Kysymyksiä ja vastauksia glyfosaatista

Mitä glyfosaatti on?

Glyfosaatti on kemiallinen yhdiste, jota käytetään tehoaineena rikkakasvintorjunta-aineissa.

Kauppavalmisteista tunnetuin on Roundup, ja muita glyfosaattipohjaisia kauppanimikkeitä on markkinoilla useita kymmeniä. Kaupallisissa valmisteissa on glyfosaatin lisäksi erilaisia kiinnite- ja säilöntäaineita, joita ei tarvitse tuoteselosteessa erikseen ilmoittaa.

Joulukuussa 2017 glyfosaatin käytölle myönnettiin EU-alueella 5 vuotta lisäaikaa. Seuraavan kerran lupaa käsitellään EU:ssa vuonna 2022.

Mihin glyfosaattia käytetään?

Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkakasvintorjunta-aine. Se tappaa käytännössä kaikki vihreät kasvit. Suomessa glyfosaattia käytetään 600 – 800 tonnia tehoainetta vuodessa.

Globaalisti suurin glyfosaatin käyttökohde on geenimuunneltujen (GM) tuotantokasvien viljely. Noin 90 % kaikista GM kasveista on glyfosaattia kestäviä. Tällöin pelto voidaan ruiskuttaa glyfosaatilla rikkakasvien hävittämiseksi kasvukauden aikana, mutta GM-viljelykasveihin glyfosaatti ei vaikuta. EU-alueella GM-kasveja ei viljellä, mutta EU:n ulkopuolella viljellystä soijasta ja puuvillasta noin 90 % ja maissista ja rapsista lähes puolet on glyfosaatin kestäviä GM-lajikkeita. Kun kasveja ruiskutetaan glyfosaatilla kasvukauden aikana, jäämiä esiintyy usein myös pellolta kerätyssä sadossa. EU-alueelle tuodaan rehusoijaa Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Myös Suomessa käytetään EU:n ulkopuolelta tuotua GM-soijarehua erityisesti siipikarjantuotannossa, koska oma valkuaisrehuntuotanto ei riitä täyttämään kysyntää voimakkaasti lisääntyvässä tuotannossa.

Glyfosaattia käytetään yleisesti viljan ja muiden siementen pakkotuleennuttamiseen. Glyfosaatin ruiskutus kasvustoon ennen sadon korjaamista nopeuttaa ja tasoittaa kasvien tuleentumista eli kypsymistä pellolla. Tällöin sato saadaan kerättyä pellolta kuivana ja tasalaatuisena. Suomessa ruokaviljan pakkotuleennuttaminen ei ole sallittua – myllyt eivät ota vastaan pakkotuleennutettua viljaa. Sen sijaan rehuviljaa voidaan Suomessa ruiskuttaa ennen sadonkorjuuta juolavehnän torjumiseksi. Tällöin kerättävään rehusatoon voi joutua glyfosaattijäämiä.

Suorakylvöpelloilla, joissa siemenet kylvetään muokkaamattomaan maahan, glyfosaatti on ratkaisu rikkakasvintorjuntaan. Pelto käsitellään glyfosaatilla keväällä ennen kylvöä ja/tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen.

Metsätaloudessa glyfosaattia käytetään taimitarhoilla rikkakasvihävitteenä ja vesakontorjunnassa.

Kotipuutarhoissa, puistoissa ja urheilukentillä glyfosaattia käytetään rikkakasvien torjuntaan. Tosin viime aikoina monet kunnat ovat kieltäneet glyfosaattiruiskutukset erityisesti lasten leikkipaikoilla ja niiden läheisyydessä.

Miksi glyfosaatti on niin suosittu torjunta-aine?

Glyfosaatti on tehokas ja halpa torjunta-aine. Sen patentti raukesi vuonna 2000, jonka jälkeen käyttö on lisääntynyt globaalisti uusien viljelymenetelmien, suorakylvön ja GM (geenimuunneltujen) viljelykasvien käytön myötä.

Miten glyfosaatti vaikuttaa?

Glyfosaatti estää EPSP- entsyymin toiminnan biokemiallisessa kierrossa nimeltä sikimaattikierto, jossa valmistuu korismaatin kautta kolmea aminohappoa (tryptofaani, fenyylialaniini ja tyrosiini). Nämä aminohapot ovat kasvin kasvulle ja puolustusyhdisteille välttämättömiä lähtöaineita. Kun sikimaattikierto estetään, kasvi kuolee. Jos kasvi altistuu maaperän kautta pienelle määrälle glyfosaattia on mahdollista, että kasvin fysiologiassa tapahtuu muutoksia ja esimerkiksi puolustusyhdisteitä kasvinsyöjiä ja kasvitauteja vastaan ei muodostu riittävästi.

Sikimaattikierto löytyy paitsi kaikista vihreistä kasveista, myös monista bakteereista ja sienistä.

Glyfosaatin vaikutusmekanismi kasvien sikimaattikierrossa.

Miten glyfosaatti liittyy geenimuunneltujen (GM) kasvien viljelyyn?

Suurin osa maailman GM-kasveista on glyfosaattia sietäviä viljelylajikkeita. EU:n ulkopuolella noin 90 % soijantuotannosta ja 80 % puuvillantuotannosta sekä suuri osa rehumaissin ja rapsin tuotannosta perustuu lajikkeisiin, joihin on siirretty glyfosaattiresistenssin aiheuttava geeni. Näin ollen kasvusto voidaan ruiskuttaa glyfosaatilla kasvukauden aikana rikkakasvien hävittämiseksi ilman että viljelykasvit kärsivät ruiskutuksista.

Onko glyfosaatti haitallista ihmiselle ja eläimille?

Eläimillä ja ihmisillä ei ole sikimaattikiertoa, johon glyfosaatti voisi vaikuttaa. Tämän vuoksi on ajateltu, että glyfosaatti ei ole haitallista ihmisille tai eläimille. Sikimaattikierto löytyy kuitenkin monilta bakteereilta ja muilta mikrobeilta, jotka taas ovat oleellinen osa kaikkia eliöitä. Esimerkiksi ihmisessä on arvioitu olevan enemmän mikrobisoluja kuin ihmisen soluja. Suurin osa näistä mikrobeista asustaa suolistossamme, ja viime aikoina on alettu yhä enemmän ymmärtää, kuinka tärkeitä mikrobiyhteisöt ovat ihmisen terveyden kannalta.

Aiheuttaako glyfosaatti syöpää?

Glyfosaatin syöpävaarallisuudesta keskusteltiin EU-tasolla kiivaasti vuonna 2015, kun WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli glyfosaatin todennäköisesti syöpävaaralliseksi. Sen sijaan EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto) pitää epätodennäköisenä, että glyfosaatti aiheuttaisi syöpää. Tällä hetkellä USA:ssa on useita oikeustapauksia, joissa Bayer (entinen Monsanto co., Bayer osti Monsanton 2016) on tuomittu maksamaan miljoonakorvauksia henkilöille, jotka ovat käyttäneet Roundupia ja sairastuneet non-hodgkin-lymfoomaan.

Onko glyfosaattia turvallista käyttää kotipuutarhassa?

Glyfosaattipohjaisia tuotteita on myytävänä puutarhamyymälässä kotipuutarhureille. Kotipuutarhassa on yleensä mahdollista käyttää muita rikkakasvintorjuntamenetelmiä, kuin glyfosaattia. Rikkaruohoja voi kitkeä käsin, levittää erilaisia katteita kasvimaalle, kukkapenkkeihin ja pensaiden ympärille. Laatoitetuilla alueilla rikkakasvien kuumakäsittely voi olla kätevä keino päästä niistä eroon. Jos kotikonstit eivät riitä, rikkakasveista voi opetella myös nauttimaan. Monet niistä ovat kauniita ja lisäävät ympäristön biodiversiteettiä esimerkiksi pölyttäjien vierailupaikkoina.

Miten glyfosaatti vaikuttaa ympäristöön?

Maaperässä olevat glyfosaattijäämät hajoavat meidän sää- ja ilmasto-olosuhteissamme hitaasti, koska glyfosaattia hajottavat mikrobit eivät ole aktiivisia pitkän, kylmän talven aikana. Näin ollen glyfosaatti voi huuhtoutua pelloilta myös vesistöihin. Toisaalta tiedetään, että maamme pelloilla on runsaasti fosforia, joka rehevöittää vesistöjämme.  Glyfosaatti taas kilpailee maaperässä samoista sitoutumispaikoista fosforin kanssa. Tästä seuraa, että joko glyfosaatti tai fosfori huuhtoutuu pois pelloilta. Se kumpi sitoutuu maaperään, fosfori vai glyfosaatti, riippuu maaperän laadusta.

Glyfosaatin kulkeutuminen ekosysteemissä.

Vaikuttaako glyfosaatti pölyttäjiin?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että glyfosaatti voi vaikuttaa mm. pölyttäjien suoliston bakteereihin ja sosiaalisten hyönteisten kykyyn kommunikoida keskenään.

Miten nopeasti glyfosaatti hajoaa?

Glyfosaatin varoaika kauppavalmisteiden ohjeiden mukaan on 10-14 vuorokautta. Koska glyfosaatin hajoaminen perustuu mikrobitoimintaan, hajoamisnopeus riippuu mikrobitoiminnan aktiivisuudesta, johon taas vaikuttavat mm. maaperän laatu ja sää- ja ilmasto-olosuhteet. Esimerkiksi Suomen oloissa glyfosaatin hajoaminen maaperässä on talven aikana lähes olematonta. Pelloillamme glyfosaatin hajoaminen voi viedä kuukausia ja jopa vuosia. Glyfosaatin hajoamistuotteen, AMPA:n, oletetaan olevan yhtä haitallinen kuin itse glyfosaatti.

Kuka saa käyttää glyfosaattia? Liittyykö käyttöön rajoituksia?

Suomessa kotipuutarhurikäyttöön on mahdollista ostaa vapaasti laimeampia glyfosaattipohjaisia rikkakasvintorjunta-aineita. Ammattikäyttöön tarkoitettujen glyfosaattivalmisteiden ostamiseen ja käyttöön tarvitaan suoritettu kasvinsuojelututkinto.

Missä glyfosaattia käytetään Suomessa?

Suomessa glyfosaattia käytetään suorakylvöviljelyssä (n. 13-15 % peltoalasta), jolloin siemenet kylvetään muokkaamattomaan maahan. Rikkakasvit torjutaan pelloilta keväällä ja/tai syksyllä glyfosaattiruiskutuksilla.

Rehuviljaa on lupa ruiskuttaa glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta juolavehnän torjumiseksi. Sen sijaan glyfosaatilla ruiskutettua leipäviljaa eivät myllyt ota Suomessa vastaan.

Mistä ruuasta voi löytyä glyfosaattijäämiä?

EU:n tasolla on asetettu maksimiarvoja (MRL = maximum residue level) paljonko tiettyä torjunta-ainetta saa esiintyä ruuassa (https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=homepage&language=EN). Yleensä kaikkien eläinperäisten ruokien glyfosaattijäämien maksimiarvo on hyvin matala (0,05 mg/kg), mutta sisäelimissä korkeampi (2 mg/kg). Kasviperäisissä tuotteissa glyfosaattia sallitaan 0,1 mg/kg, mutta monissa vilja- ja siementuotteissa jäämät saavat olla yli satakertaisia (20 mg/kg: ohra, kaura, auringonkukansiemen, soija; 10 mg/kg: linssit, herne, rypsi/rapsi, pellavan- ja sinapinsiemen, sokerijuurikas, ruis, vehnä). Korkeat sallitut raja-arvot näiden ruoka-aineiden kohdalla liittyvät lähinnä siihen, että niiden sadonkorjuun yhteydessä käytetään usein pakkotuleennuttamista sadon yhtäaikaiseksi kypsyttämiseksi ja kuivattamiseksi. Tällöin kasvusto käsitellään glyfosaatilla ennen korjuuta ja kerättävään satoon voi jäädä glyfosaattijäämiä.

Alla olevassa kuvasarjassa käydään läpi, kuinka viljelykasveissa olevat glyfosaattijäämät voivat kulkeutua eläinrehun kautta takaisin ekosysteemiin.

A) Glyfosaatti on maailman eniten käytetty rikkakasvien torjunta-aine.
B) Viljelykäytännöistä johtuen glyfosaattijäämiä rehussa.
C) Eläin syö rehua, jossa glyfosaattijäämiä ja ulosteisiin päätyy glyfosaattijäämiä.
D) Ulosteita käytetään lannoitteena. Glyfosaattijäämät vaikuttavat viljelykasvien itävyyteen, kasvuun ja puolustuskykyyn tuholaisia vastaan. Glyfosaatti kilpailee pellolla fosforin kanssa. Kulkeutuuko fosfori vai glyfosaatti vesistöön?