Netti ei toimi ja muita tarinoita epäonnistumisesta Facebookin aikakaudella

Isotädin kirjoitusvirheitä vilisevät statuspäivitykset tai serkkutytön kuvaukset vauvanhoidon haittapuolista Facebookissa aiheuttavat lukijassaan niin myötähäpeää kuin naurun tyrskähdyksiäkin. Yhteistä molemmille tapauksille voi olla niiden päätyminen Feissarimokat-sivustolle.

Facebook on muun sosiaalisen median mukana luonut keinon ilmaista itseämme ja viestiä toisillemme internetissä. Sen ohessa on syntynyt myös uudenlainen tapa epäonnistua eli mokata tässä tehtävässä. Mokalla tarkoitetaan tutkimuksessani jollakin tapaa epäonnistunutta Facebook- julkaisua, joka ei toimi julkaisijansa tarkoittamassa käyttötarkoituksessa.

Tutkimuksen lähdeaineistona käyttämälleni Feissarimokat-sivustolle lähetetään hauskoja tai sosiaalisen median käyttösäännöistä jollakin tapaa poikkeavia kuvakaappauksia Facebook-profiileista. Olen tutkinut näitä julkaisuja ja niiden kommentteja etsien syitä mokien syntymiseen ja jakamiseen.

Feissarimokat-sivuston materiaali sisältää monipuolista aineistoa, josta on löydettävissä internet-huumoria, kokemuskerrontaa, anekdootteja, kaskuja, vitsejä sekä kuvallista materiaalia. Mokia kommentoidaan ahkerasti ja näiden kommenttien avulla mokista voi saada lisätietoa usein myös mokaajan itsensä kertomana.

Lähestyn tutkielmani aineistoa huumorintutkimuksen viitekehyksestä ja analysoin aineistoa internet-etnografian keinoin. Havainnointi Feissarimokat-sivuston kommentteja seuraamalla mahdollistaa mokien syntymekanismien ja arvioinnin käytänteiden pohdinnan. Olen kiinnittänyt erityistä huomiota myös internet-tutkimuksen eettisten kysymysten pohdintaan ja pyrkinyt selvittämään miten tutkimusetiikkaa voidaan soveltaa alun perin pienelle lukijakunnalle tarkoitettujen julkaisujen tullessa täysin julkisiksi.

Mokaajien enemmistön havaitsin olevan nuoria tyttöjä ja heidän kohdallaan osassa mokia motiivina näytti kommenttien perusteella olevan huomiohakuisuus. Myös ”netiketin” rikkominen johti usein mokan syntymiseen – näissä tapauksissa mokaajat olivat usein keskimääräistä iäkkäämpiä. Meemit eli internetissä kopioituvat julkaisut, kuvat ja videot olivat hyvin edustettuina Feissarimokat-sivustolla ja niiden tekijänoikeuksien syntymiseen liittyvä kommentointi oli sivuston kommenteissa myös esillä. Meemien käyttöön liittyy myös vahvasti internetin toimintatapojen tunteminen ilman tietoa meemien käyttötavoista mokaaminen oli todennäköisempää.

Tutkielmani tuottaa uutta tietoa perinteen ja internetin suhteesta sekä tarjoaa uuden näkökulman sosiaalisen median tarkasteluun epäonnistumisen kautta. Aihe kaipaa tarkentunutta jatkotutkimusta mm. meemien kehittymisen ja käytön osalta.

Sanni Pennanen on folkloristiikan pääaineopiskelija, jonka pro gradu -tutkielma ”Mitä mä just luin? Epäonnistumisen etnografiaa eli tutkimus epäonnistumisen tavoista Feissarimokatsivustolla” valmistuu keväällä 2013.