Tutkijat

Mari Välimäki (Turun yliopisto) tarkastelee Turun kuninkaallisessa akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa 1600-luvulla opiskelleita nuoria.

Laura Hollsten (Åbo Akademi) tutkii Turkua kansainvälisen kaupankäynnin keskuksena esimerkkinään elohopea, joka oli kallis ja haluttu raaka-aine 1600–1700-luvulla.

Gudrun Andersson (Uppsala universitet) tutkii professoreiden asumiskulttuuria 1700-luvulla.

Johanna Ilmakunnas (Åbo Akademi) tutkii Turun akatemian professoreiden kulutuksen verkostoja sekä kuluttamisen ja materiaalisen kulttuurin merkityksiä professorin työssä.

Charlotta Wolff (Turun yliopisto) tutkii Turun akatemiassa opiskelleen Uppsalan yliopiston kanslerin, diplomaatti ja kansliapresidentti kreivi Gustav Philip Creutzin (1731–1785) intellektuaalisia esikuvia Turussa ja henkilökohtaisia verkostoja Turussa, Uppsalassa, Tukholmassa ja Euroopassa.

Panu Savolainen (Åbo Akademi) tutkii Turussa opiskelleen ja vuodet 1779–1789 siellä viettäneen Pehr Stenbergin (1758–1824) laajaa omaelämäkerrallista tekstiä (levernesbeskrivning).

Topi Artukka (Turun yliopisto) tutkii Turun seurapiirin ja verkostojen muuttumista 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Vesa Vares (Turun yliopisto) tutkii paikallislehdissä näkyneitä kulttuurisia ja intellektuelleja jatkumoita Uppsalan ja Turun välillä 1800-luvun alussa.

Robin Engblom (Åbo Akademi) tutkii, kuinka Turun akatemian professorit myötävaikuttivat kulttuurielämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen yliopiston ulkopuolella 1600-luvun jälkipuoliskolla.

Heidi Pitkänen (Turun yliopisto) toimii hankkeessa projektitutkijana avustaen tutkimuksellisissa tehtävissä.