä eri jälkikäyttömuodot kuuluvat useille eri hallinnonaloille. Muiden jälkikäyttövaihtoehtojen osalta vastaavaa markkinaa ei ole näköpiirissä. Hankekehittäjille on kuitenkin tarvetta, sillä turvetuotantoalueita vapautuu jatkuvasti muuhun käyttöön. Kansallisen ennallistamisohjelman sisällön muotoutuminen voi myös vaikuttaa asiaan.
Jälkikäyttöjen valinta on viime kädessä maanomistajan omassa harkinnassa, ja tavallisimmin ratkaisuna on ollut metsittäminen ja maatalouskäyttö [1], varsinkin jos käytöstä poistetun turvetuotantoalueen maanomistaja on myös kokenut metsänomistaja tai maanviljelijä. Satumaa-hankkeen skenaarioblogisarjassa on käsitelty keskeisimpiä jälkikäyttövaihtoehtoja, entisten turvetuotantoalueiden (1) soistamista eli ennallistamista suoksi, (2) muokkaamista maatalouskäyttöön, (3) metsittämistä, (4) aurinko- ja tuulivoiman tuotantoa sekä (5) turvetuotannon jatkamista [2–6].
Seuraaviin taulukoihin on koottu vuoteen 2050 ulottuvien skenaarioiden keskeisintä sisältöä. Taulukossa 1 on esitetty arviot eri jälkikäyttövaihtoehtoihin käytettävissä olevien turvetuotantoalueiden yhteenlasketusta pinta-alasta ja kustannuksista Satakunnassa sekä vaihtoehtojen suosio toivottavana vuoden 2050 maankäyttöratkaisuna Satumaa-hankkeen maanomistajakyselyn vastausten perusteella. Käytettävissä olevan turvetuotantoalan lähtökohtana on Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto, jonka mukaan turvetuotantoalueita on Satakunnassa 10 192 ha. Tämä kattaa sekä tuotannossa olevat että käytöstä poistetut alueet. Maatalouskäyttöön ja metsittämiseen soveltuvat alat perustuvat kirjallisuudessa esitettyihin valtakunnallisiin arvioihin. Soistamiseen soveltuva ala perustuu Suomen ympäristökeskuksen arvioon. Aurinkovoiman kohdalla on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä toteutuu suunnilleen sama määrä hankkeita kuin vuoden 2026 alussa oli vireillä. Tuulivoima on jätetty arviosta pois, sillä tuulivoimahankkeiden tarvitsema ala ei käytännössä koskaan rajoitu pelkästään käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille. Turvetuotannon jatkamiseen soveltuva alan arvio perustuu nykyisin voimassa oleviin ympäristölupiin.
Taulukko 1.
| Soistaminen | Maatalous | Metsittäminen | Aurinkovoima | Turvetuotanto | |
| Arvio soveltuvasta pinta-alasta (a) | 4 000 ha (40 %) | 1 500—2 500 ha (15–25 %) | 6 000 ha (60 %) |
Tasaiset ja avoimet alueet | 6 144 ha (voimassa oleva ympäristölupa) |
| Historiallinen osuus (b) | 5 % | 20 % | 75 % | 0 % | – |
| Suosio maanomistajakyselyssä | 6 % | 17 % | 45 % | 28 % | 6 % |
| Investointikustannus (c) | 500 – 1 000 €/ha | 300 – 6 000 €/ha | 500 – 1 500 €/ha | 500 000 – 1 000 000 €/MW | – |
| Potentiaaliset kustannukset vuositasolla (d) (1 000 €) |
82 –163 | 15 – 486 | 22 – 363 | 62 120 – 124 240 (e) | – |
| a Laskettu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineiston mukaisista turvetuotantoalueista (10 092 ha) | |||||
| b Bioonergia ry:n arvio [1] | |||||
| c Kustannusarvio on otettu Elinvoimakeskuksen julkaisusta [7] | |||||
| d Kokonaiskustannus jaettuna tasaisesti 25 vuoden ajalle olettaen, että koko käytettävissä oleva pinta-ala hyödynnetään vuoteen 2050 mennessä. | |||||
| e Laskettu Suomen uusiutuvat ry:n ilmoittamasta aurinkovoimahankkeiden kumulatiivisesta kokonaistehosta (3 106 MW) Satakunnassa vuoden 2026 alun tilanteessa [8] | |||||
Taulukkoon 2 on kerätty kirjallisuudesta eri jälkikäyttövaihtoehtojen keskeisimpiä edellytyksiä, esteitä ja vaikutuksia [2–6].
Taulukko 2. Käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden jälkikäyttövaihtoehtojen yleistymisen edellytyksiä, esteitä ja vaikutuksia Satakunnan alueella.
| Soistaminen | Maatalous | Metsittäminen | Aurinko- ja tuulivoima | Turvetuotanto | |
| Poliittiset edellytykset | EU:n ennallistamisasetus ja kansallinen ennallistamisohjelma | EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, kotimaisen ruoantuotannon tukeminen | Kansallinen metsäpolitiikka | EU:n ja kansallinen energiapolitiikka | Varmuusvarastointi ja huoltovarmuuden turvaaminen |
| Taloudelliset edellytykset | Ympäristövaikutusten kompensaation ja luonnonarvokaupan kehittyminen | Maataloustuet | Puun hintakehityk-sen ennakoitavuus, joutoalueiden metsitystuki | Kysynnän kasvu sähkömarkkinoilla, sähkön varastoinnin kehittyminen | Turveperäisten tuotteiden kysyntä, taloudellinen tuki |
| Sosiokulttuuriset edellytykset | Maanomistajien ja muiden sidosryhmien yhteistyö ja tiedonvälitys | Kokemus ja yleinen hyväksyttävyys | Kokemus ja yleinen hyväksyttävyys | Paikallinen työllistävyys ja kerrannaisvaikutukset | Elinkeinoon perustuvan yhteisöllisyyden säilyminen |
| Ympäristölliset edellytykset | Alueen soveltuvuus vettämiseen | Maaperän muok-kaus soveltuvaksi, maaperäpäästöjen ja vesistökuormi-tuksen hallinta, kosteikkoviljely | Maaperän muokkaus soveltuvaksi, maaperäpäästöjen hallinta | Alueen tasaisuus ja avoimuus, maaperäpäästöjen hallinta | Jäljellä oleva turvekerros, vesistökuormituksen hallinta |
| Esteet | Kannustimien puute | Kysynnän puute, elintarvikkeiden tuonti | – | Investointien epävarmuus | Turpeen käytön vähentäminen, korvaavien raaka-aineiden kehitys |
| Ympäristövaikutukset | Maaperäpäästöjen pieneneminen, biodiversiteetin parantuminen, pitkällä aikavälillä hiilinielu | Maaperäpäästöt, päästöt vesistöihin | Maaperäpäästöt | Maaperäpäästöt, maisema- ja meluvaikutukset, eläinten reittihaitat | Maaperäpäästöt, päästöt vesistöihin, turveperäisten tuotteiden käytön aikaiset päästöt |
| Tuotto-odotus maanomistajalle | Alhainen | Alhainen | Kohtalainen, pitkä odotusaika | Merkittävä vuokratuotto | Alhainen |
| Suora aluetalousvaikutus | Vähäinen ilman kannustimia | Vähäinen/kohtalainen | Kohtalainen | Suuri | Vähäinen |
| Kerrannaisvaikutukset | Vähäiset | Kohtalaiset | Kohtalaiset | Suuret | Vähäiset |
Taulukossa 3 on esitetty käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden jälkikäyttövaihtoehtojen pelkistetty SWOT-analyysi (keskeisimmät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat).
Taulukko 3. Käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden SWOT-analyysi.
| Vahvuudet | Heikkoudet | Mahdollisuudet | Uhkakuvat | |
| Soistaminen | Kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöjen vähentyminen, biodiversiteetin lisääntyminen | Kannustimien ja tuottojen puute maanomistajille | Toimivat luonnonarvo-markkinat ja ympäristö-haittojen kompensointi | Ennallistamissuunnitel-man heikkous, tuotta-vammat muut jälkikäytöt |
| Maatalous | Valmis infrastruktuuri, paljon osaamista | Taloudellinen kannattavuus, haitalliset sääilmiöt | Kotimaisen ruotan-tuotannon edistämis-toimet, maaperäpäästöjä vähentävät toimet, agrisolar | Viljelijöiden puute, väärät kasvivalinnat, elintarvikkeiden tuonnin lisääntyminen |
| Metsittäminen | Tuottomahdollisuudet, kannattavuus, luontainen metsittyminen | Maaperäpäästöt ilman vettämistä, pitkä kiertoaika | Kuitu- ja energiapuun suotuisa hintakehitys, joutoalueiden metsitystuki, vedenpinnan nostaminen | Halpa tuontipuu, puunjalostusteollisuuden supistuminen |
| Aurinko- ja tuulivoima | Vuokratuotto maanomistajille, aluetaloudellinen potentiaali | Riskialtis, mahdollinen vain osalle maanomistajista | Kasvava sähkönkulutus, datakeskukset, vedyn ja ammoniakin tuotanto, sähköautojen yleistyminen | Hankkeiden keskeyttäminen, kilpailevat sähköntuotantotavat, kulutuksen odotettua pienempi kasvu |
| Turvetuotanto | Valmis infrastruktuuri ja tuotantoalueet, teknologia, osaaminen ja perinteet |
Ei turpeen uusien käyttömuotojen investointeja Satakunnassa | Turveraaka-aineen osuuden säilyminen perinteisissä turve-tuotteissa, energia-turpeen tuotanto varmuusvarastoihin | Korvaavien raaka-aineiden kehitys ja turvetuotannon alasajo myös kasvu- ja kuiviketurpeen osalta |
Päätelmät
Käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden jälkikäytöstä on viime vuosina keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Historiallisesti nämä alueet ovat useimmiten päätyneet metsittämiseen tai luontaiseen metsittymiseen. Metsitykseen on aika ajoin ollut saatavissa myös taloudellista tukea. Näyttää siltä, että metsittäminen tulee olemaan suosittu valinta myös tulevaisuudessa.
Toiseksi suosituin jälkikäyttövaihtoehto, maatalous, on tulevaisuudessa epävarmempi vaihtoehto. Satakunnassa maatalouden rakennemuutos näkyy selvästi tilojen lukumäärän vähentymisenä ja keskimääräisen tilakoon kasvuna. Käytössä olevan maatalousmaan kokonaismäärä on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana, mutta viljelyala on jonkin verran supistunut. Rakennemuutoksen seurauksena maatalousmaata on ostettavissa tai vuokrattavissa, johon nähden uuden maa-alueen kuten käytöstä poistetun turvetuotantoalueen ottaminen maatalouskäyttöön ei välttämättä ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Entinen turvetuotantoalue täytyy ensin muuttaa tukikelpoiseksi maatalousmaaksi.
Myös kosteikkoja on jonkin verran perustettu, ja tämä vaihtoehto voi tulevaisuudessa olla merkittävä jälkikäyttö suoksi ennallistamisen ohella. Sitä voi pitää investointina tulevaisuuteen, mutta riskinä on, että investoinnin tuotto jää alhaiseksi. Ennallistamistoimet ovat kuitenkin välttämättömiä ympäristön tilan parantamiseksi, mikä voi tarjota myös liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa kehittyvien luonnonarvomarkkinoiden kautta. Tähän voi jo lähitulevaisuudessa kohdistua entistä enemmän kysyntää, ja varhaisessa vaiheessa mukaan lähtevät toimijat voivat saada merkittävän markkinaedun.
Ylivoimaisesti suurin taloudellinen potentiaali liittyy tällä hetkellä aurinkovoiman tuotantoon. Satakunnassa olosuhteet ovat Suomen mittakaavassa erinomaiset. Hankkeita onkin vireillä paljon, mutta sähkömarkkinoiden epävarmuudet ovat jo johtaneet joistakin hankkeista luopumiseen. Sähkön kysynnän epävarmuutta vähentävät kuitenkin investoinnit datakeskuksiin ja tulevaisuudessa myös vedyn ja esimerkiksi ammoniakin tuotantoon, joiden sähkönkulutus on huomattavaa. Oma kysymyksensä on, miten sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa.
Kirjallisuus
[1] Bioenergia ry (2019). Turvetuotannosta poistuneet suonpohjat ovat jo hiilinieluja – metsitys tärkein jälkikäyttömuoto. Tiedote 8.3.2019. https://www.bioenergia.fi/2019/03/08/turvetuotannosta-poistuneet-suonpohjat-ovat-jo-hiilinieluja-metsitys-tarkein-jalkikayttomuoto/
[2] Vehmas, J. (2026). Satumaa-skenaarioita käsittelevä blogisarja – Osa 1: Soistaminen. 22.5.2026. https://sites.utu.fi/satumaa/satumaa-skenaarioita-kasitteleva-blogisarja-osa-1-soistaminen/
[3] Vehmas, J. (2026). Satumaa-skenaarioita käsittelevä blogisarja – Osa 2: Maatalous. 3.6.2026. https://sites.utu.fi/satumaa/satumaa-skenaarioita-kasitteleva-blogisarja-osa-2-maatalous/
[4] Vehmas, J. (2026). Satumaa-skenaarioita käsittelevä blogisarja Osa 3: Metsittäminen. 26.6.2026. https://sites.utu.fi/satumaa/satumaa-skenaarioita-kasitteleva-blogisarja-osa-3-metsittaminen/
[5] Vehmas, J. (2026). Skenaarioita käsittelevä blogisarja Osa 4: Aurinko- ja tuulivoima. 23.8.2026. https://sites.utu.fi/satumaa/skenaarioita-kasitteleva-blogisarja-osa-4-aurinko-ja-tuulivoima/
[6] Vehmas, J. (2026). Blogisarja – Osa 5: Turvetuotannon jatkaminen. 23.9.2026. https://sites.utu.fi/satumaa/blogisarja-osa-5-turvetuotannon-jatkaminen/
[7] Elinvoimakeskus (2023). Turvetuotantoalueiden jatkokäyttömuodot — kustannukset ja tuet. https://elinvoimakeskus.fi/documents/916257/0/Kustannukset_ja_tuet_2023-08-15.pdf
[8] Suomen uusiutuvat ry (2026). Aurinkovoimahankkeet Suomessa 15.1.2026. Ramboll Oy. https://suomenuusiutuvat.fi/media/20260115-aurinkovoimahankkeet-suomessa-talvi-2025.pdf