Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon -koulutuksen julkaisu ilmestynyt
Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon -täydennyskoulutus esitteli tutkimustietoa suulliseen kielitaitoon ja sujuvuuteen liittyen kieltenopettajille ympäri Suomea. Koulutuksen anteihin voi nyt tutustua myös avoimesti verkossa luettavissa olevasta julkaisusta.
SuSuKi-koulutus
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa oli vuosina 2022–2023 käynnissä Opetushallituksen rahoittama kieltenopettajille suunnattu täydennyskoulutuspaketti Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon (SuSuki). Koulutus käsitti yhteensä kahdeksan koulutuskokonaisuutta, ja siihen osallistui 152 perusopetuksen, toisen asteen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön opettajaa ympäri Suomen. Lukuvuonna 2022–2023 koulutuksen osallistujille tarjottiin verkkovälitteisten luento-osuuksien lisäksi myös tilaisuus osallistua työpajatyöskentelyyn lähiopetuksena Turussa. Lähityöpajatkin keräsivät yliopistolle runsaasti suullisesta kielitaidosta ja sujuvuudesta kiinnostuneita opettajia, mutta Turkuun matkaaminen ei välttämättä ole helppoa tai käytännöllistä kauempana asuville koulutuksesta kiinnostuneille. Syksyllä 2023 osa koulutuksesta uusittiinkin vielä pelkästään verkossa, mikä mahdollisti maantieteellisesti laajan osallistujajoukon.
Sujuvuus on yksi keskeisiä oppimistavoitteita vieraassa kielessä. Sujuvuus tarkoittaa, että puhuja pystyy tuottamaan kieltä suhteellisen nopeasti ilman häiritseviä taukoja tai korjauksia. Taustalla toimivien kognitiivisten prosessien pitää silloin myös toimia tehokkaasti ja sujuvasti, jotta puhuja pystyy ilmaisemaan asiansa vaivattomasti eikä joudu pitkään etsimään sanoja muististaan. Sujuvuus on toki myös havaittava ja arvioitava piirre puheessa, eli usein tärkeintä voikin olla se, kuinka sujuvaksi kuulija tai arvioija puheen tulkitsee. Vieraan kielen sujuvuuteen vaikuttaa esimerkiksi kielitaidon taso, tehtävän tai puhetilanteen muodollisuus ja puhujan sujuvuus ensikielessä eli puhujan oma tyyli puhua. On myös mahdollista, että puhetilanne koetaan jännittävänä tai ahdistavana, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti puheen sujuvuuteen. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa toimii sujuvuutta aktiivisesti tutkiva FlowLang-tiimi, joka muodosti täydennyskoulutuksen kouluttajien ydinryhmän, mutta koulutuksessa katsottiin sujuvuuteen liittyviä ilmiöitä myös laajemmin.
Julkaisu luettavissa verkossa
Koulutuksen yhteydessä on myös tuotettu opetusvideoita verkkoon, ja nyt täydennyskoulutuksen julkaisu Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon: näkökulmia kielten opetukseen (toim. Pekka Lintunen, Susanna Mäkinen ja Venla Eirola) on vapaasti saatavilla kaikkien nykyisten ja tulevien kielten opettajien iloksi. Julkaisu esittää tiivistetysti täydennyskoulutuksen teoreettiset avaukset suullisen kielitaidon oppimiseen ja opettamiseen. Mukana on uusinta tietoa esimerkiksi vieraan kielen sujuvuudesta ja ääntämisestä, digitaalisten opetuskeinojen mahdollisuuksista, kognitiivisista prosesseista suullisen kielitaidon taustalla ja tunteiden vaikutuksesta vieraan kielen oppimiseen. Julkaisun erityspiirteenä on viiden koulutukseen osallistuneen kielenopettajan raportti omasta opetuskokeilustaan koulutuksen aikana. Nämä tuovat käytännön vinkkejä luokkahuoneeseen, jolloin julkaisusta on suoraan hyötyä kentällä toimiville kieltenopettajille. Julkaisu on hieno esimerkki yhteistyöstä kielen oppimisen tutkijoiden ja vieraan kielen opettajien välillä.
- Linkki täydennyskoulutuksen julkaisuun: https://www.utupub.fi/handle/10024/175831
- Linkki täydennyskoulutuksen kotisivuille: https://sites.utu.fi/susuki/
Kirjoittajat ovat Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon -täydennyskoulutuksen vetäjä professori Pekka Lintunen ja koulutuksen projektitutkijat Susanna Mäkinen ja Sanni Linnasaari.