Hanke

Tie meren yli -tutkimushankkeen keskiössä ovat Turku ja Uppsala, niiden urbaani kulttuuri, kulttuurillinen monipuolisuus ja vuorovaikutus vuosien 1640 ja 1828 välisellä ajalla. Hanke tuo uutta tietoa opiskelijoiden ja professorien tieteellisistä kontakteista, liikkuvuudesta sekä verkostoista. Lisäksi perehdytään paikallisiin eliitteihin ja heidän elämäntapaansa Turussa ja Uppsalassa. Turku oli yksi Ruotsin intellektuaalisista keskuksista ja kuului valtakunnan ydinalueisiin vuoteen 1809 asti, mutta vuorovaikutus Turun ja Uppsalan välillä jatkui tämän jälkeenkin. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa yliopistokaupunkien merkityksestä Ruotsin valtakunnassa ja kaupunkien älymystön piirissä. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten inhimillinen ja kulttuurinen vuorovaikutus näkyi yliopistokaupunkien välillä ja, kaupunkilaisten arjessa. Vastaus näihin kysymyksiin löytyy analysoimalla Turun akatemian ja Uppsalan yliopiston ylioppilaiden, opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta yliopistokaupungeissa, niiden lähiseudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä. Osoittamalla kaupunkien välisen vuorovaikutuksen monimuotoisuuden hanke uudistaa kuvaa Turun akatemian ja Uppsalan yliopiston merkityksestä suomalaiselle kulttuurille ja sivistykselle jo ennen kuin Suomesta tuli valtio.

Tie meren yli -hankkeessa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

• Millainen merkitys yliopistokaupungeilla ja opiskeluvuosien kokemuksilla Turussa ja Uppsalassa oli Ruotsin valtakunnalle ja sen oppineille eliiteille ja kaupunkien porvareille?
• Kuinka läheisesti akateemiset kaupunkilaiset Uppsalassa ja Turussa olivat kytköksissä toisiinsa? Miten inhimillinen ja akateeminen vuorovaikutus näkyi arjessa?
• Millaista kaupunkikulttuuri oli näissä kahdessa yliopistokaupungissa, ja millaisia inhimillisiä ja kulttuurisia jatkumoita voidaan havaita professorien, yliopiston opettajien ja opiskelijoiden asumisessa, kanssakäymisessä ja taloudessa.
• Millaisia kontakteja ja verkostoja voidaan löytää aktiivisten intellektuellien ympäriltä yliopistokaupungeista? Miten nämä kontaktit ja verkostot näkyivät tavara- ja tietovirroissa?
• Millaisia pääomavirtoja ja millaista materiaalista kulttuuria intellektuaalinen liikkuvuus ja vuorovaikutus synnyttivät paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla?

Hanke pyrkii syventämään laajempaa ymmärrystä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta, maiden yhtäläisyyksistä ja näiden historiallisista juurista hyödyntämällä historiantutkimuksen uusimpia monitieteisiä metodeja ja lähestymistapoja kuten liikkuvuuden ja verkostojen analyysia, globaalihistoriaa, ympäristöhistoriaa ja prosopografiaa.