Kansatieteilijät lapsuusmuistojen jäljillä

Lapsuuden muistot rakentuvat mieliin painuneista yksityiskohdista; arkisista tapahtumista ja juhlan tunnusta, tuoksuista, mauista ja äänistä. Yksityiskohtaisista, tarkoista tunnemuistoista ei aina osaa tarkasti sanoa sitä, mikä niistä on tehnyt itselle niin merkityksellisen, että se on kiinnittynyt mieleen. Joskus nämä muistot nousevat esille vasta keskustelussa, yhdessä muistelussa. Kansatieteen oppiaineen ja Lempiäisten sukuseuran yhteisessä tutkimusprojektissa (2014–2017) tallennettiin suvun jäsenten lapsuusmuistoja monin eri keinoin, myös yhdessä muistelemalla.

Kognitiivisia karttoja piirtämällä Lempiäisten suvun jäsenet hahmottelivat lapsuuden ympäristöjä. Piirtäminen tuki ja syvensi muistelukerrontaa. Kuva: Maija Mäki.

Monivuotisen tutkimusprojektin tuloksena Turun kirjamessuilla julkistettiin sukukirja Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran lapsuus- ja nuoruusmuistoja. Kirjassa ääneen pääsee yli 70 Lempiäisten suvun jäsentä. Vanhin heistä on syntynyt 1920-luvulla ja nuorimmat 2000-luvulla; kirjassa kuljetaan siis miltei Suomen koko satavuotinen itsenäisyyden matka – lapsen silmin. Esille nousevat niin sota-ajan muistot ja työteliään jälleenrakentamisen aika, kuin myös elintason nousun myötä yleistyvät lomanviettoon ja matkailuun liittyvät muistot. Muisteluaineistoa kontekstualisoidaan kansatieteessä ajankohtaisten tutkimusteemojen, kuten monipaikkaisuuden ja kulttuuriperinnön käsitteen avulla.

Muistitietoa lapsuudesta – lapsuuden ympäristöistä, leikeistä, leikkikaluista ja harrastuksista sekä perheiden elämänvaiheista – tallennettiin tutkimusprojektissa vuodesta 2014 alkaen. Projektin alkuvaiheessa tehtiin henkilöhaastatteluja sekä kartoitettiin muistelijoita ja myöhempiä tutkimusteemoja Webropol-kyselyn avulla. Myöhemmin järjestettiin Turussa ja Lappeenrannassa haastattelupäivät, joilla oli mukana lehtori Timo J. Virtasen ohjaaman etnografisen kenttätyön opintojaksoa suorittavia kansatieteen opiskelijoita. He tekivät ryhmä- ja yksilöhaastatteluja ja taltioivat samalla myös valokuva-aineistoa.

Kerrottujen muistojen lisäksi projektissa tallennettiin yhteensä 1355 valokuvaa ja kannustettiin suvun jäseniä visuaaliseen muisteluun. Haastateltavat piirsivät kognitiivisia karttoja paikoista, jotka heille lapsuudessa olivat olleet merkityksellisiä. Piirustusten kautta keskustelu käynnistyi, jatkui tai syveni löytäen uudenlaisia tasoja ja näkökulmia jokaisen tehtävään osallistuneen suvun jäsenen lapsuuteen ja nuoruuteen. Projekti olikin tutkimusprosessina mielenkiintoinen: se haastoi myös tutkijoita kehittämään uudenlaisia tapoja lapsuusmuistojen aktivoimiseksi eri-ikäiset ja -taustaiset suvun jäsenet huomioon ottaen.

Haastattelut litteraatioineen, valokuvat ja muu tutkimusmateriaali on tallennettu Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston kansatieteen kokoelmaan (TYKL). Projektin aineistosta on tehty yksi proseminaari-tutkielma ja valmisteilla on kaksi pro gradu -tutkielmaa.

Maija Mäki on kansatieteen ma. yliopisto-opettaja, joka toimi Lempiäisten sukukirjaprojektin koordinaattorina.

Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja, toim. Niina Koskihaara ja Maija Mäki. Lempiäisten sukuseura 2017. ISBN 978-951-29-6904-3. Kirjaa myy Lempiäisten sukuseura verkkokaupassaan.