Näkyvä oppiminen, ajattelun kielentäminen ja metakognitiot

Oppimisen näkyvyys ja kielentäminen

Näkyvyys oppimisessa sisältää ajatteluprosessin tietoista esille tuomista visuaalisin ja verbaalisin keinoin. Se tarkoittaa , että

• oppilaiden oppiminen tulee näkyväksi opettajalle ja muille oppijoille
• opettaja jakaa tekemisensä oppilaille
• oppimisen prosessi tehdään näkyväksi
• oppimisessa vuorovaikutteinen palaute on erittäin tärkeää

Oppimista voidaan tehdä näkyväksi mm. ihmettelemällä yhdessä ääneen. Opettaja voi edistää pohdintaa eteenpäin ohjaavilla kysymyksillä. Tavoitteena on yhteinen ymmärrys ja ajattelun pitäminen osana yhteistä toimintaa. Ajattelussa ja sen sanoittamisessa on pyrittävä selkeyteen. Asioita hämmästellään ja ideoidaan yhdessä eikä kenenkään tarvitse pelätä vaikuttavansa tyhmältä.

Aktiivinen kuunteleminen on erittäin tärkeää, kun rakennetaan ja kehitetään ajatusta muiden vastausten ja ideoiden pohjalta. Oppilaiden ajatuksia, vastauksia ja tutkimusprosessia on hyvä dokumentoida ja tehdä näin näkyväksi, esim. kirjoittamalla niitä näkyviin. Ajattelua innoittamaan ja rakentamaan voidaan oppitunneilla käyttää erilaisia visuaalisia työkaluja, mm. ajattelukarttoja. Tämäntyyppinen dokumentointi ei ole osa varsinaista arviointia tai arkistointia, vaan sen tarkoitus on suunnata huomio oppimisprosessiin ja auttaa oppilaita saamaan oppimistapahtumaa konkreettisemmaksi ja oppimista edistäväksi jatkossakin.

On tärkeää tuottaa sanastoa ajatteluprosessien kuvaamiseen ja arviointiin. Sanasto on merkityksellinen paitsi työskentelyn aikaisen ohjauksen välineenä myös siirtovaikutusta tuottavan reflektion pohjana. Jos oppilaalla ei ole sanastoa ja käsitteitä, joilla voi kuvata ja pohtia omaa oppimisen ja ajattelun prosessiaan, ohjaaminen on hankalaa ja epämääräistä. Aikuisten on tärkeä kiinnittää huomiota käyttämänsä kielen täsmällisyyteen ja pyrkiä kartuttamaan oppilaiden sana- ja käsitevarastoa systemaattisesti.

Opettajan ohjaava työtapa on monissa tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi edistää oppilaiden oppimista. Opettajalla on vastuu siitä, että oppilaat tietävät tavoitteet, työskentelyllä on rakenne ja oppilaat saavat prosessin aikana riittävästi palautetta. Oppilaat tarvitsevat selkeitä ja haasteellisia oppimistavoitteita, joihin pyrkimiseen sisältyy harjoittelua, yhteisöllistä ongelmanratkaisua sekä jatkuvaa arviointia ja palautetta edistymisestä. Palautetta voi toteuttaa oppimiskeskusteluna, parityöskentelyyn kuuluvana tai yksilöllisinä palautteina. Palautteet ohjaavat oppimisen tavoitteita ja suunnittelua, ja niitä kannattaa hyödyntää ja niihin palata uusissa oppimistilanteissa.

ACTS-projektin työvälineissä keskeistä on niiden konkreettinen tuki opettajille ja oppijoille, kun he työskentelevät ajattelutaitoa vaativien tehtävien parissa. Näkyvyyttä ja kielentämistä tuodaan esille mm.

• Bloomin julisteen verbeillä, jotka näyttävät ajattelun tasoja, joissa oppimisprosessissa liikutaan.
• pilvillä Bloomin verbeistä, joiden avulla oppilaat alkavat ymmärtämään ja käyttämään monipuolisemmin ajatteluprosessiin liittyvää sanastoa.
• kysymyksillä Bloomin verbien pohjalta (taulukko ja avainnauhakysymykset), jotka ohjaavat tekemään monen tasoisia kysymyksiä ja erityisesti jatkokysymyksiä selkeyttämään oppijoiden ymmärrystä.
• seinälauseilla auttamaan oppilaita pitämään mielessään työskentelytaitoja ja asettamaan omia tavoitteita. Ne ohjaavat keskustelua oppimisesta ja työskentelystä.
• kaikkiin työvälineisiin liittyvillä arviointimonisteilla, joilla voi tallentaa prosessia, edistymistä ja haasteita ja joilla voi nähdä konkreettisen oppimisprosessin kehittymistä tehtävien avulla.

Oppimisprosessin näkyväksi tekeminen edustaa tavoitteita, joita meillä on opettamisessa: olemme opettajina mallina siitä, miten kohdataan innostuneesti haasteita, tuemme oppilaita ymmärryksen muodostamisessa ja syventämisessä ja autamme heidän oman ajatuksen selkiyttämisessä.

Oppimisen metakognitiot

Metakognitiivinen tieto voidaan määritellä sillä, mitä tiedämme itsestämme ajattelijana ja oppijana. Tietoisuus omasta ajattelusta ja ymmärryksestä aktiivisena tiedon prosessoijana on keskeistä oppimisen ja ajattelun taitojen kehittymisessä. Kun oppilas osaa määritellä mitä, miksi ja miten hän oppii, niin toimintatavat haastaviin tilanteisiin mahdollistuvat ja jatkuva kehittyminen oppijana etenee. Kaikki oppiminen ei välttämättä sisällä metakognitioita, mutta metakognitiivinen tieto vahvistaa oppimista myös jatkossakin.

Oppilaiden kyky ratkaista tehtäviä ja oppia kokemuksesta vaihtelee suuresti. Yhtenä tähän liittyy myös erot kysykkyydessä käyttää metakognitiivisia prosesseja. Seuraavat metakognitiiviset prosessit ovat haastavien tehtävien ratkaisemisessa olennaisia:

• ongelman tunnistaminen, haasteen määrittäminen
• ongelman hahmottaminen, siihen liittyvien asioiden tunnistaminen ja vertaileminen
• ratkaisun etenemisen suunnitteleminen ja tavoitteiden asettaminen
• edistymisen ja ratkaisun arviointi, tietäminen siitä mitä tietää

Käytettäessä metakognitiivista lähestymistapaa Bloomin ajattelutasojen verbien kautta, voidaan huomata, että oppilaat hyötyvät ajatteluverbeistä tietoisuuden esille tuomisessa ja kuvailemisessa. Kun oppilaat miettivät, kuinka he oppivat, he kehittävät itselleen korkeampaa ymmärrystä siitä, mitä oppiminen on.
Oppimisprosessin kielentäminen syventää myös ymmärrystä opittavasta aiheesta ja luo kyvykkyyttä itsearviointiin. Kun oppilas löytää sanoja ajatuksilleen, opettaja voi nähdä, mitä oppimistapahtumassa on opittu ja miten. Ajattelusanasto ei välttämättä ole oppijalle tuttua ja aktiivisessa käytössä olevaa, joten sitä täytyy opettaa, käyttää täsmällisesti oppimistapahtuman aikana, mallintaa ja vahvistaa.

Oppilaiden metakognitiota vahvistetaan siis mm.

• Korostamalla tietoisuutta (keskustelua siitä, kuinka opimme, ja opettamalla sanastoa kuvaamaan oppimisprosessia)
• Kielentämällä (mallintaminen ääneen, sanaston tarkalla käytöllä, dokumentoimalla esim. visuaalisesti)
• Oppimisen myönteisellä ilmapiirillä (keskustelulla, pari- ja ryhmätyöllä, kaikkien osallisuuden huomioimisella)
• Pohtimalla (yhteinen keskustelu ja ääneen ajattelu siitä, miten opimme)Metakognitiivisilla kysymyksillä on tärkeä osa pohdinnassa, esim:
• Kuvailemassa, millaista ajattelua käytettiin
  Millaista ajattelua käytit?
  Mitä sanoja voit käyttää ajattelussa?
  Oliko tämä ajattelu…?
• Kuvailemassa, miten ajattelua käytettiin
  Miten ajattelit?
  Mitä ajattelit?
  Miksi?
  Oliko sinulla suunnitelma?
• Arvioimalla ajattelua
  Oliko ajattelusi hyvää?
  Miksi?
  Oliko sinulla hyvä suunnitelma?
  Miten voit parantaa ajatteluasi ensi kerralla?

Kun oppilaat motivoituvat pohtimaan ja keskustelemaan oppimisestaan, niin he pystyvät myös ymmärtämään sitä ja kehittymään siinä paremmin. Metakognitiivisten taitojan kehittyessä on helpompi kohdata uusia haasteita, luoda strategioita ja huomata kehitystä ajattelussa.