Skenaarioita käsittelevät blogikirjoitukset – Osa 1: johdanto

Satakunnan turpeentuotantoalueiden tulevaisuutta käsittelevässä Satumaa-hankkeen skenaarioblogisarjassa keskitytään alueiden vaihtoehtoisiin jälkikäyttövaihtoehtoihin. Hankeryhmä on työstänyt skenaarioita monivaiheisessa tutkimusprosessissa, johon on kuulunut muun muassa Satakunnan maanomistajakysely ja -haastattelut alkuvuodesta 2024, Satakunnan JTF-hankkeiden tapaaminen toukokuussa 2025 sekä Säkylän/Euran/Eurajoen ja Kankaanpään kohdealueiden maanomistajille järjestetyt tulevaisuusillat syksyllä 2025. 

Satumaa-hankkeen maanomistajakyselyssä [1] vastaajien lähitulevaisuuden maankäyttösuunnitelmissa korostui nykytilan säilyttäminen eli maa-alueen pitäminen turpeentuotannossa, maataloudessa ja metsänä. Pidemmällä, noin 25 vuoden aikavälillä toivottuja maankäyttömuotoja olivat edelleen maatalous ja metsä, mutta myös uusiutuvan energian, erityisesti aurinkovoiman tuotanto. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin maanomistajien näkemyksiin perustuvassa aiemmassa tutkimuksessa [2]. 

Syksyllä 2025 järjestetyissä Satumaa-hankkeen tulevaisuusilloissa [3] korostuivat käytöstä poistettujen turpeentuotantoalueiden monikäyttö sekä maanomistajien ja muiden toimijoiden yhteistyö. Keskeisenä prioriteettina pidettiin valittavan jälkikäyttövaihtoehdon soveltuvuutta alueen ominaisuuksiin, jotka voivat vaihdella samallakin kiinteistöllä. Toisaalta tiettyyn jälkikäyttöön hyvin soveltuva alue voi koostua useammastakin kiinteistöstä, jolloin yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Koska maa-alueiden soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin ei noudattele kiinteistörajoja, maanomistajien ja muiden toimijoiden yhteistyö onkin avainasemassa pyrittäessä turvemaiden kestävään ja oikeudenmukaiseen käyttöön kaikissa jälkikäyttövaihtoehdoissa. Haasteena on yhteistyön organisointi ja koordinoiminen, joka tällä hetkellä ei kuulu minkään olemassa olevan organisaation toimialaan [4]. 

Maanomistajat odottavat tuottavia maankäyttöratkaisuja ja maansa arvon säilymistä, joita myös yhteiskunnallisen päätöksenteon odotetaan tukevan [1]. Nykytilanteessa tämä vaikuttaa haasteelliselta erityisesti käytöstä poistuville turpeentuotantoalueille. Hiljattain onkin esitetty arvio, että näillä näkymin maanomistajat eivät millään jälkikäyttövaihtoehdolla voi saavuttaa sellaista tuottoa, minkä ovat turpeentuotannosta saaneet [5]. Eri jälkikäyttövaihtoehtojen kustannuksista ja niihin saatavilla olevista tuista ei ole saatavissa systemaattista ja ajantasaista tietoa edes yksittäisen maankäyttömuodon osalta. Syynä tähän on muun muassa asian jakautuminen eri hallinnonaloilla toteutettaviin määräaikaisiin ohjelmiin [vrt.6, 7]. 

Kukin tämän skenaarioblogisarjan tulevista kirjoituksista keskittyy kerrallaan yhteen maankäyttövaihtoehtoon. Blogeissa keskitytään siihen, millä edellytyksillä satakuntalaiset turpeentuotantoalueiden maanomistajat voisivat päätyä kyseiseen jälkikäyttövaihtoehtoon, kun tulevaisuuden maankäyttöratkaisu tulee ajankohtaiseksi heidän omistamillaan maa-alueilla. Lisäksi käsitellään jälkikäyttövaihtoehtojen yleistymiseen liittyviä esteitä ja niiden erilaisia vaikutuksia. Edellytysten, esteiden ja vaikutusten tarkastelussa esillä ovat poliittiset, teknistaloudelliset, sosiokulttuuriset ja ekologiset näkökulmat. Vaikutusten osalta aikaperspektiivi on nykyhetkestä vuoteen 2050 saakka. 

Blogisarjan aloittaa soistamista käsittelevä skenaario. Muut skenaariot käsittelevät — eivät välttämättä tässä järjestyksessä — maataloutta (lähinnä peltoviljelyä mukaan lukien energiakasvien viljely ja kosteikkoviljely), aurinko- ja tuulivoiman tuotantoa, metsittämistä sekä turpeentuotannon jatkamista. 

Kirjallisuus 

[1] Vehmas, J. (2025). Maanomistajakysely tuotti mielenkiintoisia tuloksia. Satumaa-hankkeen blogikirjoitus 15.8.2025. https://sites.utu.fi/satumaa/maanomistajakysely-tuotti-mielenkiintoisia-tuloksia/ 

[2] Laasasenaho, K., Lauhanen, R., Räsänen, A., Palomäki, A., Viholoineni., Markkanen, T., Aalto, T., Ojanen, P., Minkkinen, K., Jokelainen, L., Lohila, A., Siira, O.-P., Marttila, H., Päkkilä, L., Albrecht, E., Kuittinen, S., Pappinen, A., Ekman, E., Kübert, A., Lampimäki, M., Lampilahti, J., Shahriyer, A.H., Tyystjärvi, V., Tuunainen, A.-M., Leino, J., Ronkainen, T., Peltonen, L., Vasander, H., Petäjä, T. & Kulmala, M. (2023). After-use of cutover peatland from the perspective of landowners: Future effects on the national greenhouse gas budget in Finland. Land Use Policy 134, 106926. https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2023.106926 

[3] Hautaniemi, R. (2026). Tulevaisuusilloista visioita tulevaisuuden maankäyttöön. Satumaa-hankkeen blogikirjoitus 2.1.2026.https://sites.utu.fi/satumaa/tulevaisuusilloista-visioita-tulevaisuuden-maankayttoon/ 

[4]. Tolvanen, A. (2026). Yliö: Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maankäytön vision. Maaseudun Tulevaisuus 14.3.2026. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/01f9c40d-25de-48b7-9c04-ba248e94f49b 

[5] Jylhä, P., Aro, L., Knuuttila, M., Lötjönen, T., Ukonmaanaho, L. & Wejberg, H. (2025). After peat extraction, productive land becomes available: the challenge lies in profitability. Peatlands International 4/2025, 30–32. ISSN 1455-8491. 

[6] Elinvoimakeskus (2023). Turvetuotantoalueiden jatkokäyttömuodot — kustannukset ja tuet. https://elinvoimakeskus.fi/documents/916257/0/Kustannukset_ja_tuet_2023-08-15.pdf 

[7] Nordic Council of Ministers (2025). Exploring Rewetting Efforts in the Nordic countries. TemaNord 2025:524. https://pub.norden.org/temanord2025-524/