”Suomi on henkeäsalpaavan kaunis kieli”

Turun yliopistolla järjestettiin 12.2. Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina (Kiera) -hankeen kick off -seminaari. Kolmevuotisen rahoituksen Emil Aaltosen säätiöltä saaneen hankkeen tavoitteena on tutkia abiturienttien kielenrakennusta kevään 2022 ylioppilaskoeaineistossa. Seminaarissa kuultiin sekä suomalaisen kielitieteen kentällä vielä kohtalaisen tuntemattomasta kielenrakennuksen käsitteestä että laajan korpuksen analysoinnin haasteista.  

Kiera-hankkeessa tutkitaan Z-sukupolven kieli-ideologioita kevään 2022 äidinkielen kirjoitustaidon koeaineistossa, jossa nuorien tehtävänä oli kirjoittaa kieliin liittyvistä aiheista, kuten kielitaidon merkitys, kielten tulevaisuus, monikielisyys, äidinkieli ja muut kielet sekä kieli osana identiteettiä. Hankkeen tutkimusaineisto koostuu ylioppilaskokeessa kirjoitetuista teksteistä (N=27 141) ja on laajuudessaan ainutlaatuinen. Kevään 2022 äidinkielen kokeeseen osallistui noin puolet kyseisen ikäkohortin nuorista. 

Korpuslingvistiikkaa ja kielenrakennusta

Seminaari-iltapäivä järjestettiin osallistujien ja esiintyjien osalta hybridinä ja kaksikielisenä, suomeksi ja englanniksi. Projektin johtaja Hanna Lantto aloitti seminaarin esittelemällä Kiera-hankkeen ja sen tutkijat. Tämän jälkeen ääneen pääsi hankkeen datan käsittelyn velhoksi siteerattu Anna Ristilä, joka avasi esityksessään laajan tutkimusaineiston yksityiskohtia ja metodologisia lähestymistapoja. Ristilä kuvasi omaa työskentelyään aineiston parissa ja kertoi, millaisin menetelmin aineistoa on tähän mennessä analysoitu. Yksi tehdyistä analyyseistä on Named Entity Recognition eli NER-analyysi, jonka avulla aineistosta on löydetty mainintoja 227 eri kielestä ja murteesta englannista swahiliin ja baskiiriin. Virallisten kielten lisäksi näiden joukosta löytyy esimerkiksi useita ohjelmointikieliä sekä kuvitteellisia kieliä, kuten dothraki ja klingon.  

Ylioppilaskokeiden sensoreinakin toimineiden Maarit Bergin ja Sara Routarinteen esityksessä keskityttiin ylioppilaskokeen erityisluonteeseen sekä opiskelijoille koetilanteessa annettujen lähdeaineistojen näkyvyyteen abiturienttien teksteissä. Berg ja Routarinne avasivat tutkijoiden haastetta erottaa nuorten oma ääni kokeessa lähdeaineistona käytettyjen tekstien äänestä.  

Pienen tauon jälkeen seminaarin osallistujat saivat kuulla hankeen ohjausryhmän jäsenen Philip Krämerin esityksen, jossa hän avasi yleisölle kielenrakennuksen viitekehystä ja käsitteen muodostumisen taustaa. Iltapäivä päättyi Lanton esitykseen Iberian niemimaan kielten profiileista abiturienttien teksteissä. Kielistä baski ja katalaani profiloituivat vähemmistökieliksi, joiden suhde Espanjan valtioon on monimutkainen, kun taas portugalin osalta esille nousi Portugalin siirtomaamenneisyys. Iberian niemimaan kielistä useimmin aineistossa mainittu espanja (yli 17 000 mainintaa) esiintyi abiturienttien teksteissä muun muassa populaarikulttuurin välineenä, oppiaineena ja matkailussa tarvittavana kielenä. 

Esitysten jälkeen yleisö esitti kysymyksiä ja kommentteja hankkeen mahdollisuuksista sekä toi esille omia ideoitaan kielenrakennuksen termin mahdollisista käännöksistä eri kielillä.  

Mitä jatkossa?  

Kick off -seminaari oli nimensä mukaisesti hankkeen lähtölaukaus. Hankkeen edetessä voimme odottaa monipuolista tutkimustietoa yhteiskunnallisista kieli-ideologioista abiturienttien perspektiivistä. Projektin myötä saamme tietää, miten nuoret rakentavat virallisia kieliä, erityisesti kotimaisia kieliä ja koulussa opetettavia kieliä, sekä esimerkiksi nuorten keskuudessa yleistä varianttia finglishiä. Seuraavan kerran tutkimuksen tuloksista pääsee kuulemaan toukokuussa järjestettävillä Kielitieteen päivillä, jossa Kiera järjestää työpajan.  Tähän mennessä on jo selvinnyt, että nuorten ajatukset kielistä ovat hyvin vaihtelevia. Esimerkiksi suomen kieltä rakennetaan sekä ”henkeäsalpaavan kauniina” että ilmaisuvoimaltaan rajoitettuna kielenä. 

Lisätietoa tutkimushankkeesta: https://sites.utu.fi/kiera/  

Artikkelin aloituskuva: Ylioppilaskoeaineiston analysointiin on Kiera-hankkeessa käytetty mm. AntConc-ohjelmaa. Kuvassa sanan hyödyllinen satunnaisia esiintymiä konteksteineen.

Hanna Turta on kielen oppimisen ja opettamisen tutkinto-ohjelman opiskelija ja Kiera-hankkeen harjoittelija.