Teollisen turvetuotannon pitkä historia Turpeen teollinen tuotanto alkoi yksityisellä sektorilla jo 1800-luvulla. Sen käyttö energialähteenä riippui pitkään kivihiilen saatavuudesta. Kriisiaikoina…
Aurinko- ja tuulivoimarakentaminen on viime vuosina yleistynyt nopeasti Suomessa. Näillä kahdella lähteellä tuotetun energian määrä vaihtelee sääolosuhteiden eli pilvisyyden ja tuulisuuden lisäksi…
Satakunnan turpeentuotantoalueiden tulevaisuutta käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa keskitytään metsittämiseen. Satumaa-hankkeen maanomistajakyselyssä metsä, metsätalous ja metsittäminen olivat luonnehdintoja toivotuimmasta tulevaisuuden maankäyttömuodosta…
Turvetuotannon käynnistyessä Suomessa tavanomainen ajatus oli, että turpeennoston päätyttyä alue otettaisiin ensisijaisesti maatalouskäyttöön, joko peltoviljelyyn, kasvittamiseen tai laidunmaaksi [1]. Tämä…
Satumaa-skenaarioblogisarjan ensimmäinen osa käsittelee käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden soistamista. Soistamisen tarkoituksena on palauttaa aiemmin turpeentuotantoa varten ojitettu ja kuivatettu suo takaisin…
Satakunnan turpeentuotantoalueiden tulevaisuutta käsittelevässä Satumaa-hankkeen skenaarioblogisarjassa keskitytään alueiden vaihtoehtoisiin jälkikäyttövaihtoehtoihin. Hankeryhmä on työstänyt skenaarioita monivaiheisessa tutkimusprosessissa, johon on kuulunut muun…
Vaikka suot kattavat vain 3 % planeettamme maapinta-alasta, varastoivat ne lähes kolmanneksen kaikesta maaperään sitoutuneesta hiilestä [1]. Näiden varastojen tuhoaminen…
Satumaa-hankkeessa on pari vuotta pohdittu, mikä maankäytössä ja erityisesti Satakunnan suomaiden käytössä olisi nyt ja tulevaisuudessa oikein (ja mikä väärin),…
Teollisella turvetuotannolla on Satakunnassa pitkät perinteet. Satakunnan muuttuvat suomaat -hankkeen kohdealueista yksi, Kahalansuon ja Lamminsuon alue, on osa tätä luonnonvarojen…
