Kannattaako etätulkkaus?

Keväällä 2018 valmistuneessa käännösviestinnän pro gradu -tutkielmassani tarkastelin suomalaisten tulkkien näkemyksiä ja kokemuksia etätulkkauksesta. Etätulkkauksella tarkoitetaan tulkkausmuotoa, jota toteutetaan teknologian avulla yhden tai useamman osapuolen ollessa etäällä muista tulkkausosapuolista.

Etätulkkaus on viime aikoina yleistynyt huomattavasti ja muuttaa parhaillaankin tulkkausalaa. Esimerkiksi Suomen markkinoilla toimii nykyään yrityksiä, jotka tarjoavat ainoastaan etätulkkauspalveluja. Etätulkkauksen on havaittu tuovan mukanaan useita hyötyjä ja säästävän aikaa ja rahaa, kun tulkkia ei tarvitse kutsua paikan päälle. Toisaalta sen käyttö on havaittu haasteelliseksi, koska tekniset ratkaisut eivät vielä ole tarpeeksi kehittyneitä ja luotettavia tai koska etäisyys osapuolten välillä vaikuttaa epäsuotuisasti vuorovaikutukseen. Tutkielmassani tarkastelin tulkkien näkemyksiä tästä yleistyvästä tulkkausmuodosta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa pyysin suomalaisia tulkkeja pisteyttämään työnsä mielekkyyteen ja motivaatioon liittyviä kysymyksiä sekä etä- että läsnäolotulkkauksesta.

Tulkkien tulokset

Vertailussa kävi ilmi, että tulkit ovat keskiarvoisesti tyytyväisempiä läsnäolo- kuin etätulkkaukseen. Ero näiden kahden välillä ei kuitenkaan ollut erityisen suuri. Tulkit antoivat pistearvojen lisäksi runsaasti lisätietoa kommenteissaan, joissa esiintyi ongelmia muun muassa käytettävään tekniikkaan ja lähikontaktin puuttumiseen liittyen. Vaikka enemmistö vastanneista tulkeista antoi tietoa kokemistaan ongelmakohdista, osa tulkeista koki etätulkkauksen kuitenkin sopivan erinomaisesti joihinkin tulkkaustilanteisiin.

Mielenkiintoisia löytöjä

Etätulkkaus yhdistetään usein asioimistulkkaukseen viranomaisissa ja muihin kuin EU-kieliin. Kyselyyn vastanneiden, etätulkkauskokemusta omaavien tulkkien työkielet olivat kuitenkin enimmäkseen EU-kieliä. Sain vastauksia eniten venäjän, englannin ja ruotsin kielen tulkeilta. Saksan kieli, joka tilastojen mukaan on Suomessa vasta 15. puhutuin vieras kieli, oli etätulkkien työkielien kärkijoukossa. Muiden kielten kuten esimerkiksi arabian ja persian tulkkeja oli vastaajien joukossa vain vähän. Tulos saattaa kertoa enemmän kyselyyn vastanneista tulkeista kuin etätulkkauksen kielistä, mutta EU-kielten esiin nouseminen on joka tapauksessa yllättävää. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että etätulkkausta tehdään jonkin verran saman paikkakunnan sisällä ilman, että saavutetaan merkittäviä säästöjä esimerkiksi matkustusajassa ja -kuluissa. Tutkielmassani kysyn, käytetäänkö etätulkkausta aina tilanteissa, joihin se todella sopii.

Kirjoittaja on vastavalmistunut filosofian maisteri, joka toimii saksan ja englannin kielen kääntäjänä ja tulkkina.