Tutkimus ja opetus

24.04.2017 Asko Nivala

Romantiikan aikakauden tilallisuutta kartoittamassa

Useimmat tekstit sisältävät kartan, vaikka sitä ei olisikaan suoraan piirretty esiin. Tämä on erityisen ilmeistä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa suositun matkakirjallisuuden kohdalla, mutta myös romantiikan aikakauden fiktiiviset tekstit edellyttävät keskeisten paikkojen verkostoa, joka voidaan louhia esiin digitaalisin menetelmin. Vuonna 2015...

24.04.2017 Jukka J. Rintala

Jumala ja aika

Monet filosofit ovat ottaneet tehtäväkseen miettiä, mikä on Jumalan ja ajan suhde. Näitä suhteita koskevista käsityksistä taas syntyy paljon pohdittavaa kulttuurintutkijoille. Kaksi teoriaa William Lane Craig on puolustanut kosmologisen argumentin kalām-versiota. Se on keskiajan islamilainen argumentti Jumalan olemassaolosta. Craigin mukaan...

24.04.2017 Tuomas Huumo

Liikemetaforat ajan kulumista kuvaamassa

Odottava äiti kirjoittaa blogissaan: Meidän tulokkaalla on jalat kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa – saas nähdä, millainen kirahvi sieltä on tulossa. Lukija voi jäädä miettimään, miten vauvan jalat voivat olla kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa. Sijaitsevatko ne tulevaisuudessa? Millaisesta ajanjaksosta...

24.04.2017 Vuokko Kemppi-Vesala

Yhteisöjen kulttuuri sekä taide maisemansuojelun voimavarana Kokemäenjokilaaksossa

Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa Porissa kehitetään Koneen Säätiön myöntämän apurahan turvin yhteisöllistä maisemansuojelua KOKKELI – Kokemäenjokilaakson maaseudun kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen -hankkeessa 2017–2019. Elokuussa alkavaa hanketta johtaa professori Maunu Häyrynen, tutkijana toimii FM Vuokko Kemppi-Vienola ja taiteilijana TaM...

24.04.2017 Antonio Sciacovelli

Valoisa keskiaika

Jos minulta kysytään, kuka olen, vastaan: ehkä lector, mahdollisesti literatus tai sitten interpres. Tällä identiteetin etsimisellä on todennäköisesti keskiaikaiset juuret. On yleisesti tunnettua, että kääntäjät ovat olleet luomassa modernin kirjallisuuden perinnettä. Tähän tietoon nojaten voidaan idealistinen motto in principio fuit...

24.04.2017 Anu Isotalo

Uskontotieteilijä oikiksessa

Akateeminen elämä on parhaimmillaan riemullisten sattumusten summa. Samalla viikolla, jolloin väittelin uskontotieteestä tutkimuksellani Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset (2015), Nuorisotutkimusseura julkaisi hakujulistuksen vuoden mittaiseen tutkijatohtorin tehtävään. GENESO-projektissa, johon pääsin mukaan, tutkittiin väitöskirjani aihepiiriin linkittyviä sosiaalisen kontrollin,...

24.04.2017 Elina Siltanen

Analyysista tunteisiin yhdysvaltalaista nykyrunoutta lukiessa

Nykyrunouden lukemista pidetään usein jonkinlaisena mutkikkaana harjoitteena, jonka tavoitteena on etsiä merkitystä monimutkaisten kielikuvien ja vaikeiden rakenteiden takaa. Se saattaa tuntua tehtävältä, jossa ei ole sijaa tunteelle ja ei-analyyttiselle kokemiselle. Toisaalta nykyrunoutta lukevat usein ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi hyvin...

24.04.2017 Heidi Hakkarainen

Digitaalinen historiantutkimus

Kulttuurihistorian väki kokoontui perjantaina 13. tammikuuta joulukouluun, jonka aiheena oli digitaalinen historiantutkimus. Päivän aikana keskusteltiin laajasti digitaalisista aineistoista, menetelmistä sekä uusista näkökulmista ja yhteistyötahoista, jotka uudistavat historiantutkimuksen rajoja. Joulukoulussa esittäytyi myös kaksi kulttuurihistorian oppiaineessa toimivaa Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet (DIGIHUM)...

24.04.2017 Henna Karppinen-Kummunmäki & Niina Lehmusjärvi

Teksti haltuun – tutkijan tärkein työkalu

– Tähtään tutkijaksi, joten eri tekstilajien tunteminen on tärkeää, kertoo englannin kielen ja kulttuurihistorian opiskelija Ida Räsänen syykseen osallistua Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssille. Kirjoittaminen on yhtä kuin tutkijan ajattelu ja tutkimus, mutta tutkija viestii myös yliopiston ulkopuolella. Kurssi on vastannut Idan...

24.04.2017 Timo Myllyntaus

Ajantaju – kahdeksas aistimme?

Jo pienelle vauvalle kehittyy ymmärrys ajan kulumisesta tämän odottaessa ruokaa tai hoitajan huomiota. Jos tarve ei täyty kohtuullisessa ajassa, vauva alkaa itkeä. Onko siis ajantaju yksi aisteistamme näkö-, kuulo-, tunto-, maku-, haju-, tasapaino- ja asentoaistin tavoin? Vai onko se kokemuksen...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus