Tutkimus ja opetus

04.04.2016 Tuija Hovi

Raha uskonnollisena symbolina

Perinteiseen uskonnolliseen kulttuuriin Suomessa – luterilaisuuteen ja vanhoihin herätysliikkeisiin – on kuulunut kielteinen tai välttelevä suhde rahaan. Amerikkalaislähtöisen uuskarismaattisen liikkeen opetus on pyrkinyt kyseenalaistamaan tätä asetelmaa ja on siitä syystä saanutkin ”menestysteologian” leiman. Omassa väitöstutkimuksessani tarkastelin muun muassa rahan liikkeitä...

04.04.2016 Pasi Enges

Utopioita äkkirikastumisesta

Köyhyys ei ole ilo, vaikka se välillä naurattaakin. Rikkaus sen sijaan on tavoiteltava asia ja olotila, ja kuten tunnettua, harva on työllään rikastunut. Sekä vanha agraarinen että moderni urbaani folklore tarjoavat runsaasti esimerkkejä unelmista, joissa rikkaus tulee joko taidolla tai...

04.04.2016 Matti Kamppinen

Modernin talouselämän uskonnonkaltaisuus

Modernissa talouselämässä on paljon uskonnon kaltaisia piirteitä: siinä missä vaikeasti ennustettava ja rituaaleilla lepytettävä juutalaisten Jahve tai kristittyjen vanhatestamentillinen Jumala vaikutti uskovien elämään, samaan tapaan markkinavoimat, osakekurssit, odotukset, pörssispekulaatiot ja Yhdysvaltain asuntomarkkinat vaikuttavat modernin sijoitususkovaisen (ja jokaisen) elämään. Vaikeasti ennustettavat...

04.04.2016 Matti Kamppinen

Markkinavoimien uskonvaraisuus

Pörssikeinottelu, osakesijoittaminen ja muu tulevaisuuteen tähtäävä vaurastuminen vaatii lujaa uskoa siihen, että sijoituksen arvo käyttäytyy odotetulla tavalla. Tavalliselle palkansaajallekin tarjotaan pankeissa erilaisia sijoitussalkkuja, joista toiset vaativat lujempaa luottamusta kuin toiset. Varovaiset sijoittajat saavat pienempiä voittoja, kun taas tosiuskovaiset hyväksyvät suurempia...

04.04.2016 Liisa Steinby

2, 5 miljoonaa työtuntia

Suomalaisen tieteen rahoitusjärjestelmä on vähitellen kehittynyt siihen suuntaan, että yliopistoissa tehtävä tutkimus tapahtuu yhä suuremmassa määrin ns. ulkopuolisen rahoituksen turvin, kun taas vakituisesti tehtäviinsä palkatut joutuvat käyttämään enenevän osan työajastaan opetukseen, hallintoon, suunnitteluun ja raportointiin. Yliopistojen budjettien supistuminen samanaikaisesti, kun...

04.04.2016 Veli Pekka Toropainen

Vain rajallinen määrä hyvää

Varhaismodernin ajan ihmiset ajattelivat, että taloudellista hyvää oli maailmassa jaettavissa vain rajallinen määrä. Tämä tarkoitti sitä, että toisen menestys oli pois omasta hyvästä, jota oli pyrittävä lisäämään kaikin keinoin. Yleisenä keinona 1600-luvun Turussa käytettiin toisen onnen kyseenalaistamista haukkumalla vastapuolta tai...

04.04.2016 Lauri Keskinen

Rahan ja tutkimuksen (pari)suhde

Käsittelen rahaa päivittäin. Kerron mistä sitä löytyy, mikä todennäköisyys sen saamiselle on, ja onko kenties joku kollegasi sitä jo saanut. Kyseessä on siis ikään kuin seuranhaku: ”Tutkija etsii rahaa tositarkoituksella. Onko meidät tarkoitettu toisillemme?” Omakohtainen kokemus – sekä tässä toimessa...

04.04.2016 Suvi Karila

Maailman rikkain yliopisto

Syksyllä 2015 sain mahdollisuuden lähteä Fulbright Centerin ja Turun yliopiston rahoittaman stipendin turvin työstämään kulttuurihistorian väitöskirjaani kahdeksaksi kuukaudeksi Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon. Harvardin yliopisto tunnetaan paitsi laadukkaasta tutkimuksesta ja haastavasta sisäänpääsystä myös mittavasta varallisuudestaan. Vierailuni aikana olen päässyt nauttimaan monista tämän...

04.04.2016 Mika Kallioinen

Miksi markkinoita on säänneltävä?

Vakaa talouskasvu on osoittautunut yllättävän vaikeaksi tavoitteeksi. Erityisen hankalaa on linjanveto, tuleeko yhteiskunnan asettaa rajoja taloudelliselle toiminnalle, vai johtaako yksilöiden mahdollisimman pitkälle viety vapaus parhaimpaan lopputulokseen. Ongelman syvyyttä korostaa taloudellisten suhteiden mutkikkuus: talous lienee maailman laajin sosiaalinen järjestelmä. Taloushistorioitsijan silmin...

04.04.2016 Nora Palonen

Tarina löytyy kirjoittamalla

Minkälaisen tutkimusmatkan kirjan kirjoittaminen vaatii? Kuinka monia arkistoissa vietettyjä tunteja, ja kuinka tarpeellista on, että fiktiosta löytyy faktaa? Luovan kirjoittamisen oppiaine järjesti ”Aineistoista tarinoiksi” -luentosarjan, jonka puhujia olivat ansioituneet tietokirjailijat sekä aineistoja tekstiensä luomiseksi käyttävät kaunokirjailijat. Luentosarjan tarkoituksena oli avata,...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus