Lähiasuinympäristö on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen (pro gradu -tutkielma)
Turun yliopiston terveysmaantieteellisessä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, vaikuttaako ikääntyvien ihmisten kodin sijainti ja sen lähiasuinympäristön ominaisuudet heidän fyysisen aktiivisuutensa määrään. Tutkimuksessa tarkasteltiin viher- ja sinialueisiin, tieverkostoon sekä maankäytön monimuotoisuuteen liittyviä ominaisuuksia, jotka määriteltiin kotien ympärille erikokoisille vyöhykkeille. Tulosten mukaan, mitä aktiivisempi henkilö oli, sitä vähemmän lähiasuinympäristössä oli vihreyttä. Tieverkostojen suurempi määrä sekä asuinympäristön parempi käveltävyys olivat puolestaan yhteydessä suurempiin aktiivisuusmääriin. Tulokset vaihtelivat asuinympäristövyöhykkeen koon mukaan, joten asuinympäristön määritelmään on kiinnitettävä huomiota. Vesistöillä sekä urheilu- ja vapaa-ajan toiminta-alueilla ei havaittu olevan merkitystä liikkumisen määrään.
– Viheralueisiin liittyvä tulos oli aika yllättävä. Tähän voi vaikuttaa se, ettei tutkimuksessa eroteltu vapaa-ajalla ja työmatkaliikenteessä tapahtuvaa aktiivista liikkumista, jotka voivat tapahtua erilaisissa ympäristöissä. Tieverkoston positiiviset yhteydet liikkumiseen olivat puolestaan odotettuja, sillä monipuoliset reittimahdollisuudet voivat kannustaa liikkumaan enemmän, filosofian maisteri Sofia Koskela kertoo.
Tutkimuksen mukaan asuinpaikan sijainnilla ei ollut vaikutusta ikääntyvien ihmisten liikkumiseen. Eli asuipa henkilö Oulussa tai Helsingissä, hänellä on samankaltaiset mahdollisuudet liikkumiseen. Sillä ei myöskään ollut merkitystä, asuiko henkilö kaupunkimaisessa vai maaseutumaisessa ympäristössä. Eroja ei myöskään havaittu sukupuolten eikä sosio-ekonomisten asemien välillä.
– Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää ihmisten todellinen altistuminen ympäristön ominaisuuksille hyödyntämällä GPS-mittareita, sillä tässä tutkimuksessa asuinympäristön piirteitä tarkasteltiin kodin ympärille määritetyillä staattisilla vyöhykkeillä. Lisäksi tutkimuksessa määriteltyjen ympäristömittareiden käyttömahdollisuuksia olisi kiehtovaa tutkia myös muissa konteksteissa, esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, Koskela pohtii.
Tutkimuksessa käytettiin aineistoa itseraportoidusta fyysisestä aktiivisuudesta, joka koostui 885 ikääntyvän ihmisen otoksesta. Aineisto saatiin Turun yliopiston kansanterveystieteen laitoksen Finnish Retirement and Aging (FIREA) -pitkittäistutkimuksesta, joka seuraa ikääntyvien julkisen sektorin työntekijöiden terveyttä ennen ja jälkeen eläköitymisen. Kaikki asuinympäristön ominaisuuksia kuvaavat piirteet muodostettiin avoimista paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoista.
Pro gradu on kokonaisuudessaan luettavissa Turun yliopiston julkaisuarkistosta.