Hyödykekorit

Terveellinen ruoka on ihmisarvoisen elämän perusehto. Ruokakoriin sisältyy kaikki terveellinen ravinto, mitä ihminen tarvitsee elääkseen ihmisarvoista elämää 2020-luvun Suomessa. Korissa pyritään varmistamaan eri ravintoaineiden riittävä saanti ja monipuolinen ja maistuva ruoka.

Ruokakorin sisältö perustuu ravitsemussuosituksiin, sekä suomalaiseen ruokakulttuuriin, eli karkeasti ottaen siihen mitä, milloin ja missä suomalaiset syövät. Koriin sisältyvät lisäksi ruoanlaittoon ja -säilytykseen tarvittavat välineet ja laitteet.

Vaatekoriin kuuluvat sellaiset tarpeelliset vaatteet, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän ja erilaisiin tilanteisiin osallistumisen ilman häpeää. Vaatteita tulee siis olla riittävän paljon, jotta niitä on mahdollista pitää puhtaina, niiden kanssa voi esimerkiksi näyttäytyä julkisesti, käydä kaupassa, mennä kouluun ja osallistua hautajaisiin tai häihin.

Vaatteiden tulee myös tarjota riittävää suojaa erilaisia sääoloja vastaan ja kestää käyttöä kohtuullisen pitkään, eli olla riittävän laadukkaita. Vaatekorissa otetaan huomioon vaatteiden käytännöllisten ominaisuuksien, monikäyttöisyyden ja kestävyyden lisäksi ihmisten tarve terveyteen, autonomiaan ja oman identiteetin ilmentämiseen. Vaatekoriin voidaan sisällyttää myös vaatteiden huoltoon, säilytykseen ja pesuun liittyvät hyödykkeet.

Ihminen tarvitsee kodin. Kodin tulee tarjota riittävää suojaa säätä ja lämpötilanvaihteluita vastaan ja mahdollistaa muiden tarpeiden, kuten ruoanlaiton, syömisen, levon, henkilökohtaisen hygienian ja sosiaalisuuden tyydyttämisen. Tähän koriin sisältyvät kaikki ihmisarvoisen asumisen edellytyksiksi arvioidut kulut, kuten esimerkiksi vuokra, sähkö- ja vesilaskut, asumisen vakuutukset, huonekalut ja kodintekstiilit.

Liikkuminen kodin ja muiden paikkojen välillä on useimmille välttämätöntä. Kaupassa, koulussa ja työpaikalla tulee voida käydä, sukulaisia ja läheisiä tavata, terveydenhoitoon tulee tarvittaessa päästä ja aika-ajoin myös retkellä tai lomalla käyminen on monille tärkeää. Tässä korissa huomioidaan tarpeelliset liikkumiskustannukset, joihin voidaan mahdollisesti sisällyttää esim. joukkoliikenteen lippuja ja joillain kotitaloustyypeillä kulkuvälineitä.

Voidakseen osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti niin terveyden kuin sosiaalisten suhteidenkin kannalta, on henkilön voitava huolehtia hygieniastaan ja ulkonäöstään. Koska ihmisillä on vahva tarve autonomiaan, sosiaalisuuteen ja osallistumiseen, mahdollisuus ehostautumiseen ja esimerkiksi hiusten leikkauttamiseen on tärkeää, sillä kyseisten toimien avulla muovataan omaa identiteettiä ja identifioidutaan erilaisiin ryhmiin.

Terveys on yksi ihmisen tärkeimmistä perustarpeista, jota ilman muiden tarpeiden tyydyttäminen on haastavaa tai mahdotonta. Tämän viitebudjetin esimerkkikotitalouksien jäsenten oletetaan olevan terveitä, mm. koska erilaisia terveysvaivoja ja pitkäaikaissairauksia on hyvin paljon ja niiden hoidontarpeet eroavat merkittävästi. Tästä johtuen niiden aiheuttamista kuluista ei ole mahdollista tehdä yleispäteviä oletuksia. Terveydenhuoltokorissa otetaan siis huomioon terveyden ylläpitämiseen tarvittavat hyödykkeet ja palvelut.

Ihmiset tarvitsevat vapaa-aikaa voidakseen elää ihmisarvoista elämää. Vapaa-aika mahdollistaa palautumisen arjesta, itsensä kehittämisen ja itselle mieluisten asioiden tekemisen. Niin liikunta- kuin taide- tai kulttuuriharrastuksilla on monenlaisia myönteisiä psykologisia ja fyysisiä terveysvaikutuksia. Harrastuksilla on myös keskeinen merkitys sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen kannalta.

Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä ja yksinäisyydellä voi olla merkittäviä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalisten suhteiden solmiminen ja ylläpitäminen voi edellyttää esimerkiksi kotoa poistumista, erilaisiin tilaisuuksiin osallistumista tai vaikka kahvilla käyntiä.

Nykyään viestintävälineiden rooli sosiaalisten suhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä on yhä suurempi. Suuri osa ihmisten välisestä kommunikaatiosta tapahtuu verkon välityksellä, esimerkiksi matkapuhelimen avulla. Myös vierailut ja niihin liittyvät pienet tarjoilut, kuten kahvin tai teen tarjoaminen ovat osa sosiaalisten suhteiden ylläpitoa.

Turvallinen lapsuus on perustarve, mikä määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lastenjärjestö UNICEF:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Tähän sisältyy oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

Erilaiset positiiviset kokemukset ja asteittain lisääntyvä vastuun ottaminen tukevat lapsen kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä. Tähän koriin sisällytetään lasten tarpeita myös muiden korien, kuten levon ja vapaa-ajan osalta ja kori toimiikin eräänlaisena “lapsikorina”.

Maailma muuttuu nykyään nopeasti ja ihmisiin kohdistuvat odotukset muuttuvat sen mukana. Ihmisten tulisikin voida kehittää osaamistaan niin yhteiskunnallisten kuin omien tarpeiden ja mielenkiinnon kohteidensa mukaan läpi elämän. Tähän koriin voidaan sisällyttää esimerkiksi kursseja tai oppimateriaaleja.