Nollia, ykkösiä ja sosiaalityön tietoa – tiedonhallinnan näkökulma TIMO -hankkeessa

11.5.2026

Sosiaalityön tutkimus voidaan paikantaa janalle, jonka alkupäässä on yksilö ja loppupäässä yhteiskunta. Tiedonhallinnan näkökulma venyttää tämän janan alkupistettä vasemmalle: sitä, miten sosiaalityön todellisuus muuntuu tiedoksi, tietorakenteiksi, kirjauksiksi, luokituksiksi ja lopulta niiksi “nolliksi ja ykkösiksi”, joihin tietojärjestelmät perustuvat.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella näihin kytkeytyviä teemoja voi opiskella sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelmassa, jossa yhdistyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen, tiedon käyttö ja tiedolla johtaminen, tietorakenteet, luokitukset sekä digitalisaation vaikutukset palvelujärjestelmään.

Tiedonhallinnan keskeinen ajatus on jatkumo datasta viisauteen: tieto ei synny, eikä muutu hyödynnettäväksi itsestään. Dataa täytyy siis tuottaa, tulkita, jäsentää ja käyttää osana päätöksentekoa.

Sosiaalityön tutkimuksen kontekstissa tämä tarkoittaa sitä, että potentiaalinen kiinnostus ei kohdistu vain asiakkaan tilanteeseen tai palvelujärjestelmän rakenteisiin, vaan myös siihen, miten tieto näistä syntyy, mitä jää kirjaamatta ja mitä voidaan ylipäänsä tietää. TIMO-hanke tekee näkyväksi, että tiedolla johtaminen ei ole vain raportointia tai teknologiaa, vaan yhteistä, vuorovaikutteista ja organisatorista tiedonmuodostusta.

Omassa ajattelussani tätä yhdistää sosiaalityön tausta ja tiedonhallinnan orientaatio: kiinnostukseni kohdistuu yhtä aikaa yksilökohtaiseen asiakastyöhön, rakenteellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sekä siihen, millaiseksi tieto lähtee muotoutumaan sen atomitasolta alkaen.

Tämän valossa on syytä pysähtyä ajankohtaisen lakiesityksen äärelle.

Sosiaalihuoltolain uudistusehdotuksessa ehdotetaan kirjaamista koskevien ammattihenkilöiden velvoitteiden keventämistä ja päällekkäisen kirjaamissääntelyn poistamista. Perustelu on ymmärrettävä: kirjaamiseen kuluu aikaa, joka on pois asiakastyöstä. Tähän haasteeseen tekoälyavusteinen kirjaaminen on tarjonnut lupaavan ratkaisun – useammalla hyvinvointialueella on pilotoitu tekoälypohjaisia kirjaamistyökaluja, jotka sujuvoittavat dokumentointia ilman, että sen laatu kärsii.

Siksi ehdotuksen ajoitus nostattaa esiin monia kysymyksiä. Kun kirjaamisen tuki paranee teknologian myötä, miksi samaan aikaan höllentää velvoitteita? Kevennetty kirjaaminen uhkaa asiakkaan oikeusturvaa ja tekee näkymättömäksi sosiaalityöntekijän harkintavallan käytön – sen, miten ammatillinen päätöksenteko perustellaan ja jäljitetään.

TIMO-hankkeen kaltaisen tutkimuksen kannalta kysymys on vielä konkreettisempi: jos kirjataan vähemmän ja väljemmin, mitä jää jäljelle?

Asiakastietojärjestelmistä saatavan tiedon laatu heikkenee, ja samalla katoaa pohja sekä vaikuttavuustiedon muodostumiselta että tiedolla johtamiselta.

Data ei enää kanna matkaa viisauteen asti.

Milla Aatsinki, YTM, projektitutkija (Efecto2030 ja LAROME), TIMO-hankkeen korkeakouluharjoittelija

Aineistonkeruu hyvinvointialueilla on käynnistynyt! 

30.4.2026

TIMO-hankkeessa tutkimme tiedonmuodostuksen ja tiedolla johtamisen käytäntöjä aikuissosiaalityössä. Tavoitteenamme on syventää ymmärrystä siitä, miten tietoa tuotetaan vuorovaikutuksessa, miten sitä dokumentoidaan ja miten sitä hyödynnetään asiakastyössä sekä organisaatioiden johtamisessa. Hankkeessa tarkastellaan tiedonmuodostuksen prosesseja sekä työn arjessa että institutionaalisissa rakenteissa, ja samalla tuotetaan uutta tietoa hyvinvointialueiden kehittämisen tueksi.

TIMO-hankkeen kevääseen kuuluu iloista kiirettä ja innokkuutta. Olemme aloittaneet empiirisen tutkimusaineiston keruun hyvinvointialueilla. Tavoitteenamme on haastatella sekä työntekijöitä että esihenkilöitä ja johtajia. Lisäksi hankkeessa havainnoidaan asiakastilanteita ja erilaisia organisaation tiedonmuodostuksen käytäntöjä.

TIMO-hankkeessa haluamme ymmärtää sosiaalityön tiedonmuodostusta osana vuorovaikutustilanteita ja institutionaalisia rakenteita. Tämä edellyttää monenlaisia ja laadullisesti virittyneitä tutkimusaineistoja, joiden avulla pääsemme lähemmäs sosiaalityön tiedonmuodostuksen kompleksista luonnetta. Siksi hankkeessa pyritään rakentamaan mahdollisimman monipuolinen tutkimusaineisto: havainnoimalla asiakastilanteita, haastattelemalla eri tasoilla olevia työntekijöitä sekä analysoimalla toimintaan liittyviä dokumenttiaineistoja pyrimme ymmärtämään sosiaalityön tiedonmuodostuksen prosesseja useista eri näkökulmista.

Hankkeen alussa pohdimme, miten pääsemme kiinni sosiaalityön arjessa ja käytännöissä tapahtuvaan tiedonmuodostukseen. Olemmehan kuulleet toistuvasti sosiaalialan aikapaineista, resurssipulasta ja työntekijöiden kiireestä. Hektisen asiakastyön ohella tutkimukseen osallistuminen ei välttämättä ole prioriteettilistan kärjessä. Kevään kuluessa olemme kuitenkin huomanneet, että tutkimushanke on herättänyt mielenkiintoa ja yhteistyötoiveita niin kohdeorganisaatioidemme työntekijöiden kuin johdonkin keskuudessa.

Sosiaalityön tiedonmuodostuksen prosessit ja tiedolla johtamisen merkitys halutaan tehdä näkyviksi!

TIMO porukka toivottaa kaikille mukavaa vappua!

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivä 21.4.26

23.4.2026

Terveisiä keväisestä Helsingistä!

Osallistuimme työryhmään ”Tiedonmuodostuksen prosessit” Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivillä (21.4.26). Saimme kuulla päivän mittaan kiinnostavia esityksiä ja puheenvuoroja, jotka liikkuivat paikoitellen hyvinkin samankaltaisten teemojen äärellä TIMO -hankkeen kanssa.

Sote-maailma on laaja sekä sokkeloinen ja sen sisälle mahtuu monenlaista toimijaa. Silti tutkimuspäivillä käydyt yhteiset keskustelut toivat esille hyvinkin samankaltaisia tiedonmuodostuksen haasteita ja mahdollisuuksia. Oli kyse sitten sairaanhoitajista tai sosiaalityöntekijöistä, esiin nousi esimerkiksi monialaisen yhteistyön ja kirjaamisen merkitys. Lisäksi korostettiin tarvetta innovatiivisiin, ajan hermoilla tapahtuviin organisaatiotason ratkaisuihin. Millainen on esimerkiksi tekoälyn rooli nyt tai tulevaisuudessa sote-alalla? Millaisia mahdollisuuksia tai riskejä tähän mahdollisesti liittyy? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin työryhmässä.

Kuten olemme TIMO -hankkeessa jo useaan otteeseen huomanneet, sote-alalla on käytössä usein laajoja sateenvarjomaisia käsitteitä, jotka abstraktiudessaan jättävät paljon tulkinnan varaa – mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Esimerkkinä tutkimuspäiviltä voidaan nostaa monialainen yhteistyö, joka parhaimmillaan toimii siltana eri alojen edustajien välillä eräänlaisena tiedonmuodostuksen kanavana. Kuitenkin päivillä puhuttiin useaan otteeseen siitä, että yhteistyö ei aina toteudu, sillä tiedot eivät välity instituutioiden, organisaatioiden ja toimijoiden välillä. On siis olemassa yhteistyötä rajoittavia rakenteita, jotka tulisi ensin tunnistaa ja sitten purkaa. Yhtenä kysymyksenä korostettiin tietojärjestelmien viidakkoa; ne ovat toimialojen välillä erillisiä, eivätkä ne aina tue monialaista kirjaamista.

Millaisia asioita monialaisen yhteistyön ja kirjaamiskäytäntöjen sekä niitä ylläpitävien tietojärjestelmien tulisi osata ottaa huomioon, jotta ne voisivat saavuttaa todellisen potentiaalinsa ja toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla asiakasta ja tämän tilannetta tukevana voimavarana?

Päivien keynote professori Harri Jalonen korosti luottamuksen merkitystä systeemisen muutoksen aikaansaamisessa. Jalonen kuvasi, miten luottamus vaikuttaa tapoihimme jakaa ja vastaanottaa tietoa: ”yhteisö testaa ensin luottamusta ja alkaa vasta sitten toimimaan”. Samalla on mentävä tietämättömyyden äärelle ja uskaltaa jakaa sitä, mitä emme vielä tiedä. Päivien asiantuntijapaneelissa korostettiin luottamuksen ohella tahtoa: muutokset vaativat yhteisöltä tahtotilaa viedä asioita eteenpäin. Voisiko tässä olla myös ratkaisuja monialaiseen yhteistyöhön ja tiedonmuodostukseen?

TIMO -hanke ei välttämättä tyhjennä tiedonmuodostukseen liittyvää tutkimuksellista pajatsoa, mutta se pyrkii olemaan yhtenä hankkeena vahvistamassa keskustelua, jossa lähdemme liikkeelle sosiaalityön tiedonmuodostuksen ruohonjuuritason käytännöistä ja pyrimme selvittämään, millaista se on – siis ihan oikeasti käytännössä. Iloksemme saimme myös huomata ja kuulla, että emme ole yksin näiden kysymysten kanssa, vaan lähitulevaisuudessa tulemme ehkä saamaan näihin kysymyksiin vastauksia moninaisten eri hankkeiden, tutkimuksien ja lähestymistapojen muodossa. Joku voisi sanoa, että ”jo oli aikakin”.

Iida Kulmala ja Elina Laine

Identiteetit ja tiedon merkityksellistäminen aikuissosiaalityössä

9.4.2026

“Ennen kuin aloitamme keskustelun, tehkäämme ensin selväksi, mistä oikeastaan keskustelemme.”
— Sokrates 

Sokrateen ajatus kiteyttää osuvasti TIMO-hankkeen lähtökohdan. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen edellyttää pysähtymistä sen äärelle, miten merkityksiä tuotetaan ja miten tietoa tulkitaan. Aikuissosiaalityössä käytetään monenlaista tietoa, mutta tieto ei ole kaikille toimijoille samanlaista eikä sen merkitys ole yhtenevä. Se, mitä pidämme tärkeänä, luotettavana tai käyttökelpoisena tietona, rakentuu sosiaalisesti.

Aikuissosiaalityössä tieto voi olla esimerkiksi asiakkaiden kokemuksista nousevaa, ammatillista harkintaa, määrällistä seurantatietoa, hallinnollisia raportteja tai tutkimukseen perustuvaa tietoa. Nämä tietomuodot elävät rinnakkain arjessa, mutta niitä tulkitaan, arvotetaan ja painotetaan eri tavoin. Tiedonkäsittelyyn vaikuttavat vahvasti toimijoiden roolit, vastuut ja kuuluminen erilaisiin ryhmiin. 

Sosiaalisen identiteetin teoria auttaa ymmärtämään tätä ilmiötä. Sosiaalinen identiteetti tarkoittaa sitä, että käsityksemme itsestämme rakentuu ryhmien kautta, joihin koemme kuuluvamme ja joiden jäseninä toimimme arjessa, kuten ammatillisessa roolissa tai organisatorisessa asemassa. Aikuissosiaalityössä nämä identiteetit ovat usein limittäisiä ja rinnakkaisia, ja ne ohjaavat sitä, millaista tietoa huomaamme, mihin luotamme ja miten suhtaudumme muunlaiseen tietoon. Identiteetti toimii ikään kuin suodattimena, jonka läpi tietoa merkityksellistetään, tulkitaan ja arvotetaan. 

Aikuissosiaalityön arjessa tämä voi tulla näkyväksi esimerkiksi palvelujen toimivuutta tarkastellessa. Asiakastyötä tekevä sosiaalityöntekijä voi nojata asiakkaiden elämäntilanteista nousevaan kokemustietoon ja työn toteuttamisen reunaehtoihin. Johtamisen näkökulmasta painopiste voi olla määrällisessä tiedossa, kuten asiakasmäärissä, jonotusajoissa tai resurssien kohdentamisessa. Molemmissa hyödynnetään tietoa, mutta tieto saa erilaisen merkityksen sen mukaan, millaisesta roolista ja identiteetistä käsin sitä tarkastellaan. Ilman yhteistä keskustelua nämä näkökulmat voivat näyttäytyä ristiriitaisina, vaikka ne kuvaavat samaa todellisuutta eri tasoilla. 

TIMO-hankkeessa tarkastelemme aikuissosiaalityön tiedonmuodostusta ja tiedolla johtamista myös sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Lähtökohtana on ymmärrys tiedosta sosiaalisena prosessina: tieto ei ole valmista ja annettua, vaan se muotoutuu vuorovaikutuksessa eri identiteettien, roolien ja käytäntöjen risteyskohdissa. Myös se, millainen tieto nähdään aikuissosiaalityön kehittämisen ja päätöksenteon kannalta merkityksellisenä, kytkeytyy näihin lähtökohtiin. Tiedolla johtaminen näyttäytyy näin ennen kaikkea erilaisten tulkintojen yhteensovittamisen ja merkitysten rakentamisen prosessina. Tätä moninaisuutta tarkastelemme TIMO-hankkeessa keräämällä aineistoa aikuissosiaalityön arjesta: miten tieto muotoutuu yhteisessä työssä ja miten jaettu ymmärrys syntyy.

Henna-Riikka Launonen, YTM, sosiaalipsykologi

TIMO Sosiaalityön tutkimuksen päivillä 12.-13.2.2026

17.2.2026

Terveiset kauniista pakkasen puremasta Kuopiosta! Tämän vuoden päivien teemana oli ”Yhdessä paremmin”, ja se välittyi läpi päivien. Samalla se kiteytti erinomaisesti myös TIMO-hankkeen ydinajatuksen: laajan, moniammatillisen yhteistyönmerkityksen tiedonmuodostuksessa. 

Sosiaalityössä tapahtuva tiedonmuodostus rakentuu kollegiaalisuuden, moniäänisyyden ja monialaisuuden varaan. Vaikka yksittäinen sosiaalityöntekijä tekee päätöksiä oman ammattiosaamisensa pohjalta, taustalla vaikuttaa aina monitasoinen ja jatkuvassa dialogissa rakentuva prosessi. Tietoa tuotetaan ja tulkitaan suhteessa kollegoihin, esihenkilöihin, yhteiskunnallisiin linjauksiin, budjetteihin, ammattietiikkaan ja ennen kaikkea asiakkaiden kokemuksiin. Sosiaalityön sensitiivinen luonne vaatii työntekijältä erityistä herkkyyttä – ja tämä herkkyys muovaa väistämättä myös tiedonmuodostuksen tapoja. 

Omassa esityksessämme yhdistimme tietoperustaisen hallinnan, rakenteellisen sosiaalityön sekä arjen vuorovaikutuksissa rakentuvat tulkinnan ja merkityksenantoprosessit. Ajatuksemme ovat vielä rakentumassa, mutta uskomme näiden kolmen näkökulman yhdistämisen tarjoavan mahdollisuuden tarkastella sosiaalityön tietoa tavalla, joka ylittää perinteiset rajat yksilön, organisaation ja palvelujärjestelmän välillä. 

KATSO TYÖRYHMÄ ESITYKSEMME DIAT TÄÄLTÄ

Tutkimuspäivien pääpuheenvuorot sekä työryhmät toivat esiin, että vaikka aihetta on tutkittu paljon sosiaalityön kentällä, olemme yhä hyvin samojen kysymyksien äärellä monialaisen yhteistyön ja tiedonmuodostuksen osalta; kenen tieto on tärkeää, mitä tiedämme muiden toiminnasta ja siitä, mitä he tietävät, millaisia rajoja ammattilaisten välille rakentuu ja miten niitä pystytään purkamaan. Kunnioittavan vuorovaikutuksen ja dialogisuuden merkitys nousivat esiin tärkeinä keinoina ratkaista näitä pulmia. 

Tutkimuspäivät tarjosivat hankkeellemme runsaasti uusia näkökulmia ja ajatuksia. Lisäksi pääsimme ensimmäistä kertaa koko hankkeen kokoonpanolla tapaamaan kasvokkain. Heti kävi ilmi, kuinka erilaisista suunnista lähestymme tietoa, tiedonmuodostusta ja työntekijän toimintaa sosiaalityössä. TIMO-hanke on monitieteinen kokonaisuus, jossa kohtaavat sosiaalityön, tietojohtamisen, sosiaalipsykologian ja sosiologian näkökulmat. Tämä moninaisuus haastaa meitä jatkuvasti yhteiseen tiedonmuodostukseen – juuri siihen mikä lopulta myös rikastaa sosiaalityön tutkimusta. 

Tästä on hyvä jatkaa – yhdessä!

TIMOhanke mukana Sosiaalityön tutkimuspäivillä Kuopiossa

21.1.2026

TIMOhanke osallistuu Sosiaalityön tutkimuspäiville Kuopiossa! Olemme mukana sekä posterilla että esityksellä työryhmässä “Monialaisuus sosiaalityössä ja sen tutkimuksessa: ammatti- ja tieteenalojen rajat ylittäviä näkökulmia”. Tutkimuspäivät tarjoavat meille erinomaisen mahdollisuuden käydä keskustelua sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä ja jakaa ajatuksia tiedon, johtamisen ja monialaisuuden risteyskohdista. 

Esityksemme ja posterimme pohjautuvat TIMOhankkeessa käynnissä olevaan tutkimukseen Kohti yhteistä ymmärrystä: tiedonmuodostuksen rooli sosiaalihuollon johtamisessa. Tarkastelemme, miten sosiaalihuollon johtajat yhdistävät erilaista tietoa, arvottavat sitä ja ohjaavat tiedonmuodostusta tilanteissa, joissa niukat resurssit ja kasvavat palvelutarpeet kohtaavat. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, miten yhteistä ymmärrystä rakennetaan dialogin, jaetun asiantuntijuuden ja kielen kautta – ja millainen rooli johdolla on linkkinä asiakastyön, palvelujärjestelmän ja päätöksenteon välillä. 

Tulkaa ihmeessä nappaamaan meikäläisiä hihasta! Juttelemme mielellämme hankkeesta, tutkimuksen lähtökohdista ja ajatuksistamme tässä alkumetreillä – ja kuulemme yhtä mielellämme teidän näkemyksiänne.  

Nähdään Kuopiossa!

TIMO-hanke polkaistu käyntiin

9.1.2026

TIMO-hankkeen ensimmäinen tutkijatapaaminen järjestettiin Tampereella 8.1.2026. Ilmassa oli odotusta ja innostusta – viimein pääsemme yhdessä rakentamaan uutta tietoa ja ratkaisuja! 

Mitä hankkeessa tavoitellaan? 

TIMO-hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten tieto syntyy ja liikkuu aikuissosiaalityön arjessa. Haluamme ymmärtää, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyy tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen, ja kehittää käytäntöjä, jotka tukevat tietojohtamista sosiaalityössä. 

Hanketta vetää Turun yliopiston sosiaalityön oppiaine, ja mukana ovat Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos sekä asiantuntijoita Tampereen yliopistosta. 

Vaikka hanke käynnistyi virallisesti vuoden 2026 alussa, valmistelutyö on ollut käynnissä jo aiemmin: olemme saaneet puoltavan lausunnon Turun yliopiston eettiseltä toimikunnalta, kontaktoineet hyvinvointialueita ja etsineet kiinnostavia tutkimuskohteita ja yhteistyökumppaneita. 

Tavoitteemme ei ole jäädä tutkijakammioon – haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä aikuissosiaalityön ammattilaisten, esihenkilöiden ja johtajien kanssa, jotta voimme yhdessä kehittää tiedolla johtamisen käytäntöjä, jotka toimivat arjessa. 

Pysy kuulolla – kerromme blogissa säännöllisesti hankkeen etenemisestä ja löydöksistä!