Suomen ja suomenruotsin vuorovaikutuskäytänteet vertailussa uudessa KoM2Språk-hankkeessa

Nordistit ja fennistit yhdistävät voimansa uudessa tutkimushankkeessa. Tarkastelussa on useita arkipäivän vuorovaikutuskäytänteitä, kuten tervehtiminen ja puhuttelu. KoM2Språk-hankkeen päämääränä on selvittää Suomen kahden kansalliskielen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

Suomi ja ruotsi eivät ole sukukieliä, mutta niiden vuorovaikutuskäytänteissä on paljon yhteistä − erityisesti kun verrataan suomea ja suomenruotsia, joita puhutaan samassa valtiossa sekä samanlaisessa kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa ympäristössä.  Molemmissa kielissä vuorovaikutus on koko Euroopan mittapuulla varsin rentoa ja epämuodollista: teitittely on varattu vain erikoistilanteisiin, eikä herroittelua ja rouvittelua tai muidenkaan tittelien käyttöä nykykielessä juuri kuule.

Jos vertailukohdaksi otetaan naapurimaa Ruotsi, sekä suomen- että ruotsinkieliset suomalaiset kuitenkin erottuvat länsinaapureistaan pitämällä keskustelukumppaniinsa hieman suurempaa etäisyyttä. Teitittely on suomessa ja myös suomenruotsissa säilyttänyt asemansa paremmin kuin ruotsinruotsissa, jossa se on nykyään erittäin harvinaista. Molemmissa kotimaisissa kielissä suositaan myös erilaisia epäsuoria puhuttelun muotoja (esim. onko plussakorttia?; kaffe får ma ta åt sig från rummet där). Ruotsalainen tapa toistella keskustelukumppanin etunimeä ei puolestaan ole saanut jalansijaa Itämeren tällä puolella.

Uusi hanke tarkastelee arkipäivän vuorovaikutustilanteita

Turun yliopistossa alkoi syksyllä 2023 uusi tutkimushanke Kommunikativa mönster på två språk i Finland − Suomen kansalliskielten kommunikatiiviset mallit, lyhyemmin KoM2Språk. Siinä tutkitaan kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen suhdetta tarkastelemalla suomenruotsin ja suomen vuorovaikutuskäytänteiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Hankkeen piirissä työskentelee sekä suomen että ruotsin tutkijoita. Yhdistelmä on tässä mittakaavassa ainutlaatuinen: kumpaakin kieltä voidaan tarkastella sekä sisältäpäin että ikään kuin naapurin silmin. KoM2Språk-hanketta rahoittaa vuonna 2024 Svenska kulturfonden.

Vuorovaikutuskäytänteillä tarkoitetaan usein toistuvia ja vakiintuneita ilmiöitä, joissa esiintyy kuitenkin myös variaatiota, kuten tervehtiminen, puhuttelu tai pyyntöjen ja ohjeiden antaminen. Vaikkapa tervehdyssanan (esim. hei, moi, terve, päivää, heissan, helou) valintaan vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, kotipaikka, puhujien tuttuus, tilanteen luonne sekä puhujan oma tyyli ja jopa mieliala. Hyvää ystävää tervehditään eri tavalla kuin iäkästä sukulaista tai kaupan kassaa. Samantapaista variaatiota esiintyy silloin, kun valitaan puhuttelumuotoa (sinuttelu, teitittely, epäsuora puhuttelu) tai pyynnön rakennetta (sulje ovi / suljetko oven). Viitekehyksenä hankkeen tutkimukselle toimii vuorovaikutussosiolingvistiikka.

Hankkeen tarkoituksena on valaista, mitä yhteistä suomenruotsin ja suomen vuorovaikutuskäytänteissä on. Toisaalta siinä halutaan selvittää myös niitä hienojakoisia eroja, joita samoissa tai lähes samoissa kielellisissä resursseissa ja niiden käytössä esiintyy. Esimerkiksi hei tai hej on hyvin yleinen tervehdyssana molemmissa kielissä, mutta niitä käytetään osittain eri tavoin. Ruotsin kielessä läheistäkin ystävää voi hyvin tervehtiä hej-sanalla, kun taas suomen hei on usein neutraali yleistervehdys, jota käytetään esimerkiksi sähköpostiviesteissä ja asiakaspalvelutilanteissa. Aitojen vuorovaikutustilanteiden lisäksi hankkeessa tarkastellaan myös ihmisten käsityksiä toisen kieliryhmän vuorovaikutustavoista.

Tuoreet aineistot tarjoavat uutta tietoa tervehdyksistä ja tervehtimisestä

Hankkeen alussa huomio keskittyy siihen, millä jokainen vuorovaikutustilanne tavallisesti aloitetaan: tervehtimiseen. Mikä tervehdyssana valitaan missäkin tilanteessa? Entä liittyykö tervehtimiseen sanojen lisäksi muutakin: halaus, kättely tai vaikka poskisuukko? Tervehdyksiä analysoidaan kahden tuoreen kyselyaineiston avulla. Ruotsinkielisten käsityksiä ja havaintoja tervehtimisestä on tallennettu keruukyselyssä, jonka Svenska litteratursällskapet i Finland toteutti keväällä 2023. Suomenkielisten ajatuksia taas valottaa YLEn ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehty laajamittainen kyselytutkimus samalta vuodelta. Suomenkielisen kyselyn on suunnitellut KoM2Språk-hankkeen yhteistyökumppani, professori Hanna Lappalainen (Itä-Suomen yliopisto).

Kyselyt käsittelivät samaa teemaa, vaikka niissä oli erilaiset kysymykset ja tehtävänannot. Kumpaankin kyselyyn sisältyi kuvitteellisia tilanteita, joissa pyydettiin valitsemaan, millä tavalla vastaaja tervehtisi esimerkiksi ystävää tai kaupan kassaa. Lisäksi niissä oli avoimia kysymyksiä ja tilaa vapaalle pohdinnalle. Erikielisistä aineistoista piirtyy moniulotteinen kuva samasta ilmiöstä.

Heissan − pirteä vai teennäinen?

Suomenkielisessä tervehdyskyselyssä erityisen kiinnostavaksi osoittautui tervehdyssana heissan (< ru. hejsan), joka kirvoitti vastaajilta yli 500 spontaania kommenttia. Moni raportoi käyttävänsä sitä tervehdyksenä esimerkiksi ystävälle, kaverille tai perheenjäsenelle, koska se on tuttavallisempi ja rennompi kuin hei tai moi. Joskus heissanin käyttö liitettiin erityistilanteisiin, kuten juhliin tai yllättäviin kohtaamisiin.

Moni vastaaja perusteli heissan-sanan käyttöään sillä, että tuntee paljon ruotsinkielisiä tai yksinkertaisesti pitää ruotsista. Pohjois-Suomessa heissan saattaa assosioitua myös Ruotsissa puhuttavaan ruotsiin: “Ruotsin rajalla harvemmin kuulee moro/moi vaihtoehtoja. Heissan tietenkin korostuu täällä meillä, väännettynä ruotsin kielestä.” (Nainen, 51 v, Lappi.)

Heissania kuvaillaan monissa vastauksissa hämmästyttävän samoilla adjektiiveilla: se on lämmin, iloinen, tuttavallinen, rento, pirteä, leikkisä tai hassutteleva. “Heissan-sana on kepeä, kevyt tuulahdus, lämpimämpi kuin hei”, kirjoittaa 66-vuotias nainen Varsinais-Suomesta. Mitä kauemmas ruotsinkielisistä alueista mennään, sitä useampi vastaaja kuitenkin kuvailee sitä negatiivisesti: naurettava, teennäinen, tekopirteä, outo. Mielikuvat heissan-sanasta tuntuvatkin olevan sitä positiivisempia, mitä enemmän vastaaja kuulee sanaa arjessaan.

Jatkossa myös aitojen vuorovaikutustilanteiden tarkastelua

Tervehdyksistä tutkimustyö laajenee hankkeen edetessä muihin vuorovaikutustoimintoihin, kuten puhutteluun, pyyntöihin ja ohjeisiin. Tutkittavaksi saadaan kyselyaineistojen lisäksi myös aitoja, videolle tallennettuja keskusteluja: teatterien lipunmyyntitilanteita sekä yliopistojen graduohjauskeskusteluja. Ruotsinkielistä aineistoa näistä tilanteista on tallennettu aiemmassa tutkimusohjelmassa Interaktion och variation i pluricentriska språk. Keväällä ja syksyllä 2024 KoM2Språk-hankkeessa kerätään myös vastaavaa suomenkielistä aineistoa.

Artikkelin aloituskuva: Ilmapallo toivottaa hauskaa kevään juhlaa kahdella kielellä suomalaisessa kahvilassa. Kuva: Camilla Wide.

Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston KoM2Språk-hankkeessa. Anu Rouhikoski on suomen kielen tutkija ja toimii hankkeessa tutkijatohtorina. Camilla Wide on pohjoismaisten kielten professori ja hankkeen johtaja. Eveliina Tolvanen on pohjoismaisten kielten tutkija ja aloittaa hankkeessa erikoistutkijana syksyllä 2024. Tommi Kurki on suomen kielen yliopistonlehtori ja dosentti.