Tapaustutkimukset

FM Mari Välimäki (TY)

Välimäen osahankkeessa tarkastellaan opiskelijoiden liikkumista ruotsalaisten yliopistojen välillä esimodernina aikana. Opiskelijoiden liikkuvuutta käsittelevä tutkimus on aiemmin keskittynyt Ruotsin ulkopuolelle suuntautuneisiin opintomatkoihin. Näissä tapauksissa yliopiston vaihto on liittynyt opintojen täydentämiseen ja ulkomaisista yliopistoista on haettu laajempaa perehtymistä esimerkiksi teologian ja oikeustieteen osaamiseen. On kuitenkin tiedossa, että opiskelijat liikkuivat myös valtakunnan sisällä, sen omien yliopistojen välillä.

Tutkimuksen keskiössä ovat Turun kuninkaallisessa akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa opiskelleet nuoret miehet ja heidän liikkuvuutensa. Osahankkeessa kysytään, kuinka yleistä opiskelijoiden liikkuvuus oli Turun akatemian ja Uppsalan yliopiston välillä, ketkä vaihtoivat yliopistoa opintojensa aikana ja mitä syitä liikkumiselle oli.

Opiskelijoiden liikkuvuutta kartoitetaan Yrjö Kotivuoren koostaman ja internetissä julkaistun Ylioppilasmatrikkelin avulla (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/). Ylioppilasmatrikkeli on tietokanta, johon on koottu tietoja kaikista Turun akatemiassa opiskelleista. Opiskelijoista löytyy matrikkelista tiedot akatemiaan kirjautumisvuodesta, heidän kotipaikastaan, opinnoistaan ja työtehtävistä opintojen jälkeen. Opiskelijoiden tietoihin on myös kirjattu, jos/kun opiskelija on siirtynyt opiskelemaan toiseen yliopistoon tai tullut Turkuun toisesta yliopistosta. Näin on mahdollista saada selville, ketkä opiskelijoista liikkuivat opintojensa aikana. Uppsalan osalta vastaavaa matrikkelia ei ole koottu, joten tutkimuksessa nojaudutaan Turun akatemian ylioppilasmatrikkeliin.

Ylioppilasmatrikkeli mahdollistaa opiskelijoiden liikkumisen tarkkailun yleisellä tasolla ja sen laskemisen, kuinka suuri osa kaikista opiskelijoista vaihtoi yliopistoa. Ylioppilasmatrikkelista saatavat tiedot koskevat yksittäisiä opiskelijoita, näin voidaan tunnistaa, mistä säädyistä yliopistoa vaihtaneet opiskelijat tulivat. Opiskelijoiden yksilöllinen tunnistaminen mahdollistaa myös liikkumisen motiivien tutkimisen.

Liikkumisen motiiveihin on mahdollista päästä käsiksi Turun kuninkaallisen akatemian ja Uppsalan yliopiston konsistorien pöytäkirjojen avulla. Opiskelijoiden tuli anoa lupaa yliopiston rehtorilta, jos vaihtoivat yliopistoa ja näistä lupa-anomuksista keskusteltiin myös konsistorien istunnoissa. Konsistorit olivat yliopistojen hallinnollisia ja oikeudellisia elimiä, jotka tutkivat ja tuomitsivat mm. opiskelijat heidän rikosasioissaan. Näin on mahdollista selvittää, oliko liikkuvuuden taustasyynä esimerkiksi syyllistyminen rikokseen.

Kuva: Kaksi opiskelijaa, Jan Leyken 1712, Rijksmuseum.

Dosentti Laura Hollsten (ÅA)

Tutkimuksessa tarkastellaan Turkua kansainvälisen kaupankäynnin keskuksena käyttämällä esimerkkinä elohopeaa, joka oli kallis ja haluttu raaka-aine 1600–1700-luvulla. Elohopea tuli Turkuun meriteitse Triesten ja Amsterdamin kautta Idrijassa (nyk. Slovenia) sijainneista kaivoksista. Sitä tarvitsivat apteekkarit, hatuntekijät ja Turun akatemian laboratoriot. Tutkimus kartoittaa elohopean reittejä manner-Euroopasta Turkuun ja sen käyttöä Turussa käsityöläisten ja oppineiden parissa. Osahanke tarkastelee Turkua osana globaaleja ja ylirajaisia verkostoja sekä valottaa varhaismodernin ajan kuluttamista, lääketiedettä ja tieteellisiä käytäntöjä. Lähdeaineistona ovat Juutinrauman tulliluettelot ja tulliluettelot Suomesta, Turun akatemian väitöskirjat sekä käsityöläisten työkirjat ja tiliaineistot.

Kuva: Maria Syväniemi

Professori ma. Charlotta Wolff (TY)

Charlotta Wolff tutkii Turun akatemiassa opiskelleen Uppsalan yliopiston kanslerin, diplomaatti ja kansliapresidentti kreivi Gustav Philip Creutzin (1731–1785) intellektuaalisia esikuvia ja henkilökohtaisia verkostoja Turussa, Uppsalassa, Tukholmassa ja Euroopassa. Keskeinen kysymys on, mikä oli Turussa vietettyjen oppivuosien merkitys valtaeliittiin nousseen virkamiehen filosofiselle ja poliittiselle viitekehykselle. Tutkimus tarkastelee, mikä oli turkulaisten luonnontieteiden professorien ja heidän oppiensa merkitys Creutzin kiinnostukselle radikaalista materialismista ja jopa ateismista. Kuinka Creutzin nuoruusvuosien kontaktit Turussa toistuivat myöhemmin hänen toimiessaan Tukholmassa ja Uppsalassa? Tapaustutkimus tarjoaa mahdollisuuden uudelleenarvioida Porthania edeltäneen opettajapolven merkitystä Ruotsin valtakunnaneliitin maailmankuvien muovaamiselle ja samalla Turun merkitystä yhtenä valtakunnan älyllisenä keskuspaikkana.

Kuva: Maria Syväniemi

FT Panu Savolainen (ÅA)

Turun akatemia houkutteli opiskelijoita eri puolilta Ruotsin valtakuntaa 1700-luun lopulla. Yksi Turkuun saapuneista opiskelijoista oli uumajalainen Pehr Stenberg. Hän nousi varsin vaatimattomasta talonpoikaistaustasta ensin Uumajan triviaalikoulun oppilaaksi ja aloitti sittemmin teologian opinnot Turun akatemiassa vuonna 1779.

Stenbergin merkitys jälkipolville on huomattava siitä syystä, että hän jätti jälkeensä lähes viidentuhannen sivun muistelmakäsikirjoituksen elämästään. Siinä käsitellään laajasti Turun opiskeluaikaa 1779–1789, jolloin Stenberg myös toimi kotiopettajana monissa Turun ympäristön kartanoissa.

Stenbergin elämänkuvaus tarjoaa poikkeuksellisen rikkaan ja yksityiskohtaisen kurkistusikkunan 1780-luvun Turun arkeen ja ylioppilaselämään. Siitä välittyy monilla tavoin uudenlainen kuva Turun akatemian huippukauden yliopistoelämästä, joka aiemmassa tutkimuksessa on näyttäytynyt ennen kaikkea sivistyshistoriallisista ylätason näkökulmista.

Stenbergin elämänkuvauksen avulla voidaan tutkia myös kaupunkitilan kokemista ja arkista liikkumista kaupungissa. Stenbergin yksityiskohtaiset kuvaukset antavat mahdollisuuden ymmärtää, millä tavoin Turkua tuntematon, Ruotsin toiselta puolelta muuttanut nuori henkilö kotiutui uuteen kaupunkiin ja mistä paikoista muodostui hänelle merkityksellisiä. Aineisto antaa mahdollisuuden selvittää myös Stenbergin asuinpaikat, ja niistä hahmottuu hyvin hänen sosiaalinen nousunsa Turussa vietetyn vuosikymmenen aikana.

Kuva: Stenbergit asuinkortteerit Turussa 1779–1789. KA.

Apulaisprofessori Johanna Ilmakunnas (ÅA)

Hengenviljely vaati onnistuakseen myös aineellisten tarpeiden tyydyttämistä, joten osahankkeessa tutkitaan Turun akatemian professoreiden kulutuksen verkostoja sekä kuluttamisen ja materiaalisen kulttuurin merkityksiä professorin työssä. Lähtökohtana on Turun akatemian professorin ja Turun piispan Carl Fredrik Mennanderin (1712–1786) sekä tämän pojan Carl Fredrik Fredenheimin (1748–1803) kirjeenvaihto. Tutkimus kartoittaa, miten Turun yliopiston professorin kulutuksen verkostot ulottuivat Uppsalaan, Tukholmaan ja ulkomaille, sekä mikä merkitys henkilökohtaisilla suhteilla oli professuurin ja piispanviran hoitamiselle ja keskeisten kulutustavaroiden kuten kirjojen, paperin, musteen tai vaatteiden hankkimiselle.

FM Topi Artukka (TY)

FM Topi Artukka (TY) tutkii Turun seurapiirin ja verkostojen muuttumista 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Artukka tarkastelee, miten kaupungin vanha, erityisesti Turun akatemian ympärille rakentunut eliitti ja sen elämätapa muuttuivat venäläisen hallinnon saavuttua Turkuun ja mikä mahdollisesti pysyi samana. Artukka analysoi toisaalta, miten eliitti sopeutui muuttuneeseen tilanteeseen ja loi sen pohjalta uudenlaisen urbaanin seurapiirin ja toisaalta, miten vanhoja kontakteja, tapoja ja yhteyksiä edelleen hyödynnettiin uudenlaisessa viitekehyksessä.

Keskiössä ovat yliopiston piirissä järjestetyt seurapiiritapahtumat, mutta myös laajemmin Turun aktiivinen seuraelämä, joka rakentui tiettyjen keskeisten henkilöiden ja tilojen ympärille. Työssä pohditaan myös, millaisen roolin akatemian jäsenet ottivat ja saivat suhteessa muihin Turun seurapiirin jäseniin, erityisesti hovioikeuden ja senaatin virkamiehiin, venäläiseen hallintoväkeen sekä varakkaisiin porvareihin sekä miten yliopiston opettajat ja ylioppilaat näkyivät Turun kaupunkikuvassa.

Tutkimuksen tärkeimpinä lähdeaineistona ovat Turun akatemian konsistorin puhtaaksi kirjoitetut pöytäkirjat 1800-luvun alusta sekä Turussa asuneiden yliopiston professoreiden ja ylioppilaiden päiväkirjat, kirjeet ja muistelmat. Turun akatemian piirissä syntyneiden aineistojen ohella tutkimus hyödyntää lähteinään 1800-luvun muuta yksityisaineistoa sekä sanoma- ja aikakauslehtiä.