Keskustelua eläinten toimijuudesta toukokuisessa Turussa

Suomen Akatemian tutkimushanke Eläinten toimijuus yhteiskunnassa. Näkökulmia Suomesta 1890–2040 järjesti avajaisseminaarinsa Turun yliopistolla 5.–6. toukokuuta 2015. Seminaarin tavoitteena oli kerätä eri tieteenaloja edustavia suomalaisia eläintutkijoita yhteen. Järjestäjän näkökulmasta tavoitteessa onnistuttiin: seminaariin osallistui nelisenkymmentä henkilöä, joista lähes puolet esitteli omaa tutkimustaan yleisölle.

Ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksellinen suhde

Seminaarin avauspäivänä esitelmänsä pitivät kaksi kutsuttua luennoitsijaa. Kotimaisen kirjallisuuden professori Lea Rojola käsitteli luennollaan Aino Kallaksen Sudenmorsian-teoksen (1928) kautta sitä, kuinka fiktiivinen eläin tulee osaksi todellisuutta: se, mitä ihmiset lukevat fiktiivisistä eläimistä näkyy siinä, miten ihmiset suhtautuvat todellisiin eläimiin. Lapin tutkimuslaitoksen Kevon johtaja, dosentti Otso Suomisen luento käsitteli ihmisten ja hirvieläinten välistä vuorovaikutussuhdetta. Ihmisten toimet ja päätökset vaikuttavat hirvieläinkantoihin, mikä puolestaan muuttaa laajemmin ekosysteemiä.

Miten tutkia eläinten toimijuutta?

Päivän päätti laskentatoimen tutkija, dosentti Eija Vinnarin vetämä paneelikeskustelu. Toimijuuden käsitteestä keskusteltiin laajasti. Biologi, yliopistonlehtori Timo Vuorisalon mukaan eläimet nähdään biologisessa tutkimuksessa lähtökohtaisesti aina aktiivisina toimijoina. Humanistisessa tutkimuksessa toimijuuden käsite on ongelmallisempi, kuten yleisen historian tutkija Tuomas Räsänen huomautti. Miten tutkia eläimiä, jotka eivät ole itse tuottaneet historiantutkijoiden perinteisesti käyttämiä materiaaleja, kuten tekstejä ja kuvia? Lastentautiopin professori Erika Isolauri nosti keskusteluun eläinten itsenäiset hyödyt ihmisille diagnostiikassa ja hoidossa. Hoitomuodoista hän mainitsi esimerkkinä hevosterapian.

Ihmiset, eläimet ja tunteet

Toisen seminaaripäivän avasi eläinten käyttäytymis- ja kognitiotutkija, tietokirjailija Helena Telkänranta kysymällä, millaista on olla eläin. Luennolla kävi ilmi, että ihmiset ja monet eläimet kokevat samoja perustunteita, kuten iloa, surua ja kipua. Telkänrannan luento antoi pohtimisen aihetta: miten historiantutkija voisi hyödyntää ymmärrystä eläinten tuntemuksista tutkiessaan eläimiä historiallisina toimijoina?

Iltapäivä kului kuunnellen lyhyitä tutkimusesittelyjä, jotka tarjosivat mielenkiintoisen, monitieteisen läpileikkauksen tämänhetkisestä eläintutkimuksen kentästä. Eläinten ja ihmisten välinen monimuotoinen vuorovaikutus oli tärkeä teema useissa tutkimusesittelyissä.

Seminaarin järjestänyt Eläinten toimijuus yhteiskunnassa -hanke on nelivuotinen ja päättyy syksyllä 2018.

Emilia Karppinen on yleisen historian tohtorikoulutettava Turun yliopistolla.