Kansalaiskokouksen osallistujamateriaalit
Tältä sivulta löydät kansalaiskokouksen materiaaleja osallistujille.
Yleistä tietoa kansalaiskokouksesta löydät tältä sivulta.
Alle on koottu vastauksia kokoukseen kutsuilta saatuihin yleisimpiin kysymyksiin.
Miten kansalaiskokouksen osallistujat valitaan?
Kansalaiskokoukseen kutsuttiin satunnaisotannalla 20 000 Suomessa asuvaa täysi-ikäistä henkilöä. Otannan teki Digi- ja väestötietovirasto.
Kutsun saaneet pystyivät ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi kansalaiskokoukseen. Vapaaehtoiseksi ilmoittautui määräaikaan mennessä yhteensä 1601 henkilöä eli 8 % kutsun saaneista.
Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista kokoukseen valitaan noin 100 henkilöä. Valinnan toteuttaa Turun yliopiston tutkijaryhmä. Valinta tehdään käyttäen kiintiöityä satunnaisotantaa. Vapaaehtoisista siis arvotaan noin sadan osallistujan joukko, joka täyttää tietyt kiintiöt.
Kiintiöintiperusteet ovat ikä, sukupuoli, asuinmaakunta, koulutustaso, syntymäpaikka (Suomessa/muualla) ja puoluekanta. Nämä tiedot on kysytty vapaaehtoiseksi ilmoittautumisen yhteydessä. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti.
Kiintiöitä käytetään, jotta kokoonpanossa ovat edustettuna monipuolisesti eri väestöryhmät ja näkökulmat. Kiintiöiden koko määritellään sen perusteella, mikä on kutakin kiintiöitävää ryhmää vastaava osuus väestössä. Esimerkiksi naisia on Suomen väestöstä hieman yli 50 %, joten naisten kiintiö satunnaisotannassa on 47–53 %. Puoluekannan kohdalla kiintiöiden suuruus määritellään edellisten eduskuntavaalien tuloksen pohjalta. Puoluekantansa ilmoittamatta jättäneille on oma kiintiönsä.
Miten valinnasta tiedotetaan ja miten vahvistaa osallistuminen?
Kaikki kansalaiskokoukseen ilmoittautuneet saavat tiedon valinnasta viimeistään 15.10.2026 sähköpostitse.
Kansalaiskokoukseen valitun tulee vahvistaa osallistumisensa sähköpostissa olevan kyselyn kautta viestissä ilmoitettuun määräpäivään mennessä. Samalla osallistujaa pyydetään ilmoittamaan majoitukseen ja muista osallistumiseen liittyvistä tarpeistaan.
Jos osallistumista ei vahvisteta määräpäivään mennessä, paikka voidaan tarjota toiselle henkilölle.
Miten ja milloin osallistumispalkkio maksetaan?
Kansalaiskokoukseen osallistumisesta maksetaan yhteensä 400 euron palkkio. Kyse on koko kansalaiskokouksen osallistumispalkkiosta, ei yksittäisestä tapaamisesta maksettavasta palkkiosta.
Palkkion saaminen edellyttää osallistumista kaikkiin kansalaiskokouksen lähi- ja etätapaamisiin. Jos esimerkiksi sairastuminen tai muu odottamaton tilanne estää osallistumisen, siitä tulee ilmoittaa järjestäjille mahdollisimman pian ja ennen tapaamisen alkua. Tällaiset tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Turun yliopisto maksaa palkkion osallistujan ilmoittamalle pankkitilille kansalaiskokouksen työskentelyn päätyttyä keväällä 2027. Palkkio on veronalaista ansiotuloa, ja siitä toimitetaan ennakonpidätys osallistujan verotietojen perusteella. Palkkiota ei voi vaihtaa esimerkiksi lahjakortiksi.
Palkkio voi vaikuttaa joihinkin tulosidonnaisiin etuuksiin. Vaikutus riippuu osallistujan omasta tilanteesta ja etuudesta, joten asia kannattaa tarvittaessa tarkistaa etuuden maksajalta, esimerkiksi Kelasta.
Miten matkat ja majoitus korvataan?
Kansalaiskokoukseen osallistumisesta aiheutuvat julkisen liikenteen matkakulut korvataan. Matkasta korvataan tavanomainen julkisen liikenteen lippu. Esimerkiksi Extra-luokasta, lisämaksullisesta paikkavalinnasta tai joustoturvasta aiheutuvia lisäkustannuksia ei korvata.
Osallistuja hankkii liput itse, ja kustannukset korvataan tositteita vastaan jälkikäteen. Matkaliput tulee hankkia viimeistään kolmea viikkoa ennen matkaa. Lähiliikenteen lippuja ei tarvitse varata etukäteen. Osallistuja voi varata liput heti sen jälkeen, kun on vahvistanut osallistumisensa täyttämällä kyselyn. Julkisen liikenteen matkoista ei tarvitse sopia järjestäjien kanssa tai ilmoittaa järjestäjille matka-aikataulusta.
Lentomatka voidaan korvata vain, jos lentämiseen on erityinen peruste ja asiasta on sovittu etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse järjestäjien kanssa. Sama koskee taksin käyttöä.
Jos tarkoituksenmukaista julkisen liikenteen yhteyttä ei ole, oman auton käytöstä voidaan maksaa Turun yliopiston matkustussäännön mukainen korvaus sekä pysäköintikulut tositetta vastaan järjestäjien ohjeistamassa pysäköintipaikassa. Oman auton käyttö ja pysäköinti voidaan korvata vain, jos auton käyttöön on erityinen peruste ja asiasta on sovittu etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse järjestäjien kanssa.
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Siuntio, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti) ulkopuolelta tuleville voidaan järjestää tarvittaessa hotellimajoitus lähitapaamisten yhteydessä, mikäli päivittäistä matkustamista kokouspaikalle ei voida pitää kohtuullisena. Majoitus järjestetään lauantaista sunnuntaihin. Majoitus voidaan järjestää myös perjantaista alkaen, jos osallistujan olisi muuten lähdettävä kotoa ennen kello viittä aamulla tai jos sopivaa yöjunayhteyttä Helsinkiin ei ole.
Järjestäjät varaavat hotellihuoneet osallistujien puolesta. Osallistujan ei siis tule varata majoitusta itse. Majoitus järjestetään kokouspaikan läheisyydessä yhden hengen huoneessa, ja siihen sisältyy aamiainen.
Matka- ja majoitusjärjestelyissä voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa, jos osallistujalla on terveydentilaan, taloudelliseen tilanteeseen, esteettömyyteen tai henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen liittyviä erityistarpeita. Tällaisissa tapauksissa osallistujan tulee olla erityistarpeista yhteydessä järjestäjiin etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse.
Milloin kansalaiskokous kokoontuu?
Kansalaiskokous kokoontuu kahtena viikonloppuna Helsingissä ja neljänä arkipäivänä verkossa. Kaikki osallistujat osallistuvat sekä lähitapaamisiin että etätapaamisiin kutsussa ilmoitettuina päivinä ja kellonaikoina. Kokouspaikka sijaitsee Helsingin Pasilassa lyhyen kävelymatkan päässä Pasilan asemalta.
Tapaamisten tarkemmat yksityiskohdat ilmoitetaan kansalaiskokoukseen valituille sähköpostitse viimeistään 15.10.2026.
Etätapaamisiin osallistutaan verkkokokousalustalla internetselaimen kautta, joten erillistä ohjelmaa ei tarvitse asentaa. Osallistuja tarvitsee toimivan internetyhteyden sekä laitteen, jossa on kamera ja mikrofoni. Osallistumislinkki ja tarkemmat ohjeet lähetetään ennen kutakin tapaamista sähköpostitse. Osallistujille tarjotaan teknistä neuvontaa ennen etätapaamisia ja niiden aikana.
Osallistujilta edellytetään kaikkiin lähi- ja etätapaamisiin osallistumista. Etätapaamisiin voi osallistua Suomesta tai ulkomailta. Helsingissä pidettäviin lähitapaamisiin ei ole mahdollista osallistua etänä.
Miksi kansalaiskokous järjestetään ja mitä aihetta kansalaiskokous käsittelee?
Kansalaiskokous keskustelee siitä, mitä Suomen kannattaisi tehdä työperäisen maahanmuuton suhteen tulevina vuosina.
Kansalaiskokous on osa laajempaa osallistumisprosessia, jossa Suomessa asuvien ihmisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta kootaan useilla eri tavoilla. Tavoitteena on tunnistaa toteuttamiskelpoisia ratkaisuja väestökehityksen ja osaamisen haasteisiin sekä tukea työperäistä maahanmuuttoa koskevaa päätöksentekoa.
Kansalaiskokouksen kutsuvat koolle työ- ja elinkeinoministeriö ja Sitra. Toteutuksesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta vastaa Turun yliopiston Demokratian uudistamisen tutkimusryhmä. Kansalaiskokouksen rahoittaa Sitra.
Miten kansalaiskokous työskentelee? Mitä osallistujilta edellytetään?
Osallistuminen ei edellytä aiempaa tietoa työperäisestä maahanmuutosta eikä valmiiksi muodostettua mielipidettä. Osallistujat saavat työskentelyn aikana monipuolista taustatietoa, voivat esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja eri näkökantojen edustajille sekä keskustella aiheesta muiden osallistujien kanssa.
Suurin osa keskusteluista käydään noin kymmenen henkilön pienryhmissä. Jokaisessa ryhmässä on koulutettu keskustelunohjaaja, jonka tehtävänä on huolehtia keskustelun rakentavuudesta ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Työskentelyyn kuuluu myös kaikkien osallistujien yhteisiä osuuksia.
Osallistujan ei tarvitse puhua koko osallistujajoukon edessä. Keskusteluun voi osallistua itselleen luontevalla tavalla, ja omia näkemyksiä saa perustella, arvioida kriittisesti ja myös muuttaa keskustelun aikana.
Kansalaiskokouksessa käsitellään erilaisia ja keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä. Keskustelunohjaajat huolehtivat siitä, että keskustelu pysyy kunnioittavana.
Osallistujille toimitetaan ennen työskentelyä taustamateriaalia, johon voi halutessaan tutustua etukäteen. Ennakkoperehtyminen ei ole osallistumisen edellytys, eikä tapaamisten välillä tarvitse tehdä kotitehtäviä. Kansalaiskokouksen varsinainen työ tehdään tapaamisissa.
Työskentelyn päätteeksi osallistujat muodostavat yhteisen kannanoton, joka sisältää kansalaiskokouksen suositukset. Yhteinen kannanotto ei tarkoita, että kaikkien pitäisi olla kaikesta samaa mieltä.
Millä kielellä kansalaiskokous työskentelee?
Kansalaiskokouksen pääasiallinen työskentelykieli on suomi. Keskusteluun voi osallistua myös ruotsiksi ja englanniksi.
Tarvittaessa osallistujille järjestetään tulkkausta tai muuta kielellistä tukea. Tavoitteena on, ettei puutteellinen suomen kielen taito estä täysipainoista osallistumista. Tulkkaustarpeesta tulee ilmoittaa osallistumisen vahvistamisen yhteydessä, jotta järjestäjät voivat sopia tarvittavista järjestelyistä osallistujan kanssa.
Mikä on kansalaiskokouksen suhde julkisuuteen?
Kansalaiskokouksen työskentely ei ole avointa yleisölle. Kokoukseen ei voi tulla ulkopuolisena seuraamaan keskusteluja. Kansalaiskokouksessa ovat osallistujien lisäksi paikalla järjestäjät, keskustelunohjaajat ja ennalta sovitut yhteistyökumppanit.
Osallistujat käyttävät tapaamisissa etunimeään. Osallistujien etu- tai sukunimiä ei julkaista kansalaiskokouksen kannanoton tai loppuraportin yhteydessä. Osallistujien odotetaan kunnioittavan muiden kokoukseen osallistuvien yksityisyyttä.
Jotkin osiot kansalaiskokouksesta tulevat olemaan avoimia tiedotusvälineille. Kenenkään ei tarvitse esiintyä julkisuudessa, ellei sitä itse halua. Mahdolliset mediahaastattelut ja kuvaukset ovat osallistujille täysin vapaaehtoisia. Media saa kuvata tai haastatella vain henkilöitä, jotka ovat antaneet siihen erikseen suostumuksensa. Myös järjestäjien omassa viestinnässä kuvia, nimiä tai haastatteluja julkaistaan vain niistä osallistujista, jotka ovat antaneet siihen luvan.
Järjestäjät huolehtivat tilaisuuden turvallisuudesta. Lähitapaamisissa on paikalla järjestyksenvalvojia, ja keskustelunohjaajat puuttuvat epäasialliseen käyttäytymiseen.
Saako kansalaiskokouksesta osallistumistodistuksen?
Kansalaiskokoukseen osallistumisesta ei lähtökohtaisesti anneta osallistumistodistusta. Jos todistus on tarpeen esimerkiksi työ- tai opintotarkoituksiin, voi asiaa tiedustella järjestäjiltä.
Miten henkilötietoja suojataan ja mihin niitä käytetään?
Henkilötietoja käytetään kutsujen lähettämiseen, osallistujien valintaan, kansalaiskokoukseen liittyvään yhteydenpitoon ja tutkimukseen. Tietoja käsittelevät Turun yliopiston tutkijat ja muut erikseen valtuutetut henkilöt.
Ilmoittautumisen yhteydessä annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Yksittäisen osallistujan henkilötietoja tai poliittisia näkemyksiä ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille. Osallistujajoukosta voidaan julkaista tilastollisia tietoja, esimerkiksi osallistujien ikä- tai sukupuolijakauma, mutta julkaistavista tiedoista ei voi tunnistaa yksittäisiä osallistujia.
Tarkemmat tiedot henkilötietojen käsittelystä, tietojen säilytysajoista ja osallistujan oikeuksista löytyvät tietosuojaselosteesta.
Pidetäänkö henkilötiedot erillään tutkimusaineistosta?
Nimi- ja yhteystiedot tallennetaan erillään muista kyselyvastauksista ja poistetaan tutkimusaineistosta tutkimushankkeen päättymisen jälkeen, ellei osallistuja anna erillistä lupaa säilyttää niitä pidempään. Kyselyaineisto anonymisoidaan ennen analyysiä. Keskustelujen litteraatit anonymisoidaan ja niitä säilytetään myöhempää tutkimuskäyttöä varten ilman suoria tunnisteita. Kyselyaineisto anonymisoidaan ja arkistoidaan tietoarkistoon avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti.
Tallennetaanko kokoukset, miten ääni/kuva anonymisoidaan ja poistetaan?
Osallistujien ääni ja kuva tallennetaan keskustelujen litterointia varten. Verkkotapaamisissa tallennus tapahtuu käytössä olevalla etäkokousalustalla, ja lähitapaamisissa litterointi tehdään reaaliaikaisesti sovelluksella. Tallenteita ei käytetä biometriseen tunnistamiseen. Analyysivaiheessa tallenteet litteroidaan ja litteraatit anonymisoidaan; keskustelutilaisuuksien tallenteet hävitetään litteroinnin jälkeen, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa tutkimusprojektin päättymisestä. Litterointia varten tallenteita voidaan luovuttaa ulkopuoliselle taholle tietosuojakäytäntöä noudattaen.
Mikä on kansalaiskokouksen suhde päätöksentekoon? Mikä kansalaiskokouksen lopputuotos on?
Kansalaiskokous on osa laajempaa kansalaisosallistumisen prosessia, jossa kansalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta kerätään ennennäkemättömän laajasti.
Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän työn tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan päätöksentekokykyä ja luottamusta sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.
Kansalaiskokous tuottaa suosituksia sisältävän kannanoton toimeksiantajien, päättäjien ja puolueiden käyttöön. Kannanotto luovutetaan toimeksiantajille, päättäjille ja puolueille keväällä 2027 ennen eduskuntavaaleja. Kannanotto julkaistaan myös kansalaiskokouksen verkkosivulla.
Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee kansalaiskokouksen kannanottoa helmikuussa 2027 ja tulee julkaisemaan virkavastineen kansalaiskokouksen suosituksiin keväällä 2027. Siinä huomioidaan kansalaiskokouksen suositukset ja tuodaan esiin, miten työperäistä maahanmuuttoa voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Lisäksi Turun yliopiston tutkijat julkaisevat kansalaiskokouksesta loppuraportin sekä koko hankkeen vaikuttavuuden arviointia koskevan raportin. Vaikutusten arvioinnissa käsitellään osallistumisprosessin vaikutuksia osallistujiin, julkiseen keskusteluun ja politiikan valmisteluun kevään ja kesän 2027 aikana. Vaikutustenarviointi valmistuu syksyllä 2027, ja se julkaistaan kansalaiskokouksen verkkosivulla.
Onko tällaista tehty aiemmin?
Kansalaiskokouksia on järjestetty maailmalla lukuisia. Myös Suomessa ne ovat yleistyneet viime vuosina. Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevä kansalaiskokous on kuitenkin ensimmäinen kerta Suomessa, kun erilaisia kansalaisosallistumisen menetelmiä ketjutetaan näin laajasti yhden merkittävän kysymyksen ympärille. Nyt järjestettävä kansalaiskokous on myös suurin Suomessa toteutettu kansalaiskokous, joka laatii kirjallisia suosituksia päättäjille.
Vastaavanlaisia kansalaisosallistumisen prosesseja maahanmuutosta on käynnissä myös esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Alankomaissa.
Lisätietoja aiemmin järjestetyistä kansalaiskokouksista löydät esimerkiksi Turun yliopiston kansalaiskeskusteluoppaasta.
Tietosuojaseloste (pdf)
Tiedote tutkimukseen osallistuville (pdf)
Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Turun yliopiston tutkimusryhmään sähköpostitse demokratia@utu.fi.
På svenska
På denna sida hittar du material för deltagarna i medborgarrådet.
Allmän information om medborgarrådet hittar du på den här sidan.
Nedan finns svar på de vanligaste frågorna från personer som har bjudits in till medborgarrådet.
Hur väljs deltagarna till medborgarrådet?
Till medborgarrådet bjöds 20 000 vuxna som bor i Finland in genom ett slumpmässigt urval. Urvalet gjordes av Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata.
De som fick en inbjudan kunde anmäla sig som frivilliga till medborgarrådet. Totalt 1601 personer anmälde sig som frivilliga före tidsfristens utgång, dvs. 8 % av dem som fick en inbjudan.
Bland dem som anmält sig som frivilliga väljs cirka 100 personer till medborgarrådet. Urvalet genomförs av forskningsgruppen vid Åbo universitet. Urvalet görs genom kvoterat slumpmässigt urval. Det innebär att man bland de frivilliga lottar fram en grupp på cirka hundra deltagare som uppfyller vissa kvoter. Kvoteringskriterierna är ålder, kön, bostadsregion, utbildningsnivå, födelseort (i Finland/annanstans) och partisympati. Dessa uppgifter har efterfrågats i samband med anmälan som frivillig deltagare. Uppgifterna behandlas konfidentiellt.
Kvoter används för att olika befolkningsgrupper och perspektiv ska vara mångsidigt representerade i gruppen. Kvoternas storlek fastställs utifrån respektive grupps andel av befolkningen. Till exempel utgör kvinnor något över 50 % av befolkningen i Finland, så kvinnornas kvot i det slumpmässiga urvalet är 47–53 %. När det gäller partisympati fastställs kvoternas storlek utifrån resultatet i de föregående riksdagsvalen. För dem som inte uppgett någon partisympati finns en egen kvot.
Hur informeras man om urvalet och hur bekräftar man sitt deltagande?
Alla som anmält sig till medborgarrådet får information om urvalet senast den 15.10.2026 per e-post.
Den som har valts till medborgarrådet ska bekräfta sitt deltagande via blanketten i e-postmeddelandet senast det datum som anges i meddelandet. Samtidigt ombeds deltagaren ange eventuella behov av inkvartering och andra behov i anslutning till deltagandet.
Om deltagandet inte bekräftas inom den angivna tidsfristen kan platsen erbjudas en annan person.
Hur och när betalas deltagandearvodet?
För deltagande i medborgarrådet betalas sammanlagt ett deltagararvode på 400 euro. Det är fråga om deltagararvode för hela medborgarrådet, inte ett arvode som betalas för en enskild träff.
För att erhålla arvodet krävs deltagande i alla medborgarrådets närträffar och distansträffar. Om till exempel sjukdom eller någon annan oväntad situation förhindrar deltagande ska deltagaren meddela arrangörerna så snart som möjligt och före träffens början. Sådana situationer bedöms från fall till fall.
Åbo universitet betalar arvodet till det bankkonto som deltagaren angett efter att medborgarrådets arbete har avslutats våren 2027. Arvodet är skattepliktig förvärvsinkomst och förskottsinnehållning verkställs utifrån deltagarens skatteuppgifter. Arvodet kan inte bytas till exempel mot ett presentkort.
Arvodet kan påverka vissa inkomstrelaterade förmåner. Hur arvodet påverkar förmånerna beror på deltagarens situation och vilken förmån det gäller. Vid behov lönar det sig därför att kontrollera saken med den som betalar förmånen, till exempel FPA.
Hur ersätts resor och inkvartering?
Resekostnader för kollektivtrafik som uppstår på grund av deltagandet i medborgarrådet ersätts. Kostnaden för en vanlig kollektivtrafikbiljett ersätts. Extra kostnader som till exempel uppstår på grund av Extra-klass, avgiftsbelagt platsval eller flexskydd ersätts inte.
Deltagaren köper själv sina biljetter, och kostnaderna ersätts i efterhand mot kvitto. Resebiljetter ska köpas senast tre veckor före resan. Biljetter för lokaltrafiken behöver inte bokas i förväg. Deltagaren kan boka biljetterna genast efter att ha bekräftat sitt deltagande genom att fylla i enkäten. Resor med kollektivtrafik behöver inte avtalas med arrangörerna och deltagaren behöver inte meddela arrangörerna reseschemat.
Flygresa kan ersättas endast om det finns en särskild grund för att flyga och om saken avtalats med arrangörerna på förhand per e-post eller per telefon. Detsamma gäller användning av taxi.
För deltagare som bor utanför huvudstadsregionen (Esbo, Helsingfors, Hyvinge, Träskända, Grankulla, Högfors, Kervo, Kyrkslätt, Lojo, Mäntsälä, Nurmijärvi, Borgnäs, Borgå, Sjundeå, Sibbo, Tusby, Vanda, Vichtis) kan vid behov hotellinkvartering ordnas i samband med närträffarna, om det inte kan anses skäligt att resa till mötesplatsen dagligen. Inkvartering ordnas från lördag till söndag. Inkvartering kan också ordnas från och med fredag, om deltagaren annars skulle behöva åka hemifrån före klockan fem på morgonen eller om det inte finns någon lämplig nattågsförbindelse till Helsingfors.
Om det inte finns någon ändamålsenlig kollektivtrafikförbindelse kan ersättning enligt Åbo universitets resereglemente betalas för användning av egen bil samt parkeringskostnader mot kvitto på den parkeringsplats som arrangörerna anvisat. Kostnader för användning av egen bil och parkering kan ersättas endast om det finns en särskild grund för att använda bil och om saken avtalats med arrangörerna på förhand per e-post eller per telefon.
Arrangörerna bokar hotellrummen för deltagarnas räkning. Deltagaren ska alltså inte boka inkvartering själv. Inkvartering ordnas i närheten av mötesplatsen i enkelrum och frukost ingår.
Rese- och inkvarteringsarrangemangen kan anpassas från fall till fall om deltagaren har särskilda behov som gäller hälsotillstånd, ekonomisk situation, tillgänglighet eller behov av personlig assistent. I sådana fall ska deltagaren kontakta arrangörerna om de särskilda behoven på förhand per e-post eller per telefon.
När sammanträder medborgarrådet?
Medborgarrådet sammanträder under två veckoslut i Helsingfors och under fyra vardagar på nätet. Alla deltagare deltar både i närträffar och distansträffar på de dagar och tider som anges i inbjudan. Mötesplatsen ligger i Böle i Helsingfors, på kort gångavstånd från Böle station.
Närmare detaljer om träffarna meddelas per e-post till dem som valts till medborgarrådet senast den 15.10.2026.
Man deltar i distansträffarna via en nätmötesplattform i webbläsaren, så inget separat program behöver installeras. Deltagaren behöver en fungerande internetförbindelse samt en enhet med kamera och mikrofon. Deltagandelänken och närmare anvisningar skickas före varje träff per e-post. Deltagarna erbjuds teknisk rådgivning före distansträffarna och under dem.
Deltagarna förutsätts delta i alla närträffar och distansträffar. Det är möjligt att delta i distansträffarna från Finland eller från utlandet. I närträffarna som hålls i Helsingfors är det inte möjligt att delta på distans.
Varför ordnas medborgarrådet och vilket tema behandlar medborgarrådet?
Medborgarrådet diskuterar hur Finland borde hantera arbetsrelaterad invandring under de kommande åren. Medborgarrådet är en del av en bredare deltagandeprocess där synpunkter på arbetsrelaterad invandring bland människor som bor i Finland samlas in på flera olika sätt. Målet är att identifiera genomförbara lösningar på utmaningar som gäller befolkningsutveckling och kompetens samt att stödja beslutsfattandet om arbetsrelaterad invandring.
Medborgarrådet sammankallas av arbets- och näringsministeriet och Sitra. Forskningsgruppen vid Åbo universitet ansvarar för genomförandet och den tillhörande forskningen. Medborgarrådet finansieras av Sitra.
Hur arbetar medborgarrådet? Vad förutsätts av deltagarna?
Deltagande förutsätter inte tidigare kunskap om arbetsrelaterad invandring eller en i förväg formad åsikt. Under arbetets gång får deltagarna mångsidig bakgrundsinformation, kan ställa frågor till experter och till företrädare för olika ståndpunkter samt diskutera temat med andra deltagare.
Största delen av diskussionerna förs i smågrupper på cirka tio personer. I varje grupp finns en utbildad facilitator vars uppgift är att se till att diskussionen är konstruktiv och att alla har möjlighet att bli hörda. Arbetet innehåller också gemensamma delar för alla deltagare.
Deltagaren behöver inte tala inför hela deltagargruppen. Man kan delta i diskussionen på det sätt som känns naturligt för en själv, och man får motivera sina egna synpunkter, granska dem kritiskt och också ändra dem under diskussionens gång.
I medborgarrådet behandlas olika och också inbördes motstridiga uppfattningar. Facilitatorerna ser till att diskussionen förblir respektfull.
Före arbetet får deltagarna bakgrundsmaterial som de om de vill kan bekanta sig med på förhand. Förhandsinläsning är inte en förutsättning för deltagande och mellan träffarna behöver man inte göra hemuppgifter. Det egentliga arbetet i medborgarrådet görs under träffarna.
I slutet av arbetet utarbetar deltagarna ett gemensamt ställningstagande som innehåller medborgarrådets rekommendationer. Ett gemensamt ställningstagande betyder inte att alla måste vara överens om allt.
På vilket språk arbetar medborgarrådet?
Medborgarrådets huvudsakliga arbetsspråk är finska. Man kan också delta i diskussionen på svenska och engelska.
Vid behov ordnas tolkning eller annat språkligt stöd för deltagarna. Målet är att bristande kunskaper i finska inte ska hindra fullvärdigt deltagande. Behovet av tolkning ska meddelas i samband med bekräftandet av deltagandet, så att arrangörerna kan komma överens om nödvändiga arrangemang med deltagaren.
Är medborgarrådets arbete offentligt?
Medborgarrådets arbete är inte öppet för allmänheten. Man kan inte komma som utomstående och följa diskussionerna. Förutom deltagarna är arrangörerna, facilitatorerna och på förhand överenskomna samarbetspartners på plats vid medborgarrådet.
Deltagarna använder sitt förnamn under träffarna. Deltagarnas för- eller efternamn publiceras inte i samband med medborgarrådets ställningstagande eller slutrapport. Deltagarna förväntas respektera de övriga deltagarnas integritet.
Vissa delar av medborgarrådets arbete kommer att vara öppna för medier. Ingen behöver framträda offentligt om hen inte själv vill. Eventuella medieintervjuer, fotograferingar och filmningar är helt frivilliga för deltagarna. Medierna får endast filma eller intervjua personer som separat har gett sitt samtycke till det. Också i arrangörernas egen kommunikation publiceras bilder, namn eller intervjuer endast av de deltagare som har gett tillstånd till det.
Arrangörerna ansvarar för tillställningens säkerhet. Vid närträffarna finns ordningsvakter på plats och facilitatorerna ingriper i osakligt beteende.
Får man ett deltagarintyg från medborgarrådet?
För deltagande i medborgarrådet ges i regel inget deltagarintyg. Om ett intyg behövs till exempel för arbets- eller studieändamål kan man fråga arrangörerna om saken.
Hur skyddas personuppgifter och till vad används de?
Personuppgifter används för att skicka inbjudningar, välja deltagare, sköta kommunikationen i anslutning till medborgarrådet och bedriva forskning. Uppgifterna behandlas av forskare vid Åbo universitet och andra separat bemyndigade personer.
Uppgifter som lämnats i samband med anmälan behandlas konfidentiellt. En enskild deltagares personuppgifter eller politiska åsikter publiceras inte och lämnas inte ut till utomstående. Statistiska uppgifter om deltagargruppen kan publiceras, till exempel deltagarnas ålders- eller könsfördelning, men enskilda deltagare kan inte identifieras utifrån de uppgifter som publiceras.
Närmare information om behandlingen av personuppgifter, förvaringstider och deltagarens rättigheter finns i dataskyddsbeskrivningen.
Hålls personuppgifter åtskilda från forskningsmaterialet?
Namn- och kontaktuppgifter lagras separat från andra enkätsvar och tas bort från forskningsmaterialet efter att forskningsprojektet har avslutats, om inte deltagaren separat ger tillstånd att lagra dem längre. Enkätmaterialet anonymiseras före analys. Transkript av diskussionerna anonymiseras och förvaras för senare forskningsanvändning utan direkta identifierare. Enkätmaterialet anonymiseras och arkiveras i dataarkivet i enlighet med principerna för öppen vetenskap.
Spelas mötena in och hur anonymiseras och raderas ljud/bild?
Deltagarnas röster och bilder spelas in för transkribering av diskussionerna. I distansträffarna sker inspelningen på den distansmötesplattform som används och i närträffarna görs transkriberingen i realtid med en applikation. Inspelningarna används inte för biometrisk identifiering. I analysfasen transkriberas inspelningarna och transkripten anonymiseras; inspelningarna från diskussionstillfällena förstörs efter transkriberingen, dock senast inom ett år efter att forskningsprojektet har avslutats. För transkribering kan inspelningar lämnas ut till en extern part i enlighet med dataskyddspraxis.
Hur kopplas medborgarrådet till beslutsfattandet? Vad är medborgarrådets slutprodukt?
Medborgarrådet är en del av en bredare process för medborgardeltagande där medborgarnas syn på arbetsrelaterad invandring samlas in i en aldrig tidigare skådad omfattning.
Målet med det arbete som Sitra och arbets- och näringsministeriet har inlett är att stärka samhällets beslutsförmåga och förtroendet samt medborgarnas möjligheter att påverka.
Medborgarrådet producerar ett ställningstagande med rekommendationer till uppdragsgivarna, beslutsfattarna och partierna. Ställningstagandet överlämnas till uppdragsgivarna, beslutsfattarna och partierna våren 2027 före riksdagsvalet. Ställningstagandet publiceras också på medborgarrådets webbplats.
Arbets- och näringsministeriet kommer att behandla medborgarrådets ställningstagande i februari 2027 och kommer att publicera ett myndighetsvar på medborgarrådets rekommendationer våren 2027. Där beaktas medborgarrådets rekommendationer och det lyfts fram hur arbetsrelaterad invandring kan utvecklas i framtiden.
Dessutom publicerar forskare vid Åbo universitet en slutrapport om medborgarrådet samt en rapport om utvärderingen av hela projektets genomslagskraft. I utvärderingen av genomslagskraften behandlas deltagandeprocessens inverkan på deltagarna, den offentliga diskussionen och beredningen av politiken under våren och sommaren 2027. Utvärderingen blir klar hösten 2027 och publiceras på medborgarrådets webbplats.
Har något sådant gjorts tidigare?
Medborgarråd har ordnats många gånger i världen. Också i Finland har de blivit vanligare under de senaste åren. Medborgarrådet om arbetsrelaterad invandring är dock det första i Finland där olika former av medborgardeltagande kombineras i så stor omfattning kring en och samma betydande fråga. Medborgarrådet som ordnas nu är också det största medborgarråd som genomförts i Finland och som utarbetar skriftliga rekommendationer till beslutsfattare.
Liknande processer för medborgardeltagande kring invandring pågår till exempel också i Storbritannien och Nederländerna. Mer information om tidigare medborgarråd finns till exempel i Åbo universitets guide för medborgardialog.
Dataskyddsbeskrivning (pdf)
Informationsbrev om forskningen (pdf)
Om du har frågor kan du kontakta forskningsgruppen vid Åbo universitet per e-post demokratia@utu.fi.
